Arvoisa rouva puhemies! Iloitsemme kaikki tässä salissa työttömien määrän vähenemisestä, mutta valitettavasti näiden lukujen taakse keskittyy myös isoja ongelmia. Suomessa on jo lähes 50 000 työtöntä perhettä, jotka elävät täysin työttömyysturvan ulkopuolella, joko pelkän toimeentulotuen tai mahdollisen asumistuen varassa, ja huolestuttavinta on se, että näiden tulottomien perheiden määrä on peräti kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. 

Hallitus on moneen kertaan vakuuttanut vähentävänsä eriarvoisuutta ja, pääministeri Sipilä, olette useasti toivonut ja vakuuttanut sitä, että näin tullaan tekemään. Jos nämä luvut, jotka kertovat aivan päinvastaisesta kehityksestä, eivät kerro eriarvoistumisesta, mikä ja mitkä syyt voivat näiden lukujen takana olla? 

Arvoisa rouva puhemies! Se on totta, että tämä eriarvoistumisen kehitys on pitkän aikavälin kehitys, ja varmasti tuo luku viideltä vuodelta pitää paikkansa. 

Nyt tämän hallituskauden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä onneksi on kääntynyt laskuun, ja sitä kautta myöskin tähän ongelmaan tulee pikkuhiljaa korjausta, mutta ei niin nopeasti kuin tietenkin toivoisi. Hallitus on tehnyt valtavan määrän toimia työllisyysasteen nostamiseksi, työttömyyden vähentämiseksi, ja nämä toimet näkyvät. Työttömien työnhakijoiden määrä heinäkuusta heinäkuuhun vuoden aikana pieneni 49 400:lla, ja myöskin pitkäaikaistyöttömyydessä on nyt positiivista kehitystä. Me jatkamme ponnistelua siihen suuntaan, että tämä kehitys nopeutuisi, ja sitä kautta tulee myöskin sitten helpotusta sellaisten perheiden elämään ja arkeen, joissa molemmat ovat työttömiä. 

Arvoisa puhemies! Toisin kuin pääministeri tässä väitti, eriarvoistumiskehitys ei ole mikään pitkän aikavälin samannäköinen trendi, vaan tämä kehitys on näyttänyt hyvin erilaiselta eri hallitusten aikana. Esimerkiksi edellisen hallituskauden aikana siitä huolimatta, että hallitus päätti mittavista sopeutustoimista, suomalaisten tuloerot kapenivat johtuen siitä, että hallitus teki merkittävän parannuksen perusturvaan ja myöskin oli valmis kiristämään suurituloisten verotusta. 

Tämän hallituskauden aikana tuoreiden lukujen mukaan tämä kehityssuunta on muuttunut. Nyt suomalaisten tuloerot hallituksen päätösten seurauksena ovat lähteneet kasvuun johtuen siitä, että hallituksen säästöpäätökset ovat kohdistuneet suoraan pienituloisiin ja suomalaiset suurituloiset taas ovat hyötyneet hallituksen mittavista veronkevennyksistä. Arvoisa pääministeri, jos te todella olette huolestunut eriarvoistumiskehityksestä, missä vaiheessa hallitus aikoo tehdä päätöksiä, jotka kääntävät tämän huolestuttavan kehityssuunnan, joka on alkanut tämän hallituksen aikana? 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä tarkastelu on tehtävä laajemmassa näkökulmassa kuin pelkästään yhden budjetin näkökulmasta, ja tässä näkökulmassa on otettava huomioon esimerkiksi se pitkäaikaistyöttömyyden pieneneminen, joka tulee vaikuttamaan myöskin näihin asioihin. Se on selvä asia, että hallitus on tehnyt kipeitä leikkauspäätöksiä 4 miljardin edestä koko julkiseen talouteen, sitä emme kiellä, se on tarvittu tämän julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi. 

