Arvoisa puhemies! Naisten osallistuminen rauhanvälitykseen on teema, jossa Suomella on paljon annettavaa, enemmänkin kuin tällä hetkellä teemme. Meillä asiaan on kiinnitetty huomiota ja naisten määrä on saatu mukavasti lisääntymään, mutta toisin on maailmalla. Tällä hetkellä naisia on keskimäärin vain 5 prosenttia rauhanneuvottelijoista. Naisia tarvitaan siis ehdottomasti enemmän kansainvälisiin rauhanvälitystehtäviin ja itse rauhanneuvotteluihin. Etyjissä me teemme voimakkaasti töitä myös tämän asian eteen. Suomen valtuuskunta on ollut tässä erittäin aktiivinen. Haluaisin tietää, miten hallitus voisi edistää naisten roolin vahvistamista nimenomaan rauhanprosesseissa. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Paloniemen kysymys on äärimmäisen tärkeä. Kansainvälisesti on pystytty toteamaan, että sellaiset konfliktit, joissa naiset ovat mukana rauhanvälitystoiminnassa, ratkeavat nopeammin, paremmin, inhimillisemmin, vähemmällä verenvuodatuksella kuin muut. Näin muodoin meillä on viime aikoina ollut tästä teemasta useita konferensseja. Tänä aamuna kävin avaamassa yhden tilaisuuden nimenomaan rauhanvälityksestä ja tämäntyyppisistä asioista. Tämä on erittäin tärkeä asia myös radikalisoitumisen estämisessä. Jokainenhan tietää, että jos mies jotakuta kuuntelee, niin äitiähän se kuuntelee. Siinä mielessä on hyvin tärkeätä, että nämä äidit ovat mukana tässä hommassa kitkemässä tätä radikalismia. Teen tältä osin kaikkeni ja hyvässä yhteistyössä edustaja Paloniemen kanssa. 

Puhemies! Ensinnäkin täytyy antaa hallitukselle kiitos siitä, että kun Yhdysvaltojen uusi politiikka on ollut vähentää rahoitusta joistakin YK-järjestöistä, jotka ovat nimenomaan naisten kannalta tärkeitä ja lisääntymisterveyden kannalta tärkeitä, niin Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tulleet tässä apuun. Se on tärkeä ele ja hyvin tärkeää, että näitä järjestöjä tuetaan. 

Mutta olisin kysynyt siitä, miten ulkoministeri näkee naisten roolin ehkä parlamentarismin vahvistamisessa. Kun katsomme arabikatua ja vaikkapa Tunisian sinänsä onnistunutta vallanvaihtoa, niin olisi hyvin tärkeää kouluttaa naisparlamentaarikkoja, luoda yhteyksiä. Etelä-Sudan on samanlainen alue, ylipäätään ehkä tuo Persianlahden alue ja Pohjois-Afrikka, missä demokratian vahvistaminen edellyttää sitä, että saamme naisia siellä myöskin poliittisten päätösten tekijöiksi. Mitä Suomi voisi tehdä enemmän tässä suhteessa? 

Arvoisa rouva puhemies! Joihinkin maihin, esimerkiksi Afganistaniin, on saatu luotua naiskiintiöt parlamenttiin. Tämä on, vaikka en muuten erityinen kiintiöpolitiikan kannattaja olekaan missään suhteessa, ensi askeleena tämmöisessä kulttuurissa, jossa perinteisesti naiset eivät ole päässeet osallistumaan, minun mielestäni järkevää ja moraalisesti kestävää. Sitten kun yhteiskunnat menevät eteenpäin, niin sitten tietysti vapailla vaaleilla valitaan. 

Mutta meillä on tietysti se, että tarvitaan hyviä esimerkkejä ja profiili-ihmisiä, ja näitä tämäntyyppisiä henkilöitä on myös useissa arabimaissa. Yksi erinomainen muslimimaan ulkoministeri on Retno, joka on Indonesian ulkoministeri ja nauttii suurta arvonantoa. Suomihan on hyvä malli sen takia, että meillä on nainen ollut presidenttinä, pääministerinä, kaikissa tehtävissä. Tässä mielessä me olemme elävä esimerkki toimivasta tasa-arvosta. 

Arvoisa rouva puhemies! Meillä todella on erittäin paljon ollut annettavaa tasa-arvotyössä maailmalla. Me olemme edistäneet seksuaaliterveydenhuoltoa, naisten, lasten, tyttöjen koulutusta. Nämä ovat olleet niitä meille keskeisiä asioita. Me olemme todella voineet toimia esimerkkinä siinä, että meillä ministerit ovat olleet vanhempainvapailla ja isyyslomilla. Meillä on ollut yhtä paljon nais- ja miesministereitä, meillä on ollut pääministeri, valtiovarainministeri, tasavallan presidentti naisena. Mutta nyt kun katsoo ministeriaitiota, niin olemme ottaneet aikamoista takapakkia. Suurin osa ministereistä on miehiä. Jos katsoo eturiviä, niin sinne on haluttu nostaa vielä kaikkein tuorein ministeri, ministeri Terho, ohi kokeneempien ministerien eturiviin istumaan. [Välihuutoja — Naurua] Kysymykseni kuuluu: Minkälaisen viestin tämä antaa Suomen tasa-arvokehityksestä? Oletteko te missään vaiheessa, pääministeri Sipilä, pohtinut sitä, eikö olisi hyvä, että Suomen hallituksessa olisi tasa-arvoisempi jakauma miesten ja naisten välillä? 

