Arvoisa puhemies! Kyseessä on valiokunnan yksimielinen mietintö liittyen Kevan hallintorakenteen ja organisaation, voisiko sanoa, läpinäkyvyyden ja toiminnallisuuden parantamiseen, ja oikeastaan ainut asia, mihin täällä varsinaisesti on tehty muutoksia, liittyy tilintarkastajan valintaan, josta todetaan, että valtiovarainministeriö asettaa enintään kuudeksi tilikaudeksi kerrallaan tilintarkastajan Kevan tiliä ja hallintoa tarkastamaan. 

Arvoisa puhemies! Todellakin yksimielinen hallinnollinen uudistus, ja muistan tuolta lähetekeskustelusta, että tämä liittyi siihen, että kun sote-lait silloin viime keväänä ennen vaaleja kaatuivat, niin tämä osio olisi niitten mukana jäänyt voimaan saattamatta. Kuitenkin sen voimaan saattaminen on tarpeellinen, ja siksi tämä on tuotu tänne saliin, vaikka voisi pohtia, onko tämä varsinaisesti koronalainsäädäntöön liittyvä. Mutta tämä on siis näitä sote-lainsäädännön mukana kaatuneita lakeja, jotka on kuitenkin syytä saattaa voimaan. 

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on meillä tässä käsittelyssä, ja esityksen tavoitteena on muuttaa Kevan hallintorakennetta paremmin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Kevan valtuutettujen rooli olisi esityksen mukaan valvonnallinen, mutta lisäksi se päättää muun muassa jäsenyhteisöjen maksuosuuksista, vahvistaa tilinpäätöksen, myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille ja hyväksyy Kevan talousarvion. Hallituksen roolia vahvistetaan suhteessa valtuutettuihin, ja hallituksella olisi yleistoimivalta hoitaa Kevan asioita.  

Hallituksen keskuudesta asetettavan tarkastus- ja riskienhallinvaliokunnan tehtävänä on valvoa taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Osana riskienhallintaa tehtävä riskiarvio on laadittava säännöllisesti, ja sitä on päivitettävä riskien oleellisesti muuttuessa. Erillinen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta tukee uuden sääntelyn tehokasta toteutumista. 

Arvoisa puheenjohtaja! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää Kevan organisaatiorakenteiden nykyaikaistamista ja johdon eri tasojen roolien selkeyttämistä perusteltuna. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä on todellakin hallinnollinen muutos eikä sillä tavalla myöskään aiheuttanut valiokunnassa mitään pitkäaikaista käsittelyä vaan meni sujuvasti ja hyvin yhteistyössä. 

Arvoisa puhemies! Tässä kollegat ovat hyvin tämän lain sisällön edellä kuvanneet, joten en käytä aikaa siihen. Tarkoitus ei ole myöskään käynnistää nyt tässä mitään laajaa eläkepoliittista debattia, mutta haluaisin todeta siinä valossa, että olin pitkään Kevan työelämän kehittämistyöryhmän puheenjohtajana, että nimenomaan tämä näkemys, että eläkevakuutusyhtiössä tarkastellaan sitä työtä, sitä työelämää, jossa ne tulevat eläkkeensaajat ja sillä hetkellä eläkkeensä maksajat ovat, on erittäin tärkeä näkökulma. 

Kevahan vastaa tällä hetkellä yli 400 000 tällä hetkellä työssä olevan kunnallisen työntekijän tulevasta eläketurvasta ja sen lisäksi tietysti sadoistatuhansista niistä, jotka saavat eläkettä, mutta myös valtion ja kirkon eläketurvasta. Tämä näkemys suomalaisen sosiaaliturvan tulevaisuuden kannalta ja työssä jatkamisen ja siellä motivoidusti tapahtuvan työn kannalta on erittäin tärkeä, että me kehitämme työelämää niin, että ihmisten työssäolo pitenee, ja sillä saamme pidettyä balanssissa tämän meidän sosiaaliturvajärjestelmämme. Tässä esityksessähän todellakin, niin kuin edellä todettiin, käsitellään vain tätä Kevan hallinnollista rakennetta, mutta sillä on myös yhteyksiä tähän laajempaan kokonaisuuteen. 

Arvoisa puhemies! Kun me puhumme Kevasta ja Kevan hallintorakenteen muuttamisesta, yhtenä suurena kysymyksenä siinä taustalla on se, että Kevasta haluttaisiin asteittain luoda yksi osanen työeläkeyhtiöjärjestelmään, kun tähän saakka se on ollut julkisella puolella toimiva, ja sillä tavalla tämän rahastoinnin määrälläkin, jota Kevan puitteissa tehdään, on rajansa. Se on noin 25 prosenttia siitä eläkevastuusta, mikä laskennallisesti on olemassa. 

Jos Keva liitetään työeläkejärjestelmään sen yhdeksi uudeksi osaksi tai sulautetaan työeläkeyhtiöihin, niin tämä tie, että me siirrämme eläkevastuun hoitamisen yhä enemmän näille yksityisille yhtiöille, on outo tilanne, koska maailmassa yksinkertaisesti ei ole olemassa muita maita, joissa lakisääteistä työeläketurvaa hoidetaan yksityisten yritysten kautta. Tässä suhteessa, jos todellista muutosta tehdään — ja nyt en rupea siitä puhumaan pidemmälle, totean ainoastaan tämän — eli olisi yksi julkinen työeläkeyhtiö, jossa toimii yksityisellä sektorilla yksi puoli ja toinen toimii julkisella sektorilla, niin silloin kaksi olisi riittävä, kun sen sijaan, kuten Finanssivalvonta moneen kertaan on todennut, tämä on kallis järjestelmä Suomessa, että meillä on viisi suurta ja parisenkymmentä pientä työeläkekassaa ja työeläkeyhtiötä. Se on hallinnollisesti kallis järjestelmä, koska siinä tehdään lakisääteisiä tehtäviä. Siellä ei ole aitoa kilpailua olemassa itse sen tehtävän suhteen. 

Tämä Kevan rakennemuutos tältä osin minusta on huolestuttava suunta, jos ei se johda siihen, että me loppujen lopuksi vedämme kaikki yhteen.