Mutta nämä toimet, mitä on tehty sitten eriarvoistumiskehityksen pienentämiseksi: Me olemme lisänneet takuueläkettä, yksinhuoltajakorotusta lapsilisiin, mutta kaikkein suurin toimi, mitä tämä hallitus on tehnyt, on ilman muuta se, että tämän pitkäaikaistyöttömyyden pienenemisen kautta tämä kaikkein pahin eriarvoistumiskehityksen elementti on lähtenyt laskuun. Mutta myönnän, että se on aivan liian korkealla tasolla edelleenkin. 

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että hallitus on tehnyt paljon päätöksiä työttömyysturvaa koskien. Työttömyysturvan ehtoja on kiristetty, kestoa pienennetty, ja valitettavasti juuri nämä ovat niitä toimia, jotka edistävät tätä eriarvoistumista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pitää näitä keinoja aivan puhtaana tempputyöllistämisenä, ja vielä pahempaa on se, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat pitävät juuri näitä tekoja suurimpana syynä tulottomien perheiden määrän lisääntymiseen. Se on se, mikä on huolestuttavaa. 

Nämä keinot työntävät ihmisiä työttömyysturvan ulkopuolelle toimeentulotuen varaan, ja niin kuin me kaikki tiedämme, kaikki ne toimeentulotukea saavat, jotka yrittävät ottaa pieniäkin työtehtäviä vastaan, menettävät vastaavan summan toimeentulotuessa. Heidän kohdallaan tämä ansa on kaikkein pahin. Kun nyt jo lähes 50 000 suomalaista kotitaloutta on tässä loukussa, millaisia kannustimia ja tukitoimia hallitus on kaavaillut juuri näille, pääministeri Sipilä? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on totta, että köyhyys ja eriarvoisuus on läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa, on ollut pitkään, ja se, miksi tilanne on pahentunut, on se, että me olimme 7—8 vuotta erittäin huonossa taloudellisessa tilanteessa korkean työttömyyden keskellä. Nyt tämä työttömyys on saatu laskemaan, työllisyys nousuun, ja se on se paras ja kestävin lääke: nostaa ihmisiä työttömyydestä, köyhyydestä työelämään. 

Toisin kuin edustaja todisti, hallitus on tehnyt lukuisia toimia. Nämäkin toimet, joita luettelitte, kyllä lisäävät työtarjontaa, ja kun meillä on työpaikkoja tällä hetkellä, minne mennä, minusta se on oikeaa politiikkaa. Työllisyys edellä — sitä kautta me saamme meidän taloutemme vahvistumaan ja pystymme auttamaan niitä ihmisiä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Niitäkin toimia on tehty esimerkiksi lapsiperheiden osalta: varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 70 miljoonalla eurolla, 6 700 perhettä kokonaan maksuttomuuden piiriin, yksinhuoltajakorotus lapsilisään ja niin edelleen. Kyllä me olemme tehneet paljon ja teemme koko ajan, mutta mitä vahvempi valtiontalous, sitä enemmän me voimme tehdä myöskin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. [Susanna Huovinen: Kiistättekö te kansalaisten tuloerot?] 

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus tasoitti eriarvoisuutta, nykyinen hallitus on lisännyt eriarvoisuutta. Kuten tämän päivän Helsingin Sanomista olemme saaneet lukea, eduskunnan tietopalvelun luvut kertovat, että neljä alinta tuloluokkaa on menettänyt tällä hallituskaudella, ja unohditte äsken sanoa näiden sopeutusten lisäksi 1,5 miljardin veronkevennykset, joista ovat eniten hyötyneet suurituloiset suomalaiset. Silloin suuri ristiriita onkin siinä, että tämä hallitus on asettanut professori Juho Saaren johdolla eriarvoistumisen pysäyttämisen työryhmän, kun aivan selvää on se, että ainoa tapa pysäyttää eriarvoisuus on muuttaa hallituksen politiikkaa. Silloin kysyn teiltä, ministeri Orpo: onko teillä tarkoitus muuttaa hallituksen politiikkaa niin, että todennäköisesti tämän eriarvoistumistyöryhmän laaja ohjelma tulee toimeen, vai jääkö tämä seuraavan hallituksen tehtäväksi, niin että tässäkin asiassa saamme korjata edellisen hallituksen tekemät kohtalokkaat virheet? 

