Viimeksi julkaistu 4.6.2021 17.04

Pöytäkirjan asiakohta PTK 63/2015 vp Täysistunto Torstai 12.11.2015 klo 15.59—19.19

6. Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta

LakialoiteLA 21/2015 vpArja Juvonen ps ym. 
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Paula Risikko
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. 

Keskustelu
18.22 
Arja Juvonen ps 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät paikalla olevat edustajat! Lämmin kiitos kaikille teille ja niille myös, jotka ovat täällä olleet tänään paikalla, 105:lle, jotka allekirjoititte tämän tekemäni lakialoitteen. Ja kiitos myös heille, jotka edellisellä kaudella allekirjoittivat tämän lakialoitteen, sillä tämä aloitehan on toistoa viime kaudelta. Mutta kuten me kaikki tiedämme, tämä asiahan ei vanhene. 

Katselin taaksepäin menneitä eduskuntakausia ja huomasin, että siellä on aikaisemminkin tehty lakialoitteita tämän asian puolesta ja vastaavanlaisia. Siinä mielessä monet ovat olleet sitä mieltä, että asioille olisi tehtävä jotakin, ja niin ovat myös kansalaiset ja yleinen oikeustaju. Kun kysyt kansalaiselta, mitä mieltä olet, että vastaavatko annetut rangaistukset muun muassa lasten törkeistä hyväksikäyttörikoksista sitä, mitä kuuluisi, he vastaavat, että "ei". 

Tässä lakialoitteessani esitetään, että lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistus korotetaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeutta elikkä samansuuruiseksi kuin törkeissä raiskausrikoksissa. Aloitteen tarkoituksena on lapsen aseman parantaminen asianmukaisemmalla rangaistuskäytännöllä sekä rangaistuskäytännön yhdenmukaistaminen törkeissä lapsiin kohdistuvissa seksuaalisissa hyväksikäyttörikoksissa. 

Viime vuosien aikana on uutisoitu lukuisista tapauksista, joissa törkeästä seksuaalisesta hyväksikäyttörikoksesta on tuomiona tullut ehdollista vankeutta. Tämä johtuu siitä, että tuomittaessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vähimmäisrangaistuksen mukaan rangaistus voidaan lähtökohtaisesti määrätä ehdolliseksi. Rikoslakimme mukaan törkeästä raiskauksesta vähimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Kun törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö kohdistuu lapseen, vähimmäisrangaistus on lievempi, vaikka rikoksen kohteena lapset ovat monin verroin aikuisia puolustuskyvyttömämpiä. Vähimmäisrangaistuksen korottaminen kahteen vuoteen törkeässä lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä yhdenmukaistaisi rangaistuskäytäntöä törkeissä tapauksissa ja antaisi asianmukaisen viestin rikoksen todellisesta vakavuudesta, kun siitä ei enää voisi tuomita ehdollista vankeutta. 

Arvoisa puhemies! Lakialoitteellani tavoitellaan sitä, että törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa tarkistetaan ja että rikoksista annettavat rangaistukset olisivat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Lakialoitteeseen sisältyvän ehdotuksen vaikutukset ovat yhteiskunnallisia. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paheksuttavuus korostuu, sekä heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa ja seksuaalisen itsemääräämisoikeutensa suojansa paranee. 

Arvoisa puhemies! Meillä on myös tähän aiheeseen liittyvä kansalaisaloite tällä hetkellä eduskunnassa käsittelyssä. Kävimme siitä tovi sitten lähetekeskustelua. Oli hieno juttu huomatta, että kansalaisaloite tästä asiasta päätyi myös eduskuntaan. Lokakuun lopussa olimme Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa, ja oli hienoa saada pitää siellä puheenvuoro ja kertoa siellä suomalaisesta kansalaisaloitteesta. 

