Viimeksi julkaistu 6.6.2021 2.25

Pöytäkirjan asiakohta PTK 57/2020 vp Täysistunto Tiistai 21.4.2020 klo 14.00—18.27

5.  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 43/2020 vp) täydentämisestä

Hallituksen esitysHE 52/2020 vp
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. 

Keskustelu
18.02 
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni 
(esittelypuheenvuoro)
:

[Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on siis eduskunnalle annettava tämän vuoden toiseen lisätalousarvioon liittyvä täydentävä hallituksen esitys. Tuo toinen lisätalousarviohan annettiin 9. päivä huhtikuuta eduskunnan käsiteltäväksi, ja valtiovarainvaliokunta ei ole siitä antanut vielä mietintöä, niin pieni täydennys tuohon lisätalousarvioon nyt teille tuodaan käsiteltäväksi. 

Tämä liittyy siis kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet -momentille ehdotettavaan lisäykseen, 5,5 miljoonaa euroa, ja tarkoituksena on siis Maailman terveysjärjestö WHO:lle maksettavaa rahoituksen tasoa korottaa tänä vuonna. Tähän liittyy se, että Yhdysvallat on ilmoittanut vetäytyvänsä WHO:n rahoituksesta ja on järjestön keskeisimpiä ja suurimpia rahoittajia 20 prosentin osuudella, ja Suomi katsoo, että tässä tilanteessa voimme omalta osaltamme palata siihen vuoden 15 tasolle, jolla olemme Maailman terveysjärjestöä rahoittaneet. Mutta tämä koskee vain tätä kuluvaa vuotta, ja kun ensi vuonna olemme kehyksen puitteissa, niin silloin se vaatii sitten tietenkin tarvittaessa säästöjä jostain toisaalta, jos rahoitusta pidetään tällä tasolla. 

Näin valtioneuvosto esittää, että Suomi omalta osaltaan nostaisi rahoitusta Maailman terveysjärjestölle. Viime vuonna Suomen perusjäsenmaksuosuus oli 1,9 miljoonaa euroa, ja tämän lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on maksanut ohjelmatukena kohdistettua vapaaehtoisrahoitusta WHO:lle 750 000 euroa. 

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti. 

18.04 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on poikkeuksellisen arvokas siinä suhteessa, että me reagoimme herkästi tähän kansainvälisen järjestelmän tasolla tehtävään yhteistyöhön, ja kun nyt yksi merkittävimmistä, itse asiassa WHO:n merkittävin tukija — ministeri mainitsikin sen — Yhdysvallat on vetäytynyt WHO:n rahoituksesta, niin on hienoa, että Suomi näyttää mallia Euroopan unionin puitteissa tässä prosessissa. Tiedämme hyvin, että Euroopan unionin piirissä on keskusteltu eri jäsenmaiden kesken, että WHO tarvitsee tässä akuutissa kriisissä tämän tukensa, ja sen vuoksi on paikallaan, että Suomi nyt nostaa sen tuen, lisärahoituksen, vapaaehtoisrahoituksen sille tasolle, kuten ministeri mainitsi, kuten se oli 2015. 

Tämäntapainen globaali kriisi, mikä on nyt kyseessä, vaatii globaalitoimintoja, ja tässä yhteydessä Suomi nyt aidosti tukee monenkeskistä kriisienhallintaa, joka on pienen maan etu kaikissa tilanteissa. Kansainvälinen oikeus ja monenkeskinen järjestelmä on se, jonka varassa Suomen kaikinpuolinen turvallisuus ja hyvinvointi viime kädessä globaalimitassa saadaan vahvistettua. Suomi yksin on pieni toimija, mutta yhdessä muiden kanssa me olemme vahvoja. Tämä on hieno signaali, arvokas signaali, että näin me tuemme Maailman terveysjärjestöä tällä merkittävällä lisäpanostuksella tässä tilanteessa, jossa meillä muutenkin on resurssit tiukoilla, mutta nyt me olemme antamassa kortemme kekoon tähän yhteiseen ponnistukseen. 

18.06 
Minna Reijonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Varmasti tullaan näkemään vielä monta lisätalousarviota tällä menolla. Totta kai perheet ja yritykset tarvitsevat rahaa, kun koronakriisi on menossa, ja pitäisi siinä priorisoinnissa nyt miettiä sitten se, että rahat kohdistetaan nimenomaan Suomen ja suomalaisten eduksi. On todella tärkeätä, että siinä laitetaan suomalaiset etusijalle. Kun tätä WHO:n rahoitusta esimerkiksi miettii, niin saammeko me ihan kaikki, mitä me haluamme sillä rahalla, siis me, Suomi? 