Arvoisa puhemies! Jos tässä verrataan hallituksen aikaansaannoksia maan talouden hoidossa ja työllisyyden hoidossa ja hyvinvoinnin turvaamisessa, niin kyllä tämän hallituksen rekordi on aika tavalla erilainen. En todellakaan halua, että muutamme sitä talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa, joka on tukenut sitä vahvaa talouden kasvua, joka meillä tällä hetkellä on. 

Mitä tulee siihen tämän päivän Helsingin Sanomien sinänsä hyvään ja ansiokkaaseen artikkeliin, luulen, että siinä ei ole otettu huomioon parantunutta työllisyystilannetta, sitä, että työllisyyden kautta yhä useampi ihminen nousee heikosta taloudellisesta asemasta parempaan taloudelliseen tilanteeseen, ja tämä on se kestävin mahdollinen tapa. Ja mitä tulee veropolitiikkaan, senkin keskiössä on työ, työn vastaanottamisen kannustaminen, se, että me olemme suunnanneet kuitenkin hallituskauden aikana painopisteen pieni- ja keskituloisille muun muassa työtulovähennyksen puolen miljardin kevennyksen myötä. Mutta pidämme huolta siitä, että kenenkään verotus ei kiristy. Se myöskin kannustaa opiskelemaan, itsensä kehittämiseen, lisätöihin, [Puhemies koputtaa] yrittämään. Mielestäni me teemme hyvää politiikkaa. 

Arvoisa puhemies! Osattomuus on yhteiskunnassa iso ongelma. Ihminen osallistuu yhteiskuntaan työn kautta. Viime vaalikaudella, johon edustaja Andersson viittasi, 100 000 ihmistä tuli lisää osattomaksi tätä kautta. Se oli huonoa kehitystä.  

Nyt meillä ovat kolme tärkeintä asiaa työllisyysaste, työllisyysaste, työllisyysaste — saada sitä korotettua. Nyt tässä ollaan lähdössä hyvin liikkeelle hallituksen ponnistelun ansiosta. Meidän pitääkin puhua osallistavasta talouskasvusta. Otetaan ihmiset mukaan heidän oman panostuksensa kautta ja edistetään veropolitiikan, sosiaaliturvapolitiikan kautta. Hallitus on nyt uudistamassa myöskin sosiaaliturvajärjestelmää, valmistelemassa pitkällä tähtäimellä. Myöskin teitte päätöksen verotuksen uudistamisesta pitkällä tähtäimellä. Onko näiden tavoitteena juuri tämä osallistumisen ja työllisyyden parantaminen? Miten kommentoitte näitä tärkeitä pitkän ajan suunnitelmia?  

Arvoisa puhemies! On totta, että meilläkin oli vähän reppua edellisen hallituksen jäljiltä, 100 000 työtöntä enemmän. Sen takia meillä on tämä työllisyyden parantaminen, työttömälle ihmiselle töitä. Tämä on meidän ykköstavoitteemme, ja se asettaa kestävän pohjan sitten julkiselle taloudelle.  

Pitkän aikaa velkaannuimme noin miljoona euroa tunnissa julkisessa taloudessa. Nyt ollaan jo jossain 400 000:n paikkeilla. Sekin on liikaa vielä, kun puhutaan tunnissa velkaantumisesta, mutta nyt me olemme saavuttamassa sitä uraa, millä julkinen talous tasapainottuu ja velaksi eläminen loppuu. Sitä kautta me luomme myöskin pohjan sille, että pystymme paremmin huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.  

En myöskään vähättelisi sitä, mitä tehdään tässä Juho Saaren johtamassa työryhmässä. Me haemme siellä uusia toimintamalleja siihen, miten eriarvoistumiskehitystä voidaan pysäyttää ja hillitä, [Puhemies koputtaa] koska se on oikeasti pitkän aikavälin kehitystä. [Puhemies: Aika täynnä!] Tarvitaan uusia toimintatapoja.  