Haluan kuitenkin tässä nostaa esille lakialoitteen ja kansalaisaloitteen eroa. Todellakin viime kaudella tein tämän lakialoitteen, se kävi siellä ministeriössä lausuntokierroksella. Ministeriö antoi vastauksekseen sen, että seurataan tilannetta ja tarvittaessa sitten tehdään vaadittavia muutoksia. Mutta vaikka lakialoitteessa olisikin se yli sata allekirjoitusta, aloitehan ei sen kummemmin etene eikä se lähetekeskustelun jälkeen, kun se sinne valiokuntaan on mennyt ja käynyt sitten ministeriössä mahdollisesti lausunnolla, siitä enää mihinkään etene, mutta kansalaisaloite etenee aina. Kansalaisaloitteessa kuunnellaan asiantuntijoita ja käsitellään pitkään. Se saadaan jopa vietyä eteenpäin. Meillä on täällä muun muassa tasa-arvoinen avioliittolaki, joka on edennyt lakiin saakka. Siinä mielessä minä mietin sitä, millä tavalla me voisimme kansanedustajien tekemiä lakialoitteita ja kansalaisaloitteita jotenkin yhdenvertaistaa sillä tavalla, että ne lähestyisivät toinen toisiaan, miten me voisimme saada tavallaan myös suuremman sijan kansanedustajien tekemille lakialoitteille. 

Minusta on hieno asia nyt, että kun meillä on kansalaisaloite, niin sen tukena on myös tämä lakialoite, ja se tehostaa kyllä ja lisää tämän asian vaikuttavuutta. Meillä on myös hallitus, joka hallituskirjauksessa on myös ilmaissut tahtotilansa siihen, että muun muassa näihin rikoksiin liittyviä rangaistusasteikkoja tarkastetaan. Ja todellakin, kiitos kaikille, ketkä olette täällä ja pidätte puheenvuoroja. Asia on yhteinen, ja olen tosi onnellinen, että olemme tässä pisteessä. — Kiitos. 

18.27 
Timo Heinonen kok :

Arvoisa rouva puhemies! Olen edustaja Juvosen kanssa sekä kansalaisaloite- ja lakialoitekeskustelusta että tästä lakialoitteen sisällöstä täysin samaa mieltä. Minun mielestäni nyt olisi tärkeää käydä eduskunnassa keskustelu siitä, millä tavalla kansalaisaloitejärjestelmää tulee kehittää. Meillä on tulossa ensimmäisen kerran jo hyväksytyn kansalaisaloitteen vastakansalaisaloite tänne, ja tällainen kierre saattaa syntyä, että jopa saman vuoden sisällä käsittelemme näitä useita kertoja. 

Sitten toisena tämä, että meillä on tänään käsittelyssä kaksi lakialoitetta, joista kumpikin ovat saaneet viime kaudella yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen. Eli enemmistö Suomen kansan valitsemista kansanedustajista kannattaa näitä lakialoitteita, mutta siitä huolimatta ne eivät eduskunnassa saa juuri minkäänlaista käsittelyä eivätkä arvoa. Minun mielestäni olisi oikeus ja kohtuus, että ne käsiteltäisiin vähintäänkin vastaavalla laajuudella ja perusteellisuudella kuin kansalaisaloitteet ja tehtäisiin niistä sen jälkeen myös mietintö. Mietinnön lopputuloshan voisi toki olla se, että asiassa edetään tai ei edetä ja sen jälkeen niistä äänestettäisiin. 

Arvoisa puhemies! Minulla menee sen verran yli tuon 2 minuutin, että tulenko jatkamaan sinne? 

Toinen varapuhemies Paula Risikko
:

Olkaa vain siellä. 

Selvä. Kiitos, arvoisa puhemies! — Tähän lakialoitteen sisältöön. Myös viime kaudella pidin tästä puheenvuoron, ja haluan kiittää edustaja Juvosta ahkerasta työstä tärkeän asian eteenpäinviemiseksi. Me käsittelimme eduskunnassa hetki sitten allekirjoittaneen tekemää lakialoitetta, missä esitettiin, että raiskauksesta olisi tuomittava jatkossa aina ehdoton tuomio, ja tämä on hivenen sukua sille. Eli tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistukset korotettaisiin vähintään kahdeksi vuodeksi vankeutta eli enää tuota ehdollisen mahdollisuutta ei olisi, mihin niin usein tänä päivänä saamme törmätä. 

Arvoisa puhemies! Toivon nyt vahvasti sitä, että eduskunta ottaa kansanedustajien tahdon kuuleviin korviinsa ja tämä lakialoite lakivaliokunnassa käsitellään sen arvoisella tavalla ja myös oikeusministeri Jari Lindström, joka on osoittautunut kohtuun ja järjen mieheksi, myös ryhtyy tässä ahkerasti toimeen ja saamme tämän asian lopulta korjattua. 