18.06 
Leena Meri ps :

Arvoisa puhemies! Meillä ovat tänään tosiaan käsittelyssä julkisen talouden tulevat vuodet ja sitten meillä on tämä lisätalousarvio, ja olemme keskustelleet tänään hyvin pitkään siitä, minkälaisessa tilanteessa meillä ovat yritykset, taloudet ja perheet ja kuinka meillä on tiukkaa taloudessa. Olemme miettineet ja keskustelleet, mitä leikkauksia ehkä tulevaisuudessa on, ja kunnissa keskustelemme veronkorotuksista ja muuta. Aidosti ihmettelen, kun ei tästä nyt kauan, monta päivää ole, kun Yhdysvallat ilmoitti, että he vetävät rahoituksen pois, että ennennäkemättömällä vauhdilla ilmestyy tänne lisärahaa. Meillä on paljon ihmisiä ja perheitä, jotka elävät todella vaikeassa tilanteessa. En ole näin nopeaa esitystä vielä nähnyt, mutta toki en ole täällä niin kauan vielä aikaani viettänyt. [Kimmo Kiljunen: Sen takia se on niin erinomainen!] — Edustaja Kiljunen malttaa nyt odottaa muidenkin puheenvuoroja.  

Edustaja Kiljunen kehui sitä, kuinka nyt näytetään mallia maailmalla. Kyllä me aina sitä mallia näytämme. Mehän olemme tässä tulevina vuosina korottamassa EU:n jäsenmaksuja 2,6 miljardiin kehyskauden aikana — juu, taas lisää menoja. Eduskunta, perussuomalaisia lukuun ottamatta, korotti myös Ahvenanmaan tasoitusmaksua noin 4—7 miljoonaa vuodessa. Minä mietin, että meillä on tiettyjä kohteita, mistä koskaan ei oikeastaan keskustella sillä lailla vakavasti, että näin ei tulisi toimia. Samaten näitä meidän mallimaarahoituksia on esimerkiksi ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”, joka on yli miljardi euroa kehyskaudella.  

Kysyn nyt ministeriltä: mikä osuus kaikista maista nostaa rahoitusta? Kysyn myös: mikä on Suomen nykyinen rahoitus? Ja kysyn myös: eikö kotimaasta olisi löytynyt sellaisia kohteita, joihin me olisimme voineet muutaman päivän nopeudella tuoda 5,5 miljoonaa euroa rahaa, vaikkapa yksinäisille vanhuksille tai lapsiperheille? 

18.08 
Iiris Suomela vihr :

Arvoisa puheenjohtaja! Maailman terveysjärjestöllä on ollut aivan keskeinen rooli siinä, että pandemiakriisiin on saatu tartuttua määrätietoisesti, että ollaan saatu mahdollisimman laajasti tutkimustietoa eri maiden viranomaisten saataville ja että globaalisti on saatu hillittyä tätä kriisiä. Kyse on nimittäin määritelmällisesti globaalista kriisistä, jota ei yksikään maa ratkaise yksinään. Tauti ei lopu, vaikka Suomi tekisi mitä, koska aina se tauti voi jostain muualta tänne tulla. Me olemme nähneet, että etenkin suomalaisten yritysten kannalta on aivan keskeistä, että liikkuvuutta jonkin verran edelleen on. Maataloudessa kovasti esimerkiksi odotetaan työntekijöitä, ja siksi rajojen pitäminen suljettuna ei ole ratkaisu tässä tilanteessa, jolloin on aivan keskeistä ymmärtää, että nimenomaan sillä globaalilla yhteistyöllä, globaalilla tekemisellä tästä eteenpäin päästään niin talouden kuin terveyden osalta. 