Arvoisa puhemies! Yksi ihmisryhmä, jota teidän eriarvoistava politiikkanne on nyt lyönyt erityisen kovaa, ovat eläkeläiset. Pieniä eläkkeitä on leikattu, lääke- ja matkakorvauksia on supistettu ja palvelumaksuja on korotettu. Vasemmistoliiton tilaama tietopalvelun laskelma — johon edustaja Harakka täällä jo viittasi — osoittaa, että teidän päätöksenne ovat kasvattaneet ja kasvattavat ensi vuonnakin yli 65‑vuotiaiden köyhyysastetta selvästi. Vasemmistoliiton kanta on, että Suomen tulee taata kaikille eläkeläisille riittävä toimeentulo ja inhimillisen elämän edellytykset. Tämä tavoite on myös meidän oman eläkepoliittisen ohjelmamme keskiössä.  

Täällä salissa on tänäänkin puhuttu kovasti työllisyydestä, työpaikoista, työllisyysasteen nostamisesta. Mutta entä ne, joiden työura on jo takana? Miten te takaatte eläkeläisille toimeentulon ja sen, etteivät eläkeläisten tuloerot kasva? 

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että eriarvoisuuden laajan käsitteen alla on väistämätöntä tarkastella eri väestöryhmien asiaa. Eläkeläisten osalta kysymys on tulonsiirroista ja eläkkeiden tasosta, mutta myös palveluista. Mitä tulee kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eläkeläisiin, heihin, joille on muodostettu takuueläke, tähän pystyimme nyt saamaan nousun tämän budjettiriihen myötä, 15 euron verran kuussa. Emme väitä sen olevan valtavan paljon, mutta toteamme sen olevan oikeansuuntainen päätös.  

Mitä tulee tähän keskusteluun, joka liittyy eriarvoisuuteen yhteiskunnassa, huomaan, että lähestymme sitä voimakkaasti vain tulonsiirtojen näkökulmasta. Tuo Juho Saaren työryhmä eriarvoisuudesta lähestyy yhteiskuntaamme ja sen eheyttä ja osallisuutta paljon laajemmin. Se pohtii yksinäisyyttä, joka niin ikään on monen ikääntyvän suomalaisen iso kysymys, ja vaikkapa kotoutumisen kysymyksiä maahanmuuttajaryhmässä ja laajemmin ymmärrystä siitä, miten voisimme tukea sitä, että kuuluisimme edelleen yhteiskunnassa samaan veneeseen.  

Arvoisa rouva puhemies! Kukaan ei varmaan voi kiistää, että tämän hallituksen aikana on tullut huomattavasti lisää työpaikkoja ja sitä kautta ollaan päästy paljon eteenpäin. Eli suunta on positiivinen. Kukaan ei myöskään voi kiistää sitä, että on paljon ihmisiä, jotka ovat työn ja sosiaaliturvan, työttömyysturvan ja toimeentulotuen, välimaastossa. Yksi keinohan, mitä hallituksen puolella nyt viritellään, on kansallinen tulorekisteri, joka kombinoisi sitten sosiaaliturvan, työttömyyden ja työllisyyden yhteen ja voisi antaa mahdollisuuden, että ollaan vähemmän aikaa töissä kenties, päästään työelämään kiinni. Tämä olisi sellainen todella radikaali uudistus, jota kannattaa nyt tehdä, ja se on ilmeisesti tulossa vuoden 2019 alussa. Kysynkin hallituksen ministereiltä: missä vaiheessa tämä kansallinen tulorekisteri on, ja millä tavalla se voisi teidän mielestänne nyt auttaa ihmisiä pääsemään takaisin työelämään? 

