Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on nyt käytettävissään pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2015, ja vuosihan jakautuu pankkivaltuuston osalta kahteen eri kokoonpanoon, ennen... (Hälinää — Puhemies koputtaa)
Toinen varapuhemies Paula Risikko
:Arvoisat edustajat, saanko pyytää rauhoittumaan, ja mikäli teillä on kokouksia, menkää ulos. — Olkaa hyvä, edustaja Vanhanen.
Arvoisa puhemies! Kuten olin sanomassa, viime vuonna oli kaksi pankkivaltuustoa, ja tämä kertomus kattaa luonnollisesti molempien pankkivaltuustojen ajan. Kertomuksen sisältöä on nyt myös uudistettu, ja on varmaan paikallaan heti kertoa muutama sana itse tästä uudistuksesta. Sillä on ollut neljä tavoitetta:
Ensinnäkin, kertomuksen painopistettä on pyritty siirtämään aikaisempaa selvemmin pankkivaltuuston aseman ja toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Tämä tarkoittaa, että kertomusta on pyritty tiivistämään erityisesti niiltä osin, kun tieto on jo saatavissa muista lähteistä, kuten Suomen Pankin vuosikertomuksesta ja Finanssivalvonnan vuosikertomuksesta. Myös Finanssivalvonnan johtokunnan kertomus pankkivaltuustolle on julkisesti saatavilla.
Toiseksi, kertomuksen rakennetta on pyritty uudistamaan siten, että kertomuksessa voitaisiin aikaisempaa joustavammin käsitellä pankkivaltuuston tärkeinä pitämiä kysymyksiä. Kertomukseen on tätä varten lisätty Erityisteemat-niminen osio.
Kolmanneksi, uudistuksella on pyritty mahdollistamaan kertomuksen sähköinen jakelu. Kertomuksen uusi ulkoasu on sähköisen jakelun kannalta toimivampi.
Ja neljänneksi, uudistus tuo joustavuutta kertomuksen laatimisaikatauluun. Tavoitteena siis on ollut varmistaa, että kertomus saadaan myös jatkossa tänne eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokauden kuluessa.
Kuten aiempina vuosina, kertomus sisältää erilliset osat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnasta ja hallinnosta. Pankin riskejä käsitellään kootusti omassa erillisessä alaluvussaan, samoin pankkivaltuuston käsittelemät asiat ja sen arviot Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimista löytyvät omista alaluvuistaan. Kertomus keskittyy kertomusvuoden tapahtumiin, ja sen tiedot perustuvat laadintavaiheessa keväällä 16 käytettävissä olleisiin tietoihin.
Arvoisa puhemies! Vuoden 15 alussa euroalueen elpyminen oli epävarmaa ja hidasta, kokonaistuotanto kehittyi vaimeasti ja inflaatio säilyi hitaana. Erityisesti öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen lasku hidasti inflaatiota. Euroalueen kasvunäkymät vahvistuivat hieman pitkin vuotta. Loppuvuotta kohden tosin inflaatio-odotukset vaimenivat jälleen. Tämä johtui muun muassa maailmantalouden näkymien hiipumisesta, epävarmuuden kasvusta ja öljyn halpenemisesta. Rahapolitiikan keventäminen jatkui euroalueella vuoden 15 kuluessa. Vuonna 15 rahapolitiikan keskeisiä toimia olivat laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman käynnistäminen, talletuskorkojen laskeminen yhä enemmän negatiivisiksi sekä ennakoiva viestintä rahapolitiikan tulevasta mitoituksesta.
Laajennetusta osto-ohjelmasta päätettiin tammikuussa 15, ja ohjelma käynnistettiin maaliskuussa. Tämä päätös tarkoitti, että EKP:n suorat arvopaperiostot kohdistuivat myös euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin. Tämän osto-ohjelman käynnistymisen myötä eurojärjestelmä teki suoria arvopaperikauppoja valtion velkakirjojen, katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden markkinoilla. Myös perinteisiä rahapoliittisia operaatioita eli eripituisia vakuudellisia luotto-operaatioita jatkettiin.
Joulukuussa vuonna 15 EKP:n neuvosto kevensi edelleen rahapolitiikkaansa laskemalla talletuskorkoa vielä negatiivisemmaksi, pidentämällä laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman kestoa. Tuolloin myös laajennetun osto-ohjelman kestoa pidennettiin ja kohdentamista laajennettiin. Kuukausittaisia 60 miljardin euron ostoja päätettiin jatkaa kuudella kuukaudella ainakin maaliskuuhun vuoteen 17 saakka. Osto-ohjelma ulotettiin kattamaan alueen paikallishallinnon liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit. Näitä EKP:n keskeisiä rahapoliittisia toimia vuonna 15 on kuvattu tarkemmin paitsi pankkivuosikertomuksessa, myös käsillä olevassa kertomuksessa ensimmäisessä teemakirjoituksessa. Rahapolitiikan keventämistä on jatkettu myös kertomusvuoden jälkeen. Näitä alkuvuoden 16 kuluessa päätettyjä toimia käsitellään lyhyesti pankkivaltuuston kertomuksen kertomusvuoden jälkeisiä tapahtumia koskevassa osassa.
Arvoisa puhemies! EU-maiden pankkiunioni koostuu kolmesta niin sanotusta pilarista eli yhteisestä valvontamekanismista, yhteisestä kriisinratkaisumekanismista sekä eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä.
Kertomusvuosi oli yhteisen valvontamekanismin ensimmäinen toimintavuosi. Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa ovat kaikki euroalueella toimivat merkittävät luottolaitokset Suomesta: Nordea Pankki Suomi, OP-ryhmä ja Danske Bank. Suomessa Finanssivalvonta osallistuu merkittävien luottolaitosten valvontaan, valvontamekanismin päätöksentekoon sekä vastaa vähemmän merkittävien pankkien suoranaisesta valvonnasta.