18.30 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Suomessa eduskunta säätää rikoksista rangaistusasteikot, joiden puitteissa riippumaton oikeuslaitos tuomitsee. Valitettavasti järjestelmämme on ryhtynyt elämään omaa elämäänsä vallitsevan oikeuskäytännön mukaan lainsäätäjän tahdosta riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rikoksista ei suinkaan tuomita lainsäätäjän määräämän asteikon puitteissa, tai edes keskiarvon mukaan, vaan aikaisempien tuomioiden pohjalta käytännössä aina tietystä kohdasta asteikkoa. Kyse on asenteista, ei laista — tähän haluan kiinnittää huomiota. 

Meille on vakiintunut käytäntö, että esimerkiksi petoksista ja huumerikoksista annetaan tuomiot asteikon yläpäästä mutta henkeen ja terveyteen liittyvistä rikoksista asteikon alapäästä. Lyhyet ja jopa ehdolliset raiskaustuomiot ovat tästä ehkä surullisin yksittäinen esimerkki. Erityisesti väkivaltarikoksissa annetaan tuomiot usein asteikon lievästä päästä, mitä ihmisten on vaikea ymmärtää. Se loukkaa kansalaisten oikeustajua. Meille lainsäätäjille valitettavasti ainoa keino vaikuttaa tuomioihin on rikosasteikkojen minimituomion nostaminen. 

Nyt kyseessä olevassa lakialoitteessa halutaan lainsäätäjän toimesta varmistaa se, että törkeästä lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä joutuisi aina ehdottomaan vankeuteen. Kukaan vastuullinen päättäjä ei voi olla sitä mieltä, että ehdollinen vankeustuomio on sellaisesta teosta kohtuullinen. 

Arvoisa puhemies! Koska tuomioistuimet tuomitsevat näistä erittäin törkeistä rikoksista ehdollisia tuomioita, on lainsäätäjän velvollisuus varmistaa, että se ei enää ole mahdollista. Kannatan lämpimästi lakiesitystä ja toivon jatkoa tälle linjalle. 

18.32 
Reijo Hongisto ps :

Arvoisa rouva puhemies! Seksuaalinen hyväksikäyttö ja raiskausrikokset ovat rikoksista julmimpia. Erityisen julma teko on, kun se kohdistuu avuttomaan ja puolustuskyvyttömään lapseen. Teon jälkeen uhri jää fyysisesti eloon, mutta usein henkisesti kuolee. Mitä nuorempaan lapseen teko kohdistuu, sitä pitempään hän kantaa kehossaan ja ennen kaikkea mielessään teosta jääneitä arpia, arpia, joita kukaan ei lapselleen taikka läheiselleen soisi tulevan. 

Oikeuskirjallisuudessa rangaistuksen päätavoitteeksi määritellään usein erityisestävyys ja yleisestävyys. Erityisestävyydellä tarkoitetaan sitä, että rangaistava eristetään määräajaksi yhteiskunnasta, jotta hän ei voi jatkaa rikollista toimintaansa. Yleisestävyydellä tarkoitetaan usein sitä, että rangaistus toimii ikään kuin varoittavana esimerkkinä muille: jos teet näin, saat tällaisen rangaistuksen. Normaali ihminen varoo rangaistuksi joutumista ja näin välttää tahallaan rikkomasta lakia. 

Voimassa olevan lain mukaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan vankeutta vähintään vuosi ja enintään 10 vuotta. Edelleen voimassa olevan lain mukaan enintään 2 vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena, jolleivät erityiset syyt edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista — siis pääsääntöisesti ehdollisena, elleivät erityiset syyt muuta vaadi. 

Tällä keskustelun kohteena olevalla lakiesityksellä on tarkoitus muuttaa rangaistusasteikkoa niin, että lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten minimirangaistus olisi vähintään 2 vuotta vankeutta. Rangaistusmaksimi pysyisi ennallaan. Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, laki voimaan tullessaan toimii nykyistä lakia huomattavasti tehokkaammin erityis- ja yleisestävyyden kannalta tarkasteltuna. 