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä kansallinen tulorekisteri nousee esille. Se on nimittäin paljon suurempi asia kuin äkkiseltään voisi luulla, koska se tulee mahdollistamaan sen, että ajantasaisella tiedolla ja tiedon saatavissa ololla pystytään yhdistämään viranomaistietoja ja palkanmaksajien tietoja niin, että me voimme kehittää meidän sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa, koko meidän sosiaaliturvajärjestelmää kannustavampaan suuntaan. Se on erittäin tärkeä työkalu, kun me lähdemme toivottavasti ensi vaalikaudella isompaan sosiaaliturvan uudistamisremonttiin. Se on se alusta, minkä päälle me voimme rakentaa. Se työ on kesken, mutta ministeriön arvioiden mukaan tavoiteaikataulu, eli vuoden 2019 alusta käyttökunnossa, pitää edelleen, ja siitä pidetään kiinni.  

Ärade talman! Ledamot Ala-Nissilä tog upp det att sysselsättningsgraden stiger, och det är en bra sak, om den ens stiger långsamt. Tyvärr stiger den också ojämlikt. 

On hieno asia, että työllisyysaste nousee. Tänä vuonna meillä on 42 000 enemmän miehiä töissä mutta 10 000 vähemmän naisia töissä. Eli se nousee epätasa-arvoisesti, ja se on ongelma. Yksi keino parantaa tätä tilannetta on tehdä kunnianhimoinen perhevapaiden uudistus. Ja voimme olla iloisia siitä, että hallitus nyt ilmeisesti tarttuu tähän työhön. Nyt kysyisin vastaavalta ministeriltä: Miten aiotte viedä tätä työtä eteenpäin? Mitkä ovat tavoitteenne, ja ennen kaikkea mitkä ovat reunaehtonne? Mikä on kunnianhimon taso, haluatteko todella uudistaa tätä asiaa? Ja vielä: voisitteko ajatella ottavanne opposition mukaan tähän työhön? 

Arvoisa puhemies! Olemme hallituksessa olleet hyvin ilahtuneita siitä, että lapsi- ja perhepoliittinen keskustelu ja siihen yhdessä kiinteästi kuuluvat työelämän ja tasa-arvon teemat ovat olleet käytännössä kaikkien eduskuntapuolueiden tapetilla. Myös työmarkkinajärjestöt ja lapsi- ja perhejärjestöt ovat esittäneet omia hyviä ja perusteltuja vaihtoehtojaan siihen, miten tätä uudistusta tulisi viedä eteenpäin. Kuten kysyjä totesi, budjettiriihessä me teimme yhteisen ratkaisun, että uudistuksen valmistelu käynnistetään välittömästi, ja sen tavoitteena on astua voimaan vielä tämän vaalikauden aikana. 

Kysyitte uudistuksen reunaehdoista. Pidän perusteltuna sitä, että lähtökohtana on lapsi ja hänen oikeutensa yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa. Tämä on myös lähtökohta, joka takaa sen, että me pääsemme tavoitteeseen työelämän tasa-arvon näkökulmasta. Toisaalta sovimme reunaehdoksi — myöskin niiden nykytilastojen valossa, jotka kertovat, miten perheet tukia nyt käyttävät — että on perusteltua taata mahdollisuus hoitaa lasta kotona jatkossakin 3-vuotiaaksi asti. Mitä tuon tukipaletin sisällä [Puhemies koputtaa] tapahtuu — nämä kaikki valmistelut käynnistyvät välittömästi. 

Arvoisa puhemies! Omassa lähi- ja tuttavapiirissäni on paljon muun muassa lapsiperheitä, nuoria, työttömiä, ikäihmisiä sekä erilaisissa omaishoitotilanteissa olevia henkilöitä. Me siniset olemme erityisesti pieni- ja keskituloisten asialla. Hallitus on tehnyt, kuten on kuultu, budjettineuvotteluissa monia veronkevennyksiä ja sosiaaliturvan parannuksia. Kaikki eivät kuitenkaan nauti vielä talouskasvumme hedelmistä. On vielä paljon köyhyyttä ja osattomuutta. Näiden ihmisten tukeminen kohti parempaa tulevaisuutta on meille sinisille ensisijaista. Kysyisinkin arvoisalta ministeri Saarikolta: mitä toimia hallitus on tehnyt erityisesti lapsiperheille, yksinhuoltajille, ikäihmisille? Ja tietysti meitä kiinnostaa se, mitä omaishoitajille on kärkihankkeen muodossa tulossa. 