WHO:lla on tärkeä rooli esimerkiksi siinä, kun koordinoidaan, miten suunnitellaan ja tutkitaan lääkkeitä tähän kriisiin, kun pohditaan, miten kehitetään rokotuksia. Tilannehan olisi absurdi, jos jokainen maailman maa yksinään ja itsekseen näitä ratkaisuja miettisi eikä tekisi yhteistyötä ja pohtisi, miten nämä henkiä pelastavat ratkaisut saadaan mahdollisimman nopeasti otettua käyttöön. Siksi olisi todella tuhoisaa, jos tässä useampi maa kääntyisi sinne Yhdysvaltain tielle ja vetäisi tukensa tällaiselta kansainväliseltä yhteistyöltä, jolla on aivan keskeinen rooli pandemian ehkäisemisessä ja pandemiaan puuttumisessa. Globaali yhteistyö ei nimittäin oikein toimi, jos tilanne on se, että kaikki haluavat vain saada mahdollisimman paljon, mutta kukaan ei halua antaa itsestään mitään eikä halua kontribuoida siihen yhteiseen työhön, jolla pyritään ihmishenkiä pelastamaan ympäri maailman. Jos haluaa saada, niin on pakko antaa. Sillä tavalla globaali yhteistyö toimii, ja vain sillä tavalla me saamme tämän pandemian pysäytettyä. Jos kukin maa nyt kääntyy katsomaan vain sisäänpäin, niin pandemia ei sillä pysähdy. Sen takia onkin nähdäkseni hieno päätös, että Suomi on päättänyt lähteä yhteistyöprojekteihin, joissa kehitetään lääkkeitä, joissa kehitetään rokotteita, ja että Suomi tukee myös sitä järjestöä, joka tätä yhteistyötä nimenomaan pyörittää ja tukee. 

Tässä salissa on aiemmin kuultu myös sieltä perussuomalaisten laidalta, että hallituksen pitäisi pikemminkin entistä tarkemmin noudattaa Maailman terveysjärjestön suosituksia. Millä resursseilla Maailman terveysjärjestö näitä suosituksia tuottaa, jos kaikki maat lähtevät sille linjalle, että rahaa ei kriisinkään keskellä voida terveysjärjestölle antaa? Kyllä nyt tässä tilanteessa, jos halutaan ne globaalin yhteistyön hyödyt, on oltava valmis tekemään myös panostuksia. Ei tästä muuten eteenpäin päästä. 

Mitä tulee maiden kasvaviin EU-jäsenmaksuihin, niin yksi syyhän siinä taustalla on nimenomaan se, että yksi vanhoista EU-jäsenmaista, Iso-Britannia, on tehnyt juurikin sellaisen päätöksen, että he ovat päättäneet EU:sta lähteä. Se on hyvä esimerkki siitä, että kun yksi päättää lähteä, kun yksi päättää vetää jäsenmaksunsa pois, niin taakka menee sitten muiden maksettavaksi. Ne on kyllä niitä nationalistisen oikeiston aateveljiä, jotka ovat tätäkin olleet ajamassa. Jos todella kaikki toimisivat näin, niin meillä ei kyllä kansainvälinen yhteistyö enää maailmassa pelaisi, ja se olisi sekä suomalaiselle taloudelle mutta myös suomalaisten terveydelle ja hengille todella huono asia. 

18.12 
Hilkka Kemppi kesk :

Arvoisa herra puhemies! Yhdysvallat on vetänyt rahoituksensa Maailman terveysjärjestöltä, minkä vuoksi meillä on täällä pöydällä tämä lisätalousarvion täydentävä esitys, että lisäämme rahaa Maailman terveysjärjestölle Suomen osalta. 

Maailman terveysjärjestö WHO on tullut tutuksi meille kansanedustajille Suomessakin sitä myöten, että esimerkiksi STT:n tekstiviestit tulevat napakasti puhelimeemme. Niitä on täällä jaettu istunnoissakin, kun tämä tilanne, koronaepidemia, julistettiin epidemiaksi, ja sitä myöten me aloimme toimimaan myös Suomessa. Olemme luottaneet WHO:n tutkimukseen aikaisemminkin ja pitäneet heidän tekemäänsä kansainvälistä koordinoivaa työtä merkittävänä. Minusta tämä lisärahoitus WHO:lle on perusteltu kahdestakin syystä.  

Ensinnäkin, kun tarkastelemme tätä koronavirusepidemiaa Suomessa ja -pandemiaa laajemmin, niin on selvää, että virus on aiheuttanut tämän globaalin kriisin, ja se tulee myös ratkaista globaalilla tavalla. Meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, mikä on viruksen kesto, mutta kansainvälisellä arvioinnilla saamme jatkuvasti tietoa siitä, millä tavalla virusta on kyetty taltuttamaan ja missä tapauksissa se on esimerkiksi saanut tämmöisen uuden aallon. 