Arvoisa rouva puhemies! Lakiesityksen allekirjoittaneena minä kannatan lakiehdotuksen hyväksymistä. — Kiitos. 

18.34 
Eeva-Maria Maijala kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö on murha, teko, josta Suomen rikoslainsäädännön mukaan on seurauksena vankeustuomio, ja lisäksi teko, joka ei vanhene. 

Minulle soitti pari viikkoa sitten lappilainen ikäiseni naishenkilö. Hän kertoi siitä, mitä hän on saanut kokea. Se oli muuten hirveää kuunneltavaa. Hän sanoi, että kerro julki tämä hänen tarinansa, hänen asiansa, mistä oli kysymys. Hän kertoi, kuinka häntä silloin, kun hän oli 9—12-vuotias lapsi, käytettiin törkeästi hyväksi siihen saakka, kun hänen menkkansa alkoivat. Hän kertoi, että heitä on lähipiirissä kahdeksan naishenkilöä, joita tämä kyseinen mies on käyttänyt hyväksi. 

Rikos on vanhentunut nykyisen lainsäädännön mukaan, koska nykyisen lainsäädännön mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö vanhenee siinä vaiheessa, kun kyseinen henkilö, tässä tapauksessa naishenkilö, on täyttänyt oliko se 27 vai 28 vuotta, jompikumpi. Mutta tämä nainen kertoi minulle, että vasta 35-vuotiaana hän uskalsi avata suunsa. Hän ei kerta kaikkiaan ollut pystynyt tästä asiasta kertomaan eikä puhumaan mitään. Tämä oli todella järkyttävä tarina kuulla, miten tämä naishenkilö on nyt sitten vasta minun ikäisenäni, reilusti yli nelikymppisenä, päässyt erilaisiin hoitotoimenpiteisiin. Hän on käynyt sitten ammattilaisten kanssa hyvin paljon keskusteluja, että hän jaksaisi ja selviäisi. Hän ei muun muassa ole itse uskaltanut hankkia lasta sen takia, että hän ei pääse tästä ylitse, siitä, miten hänelle on lapsuudessaan tehty murha. 

Miehen, joka tämän teki, joka teki tämän monelle lapselle, ei ole tarvinnut ikinä kärsiä tästä teostansa millään tavalla. Hän elää yhä normaalia elämää eteenpäin. Tämä mies sanoi tälle tytölle, kun hän oli lapsi, että tämä tekee sinulle vain hyvää, et saa kertoa tästä kenellekään mitään, eikä lapsi todellakaan edes uskaltanut kertoa siitä kenellekään mitään. Ei hän voinut tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin. Hän tiesi vain, että tämä tuntui jotenkin pahalta tämä asia. Myöhemmin tämän tytön isä sai kuulla tästä asiasta. Isä kysyi ensimmäisenä tytöltänsä, että mikset sinä ole ikinä kertonut tätä asiaa meille. Tyttö sanoi, että minä halusin suojella sinua, sillä sinä olisit käynyt nitistämässä sen miehen, ja isä sanoi, että minä olisin tappanut sen miehen, jos minä olisin tiennyt, mitä hän on tehnyt minun lapselleni. 

Eli tämä tarina, jonka minä kerroin, tosin lyhennettynä siitä, oli se, mitä tämä tyttö itse kertoi, tai nainen, minulle omasta lapsuudestansa ja nuoruudestansa. Miten me pystymme nämä estämään — vähin on ainakin se, että pitää jokaisen ihmisen ymmärtää, että kyse on murhasta, kyse on teosta, joka aiheuttaa niin isot ongelmat ihmiselle, että siitä pitää olla myöskin riittävän korkeat rangaistukset. Se, että voi päästä ehdollisella tuomiolla tämmöisestä teosta, ei voi olla nykyaikaa. Ei tämmöisillä pienillä rangaistuksilla pääse eteenpäin. Pitää olla selvä viesti, miten tämän asian kanssa mennään eteenpäin. 