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo tänään useampaan kertaan todettu, tämän hallituksen alkukaudella on väistämättä jouduttu keskittymään talouden tasapainottamiseen ja sitä kautta työllisyyden parantamiseen, suomalaisten työpaikkojen takaamiseen. Nyt kuitenkin viime viikon budjettiriihessä meillä oli mahdollisuus tehdä päätöksiä, joiden voisi todeta olevan oikeansuuntaisia eriarvoisuuden torjunnan ja lapsiperheiden aseman osalta, kun katsomme näitä tulonsiirtoja, joihin satsasimme.  

Omaishoitajien osalta parannus on tehty jo aiemmin tällä kaudella koskien heidän mahdollisuuksiaan esimerkiksi vapaapäiviin tai valmennukseen. Sama uudistus koski ikäihmisten perhehoitoa. Tässä viime viikon päätöksessä erityisesti lapsiperheiden osalta merkittävimpinä päätöksinä voidaan pitää opintotuen huoltajakorotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja vähimmäispäivärahojen nostoa, joka koskee sekä sairaita että pienimmillä vanhempainpäivärahoilla olevia. 

Rouva puhemies! Valtiovarainministeri Orpo totesi, että ensi vuonna kenenkään verotus ei tule nousemaan. Sehän ei pidä paikkaansa. Pieni- ja keskituloisten perheiden kohdalla verotus tulee kiristymään, koska verotuksen lapsivähennys poistuu. Hallitus ei halunnut jatkaa sitä. Täällä ministeri Saarikko totesi, että nyt on tulossa 5 euron lisäys lapsilisään. No, se tarkoittaa esimerkiksi nelilapsisella perheellä 240:tä euroa vuodessa, kun samanaikaisesti tämä lapsivähennyksen poisto vie siltä yksinhuoltajaperheeltä sen 400 euroa vuodessa — tappiota 160 euroa. Tätäkö hallitus kutsuu pieni- ja keskituloisten lapsiperheitten tukemiseksi? On erittäin erittäin ikävää, että hallitus on korostanut sitä, että tämä budjetti olisi lapsimyönteinen, kun tämä ei sitä ole. Olisinkin kysynyt nyt hallitukselta, miksi hallitukselta ei löytynyt tukea lapsiperheille, nimenomaan pieni- ja keskituloisten lapsiperheille. Aiotteko vielä [Puhemies koputtaa] tuoda esityksen lapsivähennyksen jatkamisesta? [Eero Heinäluoma: Pisteet KD:lle!] 

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, koska olemme huomanneet tämän herättäneen hämmennystä. On hyvä todeta ensinnäkin, että tämä lapsivähennys, joka tuli budjettiin vuoden 2014 jälkeen, on ajalta, jolloin myöskin teidän puolueenne istui hallituksessa. Se oli paikkausteko silloiseen lapsilisien tasoleikkaukseen, mitä tämä hallitus ei sellaisenaan ja niillä euroilla, summilla, ole tehnyt. Samassa yhteydessä eduskunnan valtiovarainvaliokunta arvioi tuon lapsivähennyksen teknisesti ja hallinnollisesti hankalaksi tavaksi tukea lapsiperheitä. Itse asiassa silloin yhdessä silloinen hallitus sopi, että tämä lapsivähennyksen tuominen verotukseen on määräaikainen teko. Me olemme myös arvioineet, että paljon parempaa ja tehokkaampaa köyhyyden torjuntaa on satsata perusturvaan teknisten verovähennysten sijaan ottaen huomioon, että ne verovähennykset eivät tukeneet parhaalla mahdollisella tavalla kaikkein pienituloisimpia, toisin kuin nyt budjettiin tuleva vähimmäispäivärahojen korotus tai yksinhuoltajien lapsilisäkorotus.