Toinen asia. Suomi luottaa tieteeseen ja tutkimukseen, ja esimerkiksi meidän hallitusohjelmamme pohjana on vahva vakuutus siitä, että me teemme päätöksiä tieteeseen ja tutkimukseen pohjaten. Minusta on ensiarvoisen tärkeää, että tällaisessa globaalissa ennennäkemättömässä ja uudessa tilanteessa me tutkimme tietoa ja perustamme päätöksemme siihen, ja on myös selvää, että pelkkä Suomen tieto ei missään nimessä riitä, kun pyrimme ennakoimaan tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa. 

Ehdottomasti kannatan, että Suomi luottaa tieteeseen ja tutkimukseen ja on valmis tukemaan tällaisessa tilanteessa, missä Yhdysvallat on vetänyt rahoituksensa pois. Pidän sinänsä presidentti Trumpin päätöstä vähintäänkin kyseenalaisena tässä tilanteessa, jossa akuutti koronakriisi on edelleen päällä. 

18.14 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! Minusta edustajat Reijonen ja Meri käyttivät ainakin osassa puheistaan erittäin viisaita sanoja. He sanoivat, että meidän vähäisiä rahoja on käytettävä Suomen ja suomalaisten eduksi. Olisin kysynyt arvon edustajilta, onko heillä jäänyt havaitsematta, että me elämme tällä hetkellä poikkeustilassa — onko näin, valtiovarainministeri? — ja poikkeustila johtuu siitä, että meille on iskenyt erittäin kavala vihulainen, vihollinen tuolta maailmalta, vihollinen, joka ei kunnioita valtioiden välisiä rajoja eikä kunnioita edes Suomen rajoja. Tässä suhteessa on kai aika luontevaa, että me pyrimme nitistämään tuon vihulaisen sillä tavalla, että me toimimme kansainvälisesti tämän vihollisen kukistamiseksi. 

WHO, Maailman terveysjärjestö, on ykköstoimija monenkeskisessä järjestelmässä toimiessaan sen suuntaisesti, että saadaan tätä pandemia taltutettua globaalisti, ja WHO tekee, arvoisa ministeri, käsitykseni mukaan työtä nimenomaan myöskin Suomen ja suomalaisten eduksi. Ja kai minä ymmärrän, että sillä pohjalla me olemme tuon tukemme halunneet lisätä WHO:lle, että saamme tämän globaalin vaikuttamisen myöskin toimimaan monenkeskisellä järjestelmällä, että sekä kotimaiset ponnistukset että kansainväliset ponnistukset auttavat meitä suomalaisia tämän vaikean pandemian taltuttamiseksi. Olenko ymmärtänyt, ministeri, oikein tämän? 

18.16 
Pia Kauma kok :

Arvoisa puhemies! On erittäin valitettavaa, että Yhdysvalloissa presidentti Trump on tehnyt sen päätöksen, että Yhdysvallat vetäytyy rahoittamisesta, ja kyllä minusta on Suomelta hyvin vastuullinen päätös olla mukana tässä lisärahoituksessa. 5,5 miljoonaa euroa tuntuu tietysti suurelta summalta, mutta jos kaikki maat ryhtyvät samaan, niin totta kai sillä saadaan jonkun verran ainakin kurottua umpeen sitä Yhdysvaltojen jättämää vajetta. Toisaalta pitää myös muistaa, että tietyllä tavalla ymmärrän myöskin presidentti Trumpin kritiikin tämän koronakriisin torjunnan osalta, että millä tavalla WHO on siinä toiminut. Kyllä siellä alkuvaiheessa varmasti on tapahtunut myöskin virheitä ja oltaisiin voitu kommunikoida hiukan paremmin ja nopeammin se, millä tavalla tämä pandemia on lähtenyt liikkeelle, jotta maat olisivat voineet varautua siihen paremmin, mutta se, millä tavalla sitten Yhdysvallat on reagoinut tähän, on mielestäni erittäin väärä tilannearvio. Juuri nyt me tarvitsemme tällaista kansainvälistä organisaatiota, joka pystyy vastaisuudessa toimimaan tehokkaammin, että tietyllä tavalla sen toiminnan epäonnistumisen arvion paikka ei ole nyt, vaan se on sitten, kun ollaan päästy vähän parempaan vaiheeseen. 