18.38 
Teuvo Hakkarainen ps :

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessa esitetään, että lapsiin kohdistuvien törkeitten seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistus korotetaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeutta eli samansuuruiseksi kuin törkeissä raiskausrikoksissa. Aloitteen tarkoituksena on lapsen aseman parantaminen asianmukaisemmalla rangaistuskäytännöllä sekä rangaistuskäytännön yhdenmukaistaminen törkeissä lapsiin kohdistuvissa seksuaalisissa hyväksikäyttörikoksissa. Kiitän edustaja Juvosta tästä tärkeästä ja erittäin ajankohtaisesta aloitteesta. 

Henkilökohtaisesti pidän aloitteessa esitettyä kahden vuoden vähimmäisrangaistustakin aivan liian vähäisenä. Ensinnä koska lapsiin kohdistuvat seksuaaliset hyväksikäytöt ovat äärimmäisen vastenmielisiä ja kuvottavia, ja toisekseen koska vankilamme ovat aivan liian hyviä paikkoja näille rikollisille, lähinnä vaikuttavat lomakohteilta. Toivon, että tämä rangaistusten koventaminen tapahtuu mahdollisimman pian ja muun muassa maahanmuuttajien kohdalla, jotka tekevät näitä suhteessa kantaväestöön paljon enempi, tuodaan lisää rangaistuksia seksuaalirikoksiin syyllistyneille: kohdistuvat ne sitten aikuisiin tai lapsiin, tulee lätkäistä heti karkotuspäätös ilman valitusoikeutta. 

Kannatan Juvosen lakialoitetta. 

18.40 
Sami Savio ps :

Arvoisa puhemies! Tervehdin tätä lakialoitetta ilolla ja toivon myös vilpittömästi sen läpimenoa. 

Kuten edustaja Juvonen toi avauspuheessaan esille, niin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittavien rangaistusten vähimmäistason nostaminen vastannee hyvin selkeästi kansan yleistä oikeustajua ja tahtotilaa. Lainsäädännön tehtävänä on suojata kaikkein heikoimpien kansalaisten oikeuksia, ja mielestäni tämä korostuu erityisesti lasten hyväksikäytön osalta. Kuten edustaja Hongisto äsken toi ansiokkaasti esille, jää hyväksikäytöstä uhrille helposti elinikäiset arvet. Samoin edustaja Maijalan esittämä kertomus oli koskettava ja osoitti, ettei ehdollinen rangaistus ole tekijälle millään muotoa riittävä. 

Arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia lakialoitteen allekirjoittajia sekä tietysti erityisesti sen tekijää. Pidän äärimmäisen hyvänä kehityksenä sitä, että eduskunnan enemmistön tahtotilana näyttää yleisestikin olevan väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusasteikon tiukentaminen. Vetoan vielä eduskuntaan, että se käyttää sille suotua valtaa ja hyväksyy tämän lakialoitteen. Se olisi omiaan kohottamaan koko eduskunnan arvovaltaa. 

18.42 
Eeva-Maria Maijala kesk :

Arvoisa puhemies! Esitetty aloite on todellakin samansuuntainen kuin tänä syksynä asiasta jätetty kansalaisaloite. Molemmat ovat kannatettavia. 

Vaikka tuomioistuintenkin eräitä ratkaisuja voisi perustellusti arvostella, etenkin eräiden lievennysperusteiden soveltamisten osalta, niin pääasiallisin vastuu on kuitenkin meillä lainsäätäjillä. Eduskunnan on tämä asia viimein hoidettava kuntoon. Aloitteessa ei itse asiassa edes vaadita kovin suuria muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, ainoastaan sellaisia, joilla poistetaan räikeimpiä epäkohtia. 

Usein rangaistusten korottamisvaatimuksia vastustetaan säästösyillä, eli että ei saisi tulla liikaa vankeja. Tämän aloitteen hyväksymisellä vankilaan joutuvien rikollisten lukumäärä ei kuitenkaan nousisi kovin paljon, sillä nykyäänkin enemmistö törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä on onneksi tuomittu ehdottomana. Silti edelleen näistä törkeistäkin tekomuodoista annetaan ehdollisia rangaistuksia. On oikeusvaltioon sopimatonta, että vielä vuonna 2015 on voitu antaa ehdollinen rangaistus esimerkiksi sellaisesta pitkään jatkuneesta seksuaalirikosten sarjasta, joka sisälsi myös sukupuoliyhteyden ja jossa uhri oli tekojen alkaessa 6-vuotias. 