Yhteinen kriisihallintamekanismi koostuu EU:n yhteisestä kriisinratkaisuneuvostosta, yhteisestä kriisinratkaisurahastosta sekä kansallisista kriisinratkaisuviranomaisista. Kriisinratkaisumekanismi aloitti toimintansa täydessä laajuudessaan juuri kertomusvuoden päätyttyä, tammikuun 16 alusta. Yhteisen ratkaisurahaston varat kartutetaan pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla asteittain vuoteen 24 mennessä. Tämä kriisinratkaisumekanismi mahdollistaa pankkien ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisun tilanteissa, joissa pankit joutuisivat vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin yhteisestä pankkivalvonnasta huolimatta. Keskeisen periaatteen mukaan vaikeuksiin ajautuneen pankin taakanjaosta vastaavat ensisijaisesti pankin omistajat ja velkojat. Suomen uusi kriisinratkaisuviranomainen Rahoitusvakausvirasto aloitti toimintansa kesällä 2015. Valtiovarainministeriö vastaa viraston tulosohjauksesta ja valvonnasta.
EU:n komissio teki marraskuussa 15 esityksen uudeksi Euroopan laajuiseksi talletussuojajärjestelmäksi. Tämä käsittelyprosessi on kesken.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee Suomen Finanssivalvonnan toimintaan, sen johtokunta on antanut pankkivaltuustolle kertomuksen Finanssivalvonnan toiminnasta vuodelta 15 sekä julkaissut Finanssivalvonnan toimintakertomuksen. Näiden kertomuksien, pankkivaltuustokokouksessa käytyjen keskustelujen ja muiden saamiensa tietojen pohjalta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonnan toiminnalle laissa säädetty tavoite on toteutunut. Finanssivalvonnan toiminnan yleisen tehokkuuden näkökulmasta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut valvonnan jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttää tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti.
Finanssimarkkinoiden rakennemuutos — se on syytä mainita tässä. Nordea on ilmoittanut, että se muuttaa konserninsa rakenteen siten, että Suomessa, Tanskassa ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt muuttuisivat sivuliikkeiksi. Tämänkaltaiset finanssimarkkinoiden rakennemuutokset sekä euroalueen yhteinen pankkivalvonta luovat painetta sopeuttaa Finanssivalvonnan toimintaa, ja muutokset voivat pienentää valvontamaksukertymää. Valtiovarainministeriössä onkin käynnissä lainsäädäntöhanke, jossa arvioidaan finanssimarkkinoiden valvontaa ja Finanssivalvonnan toiminnan rahoittamista koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Pankkivaltuusto odottaa, että tämän VM:n käynnistämän lainsäädäntöhankkeen myötä finanssimarkkinoiden valvonnan ja Finanssivalvonnan toiminnan tarkoituksenmukainen rahoitus turvataan jatkossakin. Pankkivaltuusto pitää tärkeänä, että kukin finanssisektorin toimija osallistuu tasapuolisella tavalla niiden valvontakustannusten kattamiseen, joita sen toiminnan valvonta edellyttää.
Arvoisa puhemies! Pankkivaltuusto seuraa säännöllisesti Suomen Pankin riskiprofiilin ja taseen kehitystä. Näin tehtiin myös kertomusvuonna. Keskuspankkitehtävien hoitaminen ja oman rahoitusvarallisuuden sijoittaminen tuottaa pankille tuloja mutta toisaalta aiheuttaa sille myös erilaisia riskejä. Pankilla on noin 16,9 miljardin euron suuruinen rahoitusvarallisuus. Sijoitettaessa tätä rahoitusvarallisuutta Suomen Pankki altistuu sekä luotto- ja likvidiysriskeille että markkinariskeille. Markkinariskejä ovat muun muassa valuuttakurssiriski ja korkoriski. Kun kaikki Suomen Pankin taseen riskit lasketaan yhteen ilman kultaa, kokonaisriskin arvioidaan olevan noin 2 miljardia euroa. Toisaalta Suomen Pankilla on omaa pääomaa ilman kullan arvomuutostilejä: se on hieman vajaat 8 miljardia euroa. Suomen Pankin riskipuskurit siis vahvistuivat kertomusvuonna. Pankkivaltuuston näkemys on, että Suomen Pankin vakavaraisuus oli kertomusvuoden lopulla riittävä kattamaan pankin tehtävien hoitamisesta johtuvat riskit.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kaksi asiaa:
Ensinnäkin Suomen Pankin voitto kertomusvuodelta 2015 oli noin 146 miljoonaa euroa. Pankkivaltuusto päätti keväällä, että voitosta 48 miljoonaa euroa käytetään Suomen Pankin vararahaston kartuttamiseen. Loppuosa eli 98 miljoonaa euroa siirrettiin valtion tarpeisiin.
Toiseksi voidaan perustellusti todeta, että vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin jälkeen rahapolitiikan maailma on todella muuttunut. Pankkien sääntelyä kiristettiin ymmärrettävistä syistä, ja se on rajannut pankkien mahdollisuuksia riskirahoittaa yrityksiä ja niiden kasvua. Osana tätä kehitystä markkinoille on tullut niin sanottuja varjopankkeja. Toinen uusi ilmiö on negatiivinen korko, jonka merkitystä ja vaikutusta talouden toimintaan on ennenaikaista arvioida. Ylipäätään eläminen lähellä nollaa olevan inflaation oloissa on uusi, talouskasvun kannalta ongelmallinen tilanne.