Me tarvitsemme, kuten täällä on aiemmin todettu, yhteistä koordinaatiota muun muassa rokotetutkimusten, lääketutkimusten ja tällaisten asioiden suhteen, jotka tarvitsevat paljon varoja ja yhteistyötä eri maiden kesken. Toisaalta pidän myöskin tärkeänä, että myös Suomessa pidetään huoli riittävistä varoista rokotetutkimusten ja lääketutkimusten suhteen, ja myöskin pyydän, ministeri Kulmuni, teitäkin arvioimaan työ- ja elinkeinoministeriön kannalta sitä, voisiko Suomi jatkossa olla yksi maa, jossa rokotteita myöskin valmistetaan. Nythän tämä koronaepidemia on johtamassa siihen, että kansainväliset raaka-aineketjut ja logistiikkaketjut muuttuvat myöskin lääkityksen suhteen sillä tavalla, että voi olla, että Eurooppaankin kannattaa näitä valmistukseen tarvittavia raaka-aineita ja myöskin itse valmistusta tuoda jatkossa. 

18.18 
Mika Niikko ps :

Arvoisa puhemies! Tässä taustallahan on tietysti tämä Yhdysvaltain presidentti Trumpin mieltymys Twitteriin, ja hänhän on Twitteristä alkujaan lukenut sen, mitä WHO julkaisi 14. tammikuuta, että Kiina olisi toiminut avoimesti koronaviruksen tartunnan suhteen ja sen lisäksi WHO olisi kehunut Kiinan läpinäkyvyyttä näissä toimissa, ja myös sen, että WHO oli kompannut sitä näkemystä, että ihmisten välisistä tartunnoista ei ole näyttöä. Tämähän oli se tausta, minkä Trump oli sitten lukenut, WHO:n kannattavan tällaista Kiinan tuomaa julkituloa, ja kai me sitten olemme päätyneet siihen, että Yhdysvaltain presidentti on nähnyt parhaaksi, että mitä sitä 40 miljoonaa vuodessa maksamaan semmoiseen laitokseen, joka antaa disinformaatiota näin vakavassa tilanteessa. Tosiasiassa kuitenkin nyt, jos WHO:n kokonaisbudjetti YK:n kautta ja valtioiden kautta on se noin 200 miljoonaa, vai enemmän, dollaria vuodessa — ymmärsinkö oikein, että ministeri mainitsi, että 20 prosenttia oli Yhdysvaltain osuus, joidenkin lehtitietojen mukaan 15 prosenttia — niin mikä se on se kokonaisbudjetti WHO:lla? Jos se on yli 200 miljoonaa, niin luulisi, että se työ edelleen jatkuisi siellä, vaikka viidennes rahoituksesta häviäisi hetkeksi aikaa pois. Siinä mielessä ihmettelen meidän hallituksen kiirehtimistä mennä paikkaamaan välittömästi sitä Yhdysvaltain tekemää leikkausta, koska samanaikaisesti me olemme tietoisia siitä, että Yhdysvalloissa on näitä varakkaita säätiöitä, jotka ovat ilmaisseet myös tukevansa tämän leikkauksen johdosta suoraan sitä menetystä, mikä WHO:lle tuli, joten uskon, että se asia olisi varmasti korjautunut sitäkin kautta. 

Mutta, arvoisa ministeri, kysymys koskee sitä, milloin te annatte THL:lle lisää rahaa. Heillä näyttää olevan ongelmia: välillä tiedotuksessa on ollut siten, että ei tiedä, milloin suositellaan maskia ja milloin ei suositella, ja sitten ministeriöstä tulee erilaista säveltä, esimerkiksi on tullut koko matkan varrella siinä, pitäisikö uusia matkustusrajoituksia tehdä Pohjois-Italian osalle tai Italian osalle, ja näitä kädenvääntöjä on nähty Suomessa nytten pitkin matkaa, että THL ja ministeriöt eivät yhdessä oikein pelaa näissä asioissa. Ja voisiko sinne THL:lle löytää jostain lisää asiantuntijoita, jotka voisivat tätä oikeaa tietoa sinne tuoda? Ja toisekseen sitten vielä: mitä hallitus aikoo tehdä tämän varmistamiseksi, että Suomessa on ainoastaan oikeaa tietoa käytettävissä päätöksiä tehtäessä? 