Omaisuusrikoksista on Suomessa historiallisesti annettu koviakin tuomioita. Tämä periytyy siltä ajalta, jolloin ihmisillä oli yleisesti ottaen vähän omaisuutta. Seksuaalirikoksia on tarkasteltu lähinnä sen mukaan, kuinka paljon fyysistä väkivaltaa teoissa on käytetty. Ei ole ymmärretty seksuaalirikosten erityisluonnetta ja niiden tuhoisaa vaikutusta ihmisen psyykelle. Lyhytkestoinenkin teko, josta ei välttämättä jää suoranaisia ruumiillisia vammoja, voi vammauttaa uhrinsa henkisesti lopuksi ikäänsä. Juuri niin kuin edellisessä puheessani sanoin, kyse on lapsen murhasta. 

Jos rikoslakia joskus laajemmin uudistetaan, niin voisi olla syytä pohtia myös näiden rikosnimikkeiden mielekkyyttä. Sana "hyväksikäyttö" on kuitenkin hieman vähättelevä ja luo mielleyhtymän, että kyse on vain jostakin taputtelusta. Ainakin törkeimpien tekojen kohdalla voisi olla syytä puhua kuitenkin lapsen raiskauksesta, nämä teot kun ovat eräitä hirvittävimpiä rikoksia, mitä voi olla. 

Kiitoksia edustaja Juvoselle tästä työstä, minkä olette tehnyt tämän aloitteen eteenpäinviemiseksi. Todellakin toivon, että valiokunta ottaisi tämän sillä mielellä käsittelyyn, koska valiokunta voi ottaa tämän sillä mielellä käsittelyyn, että tämä laki hyväksytään. 

18.45 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa rouva puhemies ja hyvät edustajat täällä! Sydämen pohjasta lämmin kiitos kaikille teidän puheenvuoroistanne ja myös niistä kiitoksista, joita olette sanoneet. Kyllä huomaa, että tämä asia ja aihe on yhteinen. Liikuttavia puheenvuoroja oli myös, ja edustaja Maijalan puheenvuoro oli todella koskettava. Edellisellä kaudella, kun tämä aloite oli edellisellä kerralla täällä käsittelyssä, sain yhteydenoton eräältä äidiltä, joka kertoi, että hänen tyttärensä oli itkenyt ja sanonut, että nyt minusta vasta tuntuu, että joku kuuntelee minua. Elikkä ihmiset olivat sitten löytäneet ja huomanneet sen, että asiaa oli viety eteenpäin. Toki en ole tässä ainoa, niin kuin jo sanoin, että jo vuosia sitten täällä on tehty monia monia aloitteita tähän asiaan liittyen. 

Me voisimme myös miettiä sitä tulkintakysymystä, kun meillähän on rikoslaissa siten, että alle 18-vuotiaaseen kohdistuva raiskaus on aina törkeä raiskaus, ja silloin siitä on se kahden vuoden tuomio. Sitäkin tässä olen miettinyt, että tulisiko sitten kaikki nämä törkeät hyväksikäyttörikokset tulkita raiskauksiksi. Jos se olisi näin, niin silloinhan tämä laki olisi jo voimassa. Elikkä niin kuin edustaja Maijala taisitte mainita tai joku täällä: hyvin pienillä muutoksilla me voisimme tämän asian korjata. Ja minusta tuntuu kyllä, että tahtotila meillä täällä on, ja se on sitten sitä lakiteknistä puolta, että millä tavalla tätä asiaa voidaan edistää. 

Ja kyllä minun täytyy sanoa todellakin myös, että onhan se kansalaisten kansalaisaloite, jonka he toivat tänne, hieno ele. Eli he tarttuivat siihen asiaan, mikä ei välttämättä sitten meidän voimillamme täällä edennyt, he tekivät sen, että he toivat oman aloitteen, ja saivat sitten äänensä näin myös kuuluviin. Ja kyllähän se kansan tahto siitä aloitteesta läpi paistaa. Toivottavasti käsittelemme nämä nyt sillä tavalla, että saamme sitten hyvän lopputuloksen. 

Mutta kiitos kaikille todella paljon. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.