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä. Tässä on sovittu pelisäännöistä, että jokainen ryhmä vastaa itse siitä, että tasa-arvo toteutuu. [Välihuutoja vasemmalta] — Niin, tämä on jokaisen ryhmän omalla vastuulla, ja oman keskustan ryhmäni osalta tuo toteutuu nyt, kun vaihdos kesällä tehdään. 

Arvoisa puhemies! Naiset tuottavat puolet maailman ruuasta, ansaitsevat kymmenesosan tuloista, omistavat sadasosan omaisuudesta, mutta naisten oikeuksien lisäksi meidän tulisi puhua myös nuorten oikeuksista globaalisti. Maailman väestöstä nimittäin yli puolet on alle 25-vuotiaita. Kun puhumme parlamentaarisesta edustuksesta, on kysyttävä, miten se vastaa sitä väkilukua ja osuutta parlamenteissa, kuinka paljon meillä on nuoria maailmassa. Haluaisinkin kysyä ulkoministeriltä: oletko tavannut työsi kautta nuoria parlamentaarikkoja ja oletko voinut tehdä jotakin edistääksesi tätä sukupolvien välistä tasa-arvoa ja kehitystä? 

Arvoisa rouva puhemies! Olen todella iloinen ja ylpeä, että perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä on lahjakas nuori nainen, edustaja Elovaara. Se jos joku kertoo siitä, että kehitystä tapahtuu. 

Mitä ulkomaihin tulee, niin meillä on aika moni maa kyllä sellainen, missä ministerit ovat tämännäköisiä. Ei siinä nyt sinänsä mitään pahaa ole, mutta näin tuntuu olevan. Tietenkin se, että nuorten pitäisi äänestää nuoria edustajia eduskuntaan, on se yksi asia. Sillä lailla niitä enemmän saadaan, ja tietenkin joku vanhempikin voi kyllä hyvää nuorta ehdokasta äänestää ja suosittaa. Näissä kuitenkin kansainvälinen yhteistyö myös nuorten parlamentaarikkojen välillä on hyvin tärkeätä eri eduskuntien välillä, ja sitä suosin ja voimakkaasti kannustan siihen. 

Arvoisa rouva puhemies! Rauhan prossien on todella todettu kestävän vain silloin, kun naisetkin niihin osallistuvat, aivan kuten ministeri aiemmin totesi. Edellytys naisten osallistumiselle on se, että kehittyvissä maissa tytöt pääsevät kouluun ja tyttöjen ja naisten koulutuspolku ei katkea ennen aikojaan. Tästä syystä kysyisin hallitukselta, mitä Suomi voisi vielä entisestään tehdä paremmin, jotta suomalaista koulutusosaamista, ehkäpä osana suomalaista kehitysyhteistyötä, vietäisiin kehittyviin maihin tyttöjen turvaksi ja autettaisiin siinä, että tytöt saavat koulutuksen, jotta voivat yhteiskunnan prosesseihin osallistua ja vaikuttaa. 

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle tärkeästä näkökulmasta. Suomi voi osallistua paitsi kehitysyhteistyön kautta myös monipuolisesti osaamista jakamalla. Minulla oli mahdollisuus viime viikko viettää Etelä-Afrikassa, missä on tehty paljon sen eteen, että koko ikäluokat pääsisivät kouluun, niin tytöt kuin pojatkin, mutta koulutuksen laadussa ja tasa-arvossa on erittäin vakavia haasteita siellä.  

Suomi osallistuu muun muassa opettajankoulutusyhteistyön kautta, ja siellä esimerkiksi Helsingin yliopistolla on hyvin tiivistä yhteistyötä paikallisten opettajankouluttajien kanssa, myöskin sen laadun kehittämiseksi ja viemiseksi eteenpäin niin, että maailmassa yhä useammalla lapsella ja nuorella ja tulevaisuudessa toivottavasti jokaisella olisi mahdollisuus ehjään koulutuspolkuun ja elämän moniin mahdollisuuksiin. Eli tätä kansainvälistä yhteistyötä voimme lisätä, ja lisäksi Suomi voi myöskin koulutusviennin kautta tuottaa lisäarvoa osaamisen viennin näkökulmasta, ja se totta kai myöskin palvelee meidän kotimaisia tarpeitamme.