18.21 
Inka Hopsu vihr :

Arvoisa puhemies! Kriisitilanteissa vaaditaan vahvaa ja hyvää, nimenomaan hyvää ja eettistä johtajuutta. Tarvitaan ajantasaista tietoa, harkittuja ja punnittuja tekoja, laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhdysvaltojen presidentin Trumpin ilmoitus katkaista Maailman terveysjärjestö WHO:n rahoitus ei ole esimerkki tällaisesta. Viime vuonna Yhdysvallat tuki WHO:n toimintaa kokonaisuudessaan 400 miljoonalla dollarilla, joka on noin 15 prosenttia koko WHO:n vuosibudjetista.  

Ajankohta rahoituksen leikkaamiselle ei voisi olla huonompi. Yhdysvallat ja valtaosa maailmasta on yhä koronakriisin keskellä. Monissa maissa epidemian huippu saavutetaan vasta lähiviikkojen ja -kuukausien aikana. Yhdysvalloissa koronasta johtuvien kuolonuhrien määrä on surullisen korkea. Syntipukin etsintä ei auta, lopputuloksessa kukaan ei voita. 

Monenkeskistä yhteistyötä ja tukea hauraille alueille kriisin torjuntaan tarvitaan juuri nyt, jotta suuri humanitaarisen kriisin uhka voidaan välttää esimerkiksi Afrikassa. Kriiseissä kaikista heikoimmassa asemassa olevat kärsivät aina eniten.  

Maailman terveysjärjestön toimintaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. WHO:n painoarvo säilyy myös valtioiden exit-strategioiden yhteydessä, niitä valmisteltaessa, kun valtiot yksitellen lähtevät jalkauttamaan niitä ja pyrkivät purkamaan tehtyjä sulkuja ja rajoituksia. Tarvitaan koordinoiva taho, tarvitaan tietoa ja vahva yhteisymmärrys toimista.  

Kiitos, että Suomi kantaa globaalia vastuuta myös koronakriisin yhteydessä. Nyt olemme lisäämässä WHO:lle rahoitusta reilulla 5 miljoonalla eurolla. Palautamme meidän omankin rahoituksen tasoa vuoden 2015 tasolle. Yhdysvaltojen jättämän aukon paikkaaminen on erittäin vaikeaa, mutta jos jokainen valtio osallistuu, voimme turvata juuri kriisin keskellä WHO:n tärkeää työtä pandemian maailmanlaajuisen torjumisen onnistumiseksi.  

18.24 
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille kysymyksistä ja keskustelusta. Hallitus katsoo, että tässä tilanteessa, kun eduskunta ei ole vielä käsitellyt tuota vuoden toista lisätalousarviota, on mahdollista sitä täydentää, ja tämän tilanteen seurauksena, jossa todellakin WHO:n rahoitus tulee mittavasti tippumaan, koemme kuitenkin koronaviruksen keskellä, että Maailman terveysjärjestön rahoitus on sen verran keskeinen, että omalta osaltamme pystymme kantamaan pienen kortemme kekoon. Tänä vuonnahan kehysrajoitusta ei ole olemassa, ja ensi vuonna sitten, jos on tarvetta tätä WHO:n rahoitusta jatkaa tällä tasolla, silloin se vaatii tietenkin vastaavan kokoisia menosäästöjä jostain toisaalta. Mutta tässä koronaepidemian tilanteessa ajattelemme, että tämä on perusteltua, ja sen takia tämä täydentävä esitys eduskunnalle on tuotu.  

Tänä vuonnahan koronaviruksesta seuraten eduskunnalle todellakin on annettu modernin taloushistorian suurimpia lisätalousarvioita ja ‑esityksiä tässä maassa, ja normaalioloissahan rahahanat eivät näin löysällä olisi. Mutta koska me haluamme päihittää tämän viruksen, me olemme valmiita myös ottamaan mittavassa määrin velkaa. Mutta tuostakin meidän täytyy sitten tulevaisuudessa selvitä, ja julkisen talouden kestävyyden ja tasapainon parissa me tulemme jo ensi kuussa työskentelemään, kun tuomme eduskunnalle jälleen kerran mittavan lisätalousarvion, jolla koetamme sitten saada myös talouden pyöriä liikkeelle. Mutta kaikista paras keino siihenkin on se, että me selätämme nyt ensi tilassa tämän viruksen, ja siksi kaikki toimet täytyy ohjata sen voittamiseksi. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.