Arvoisa puhemies! Tuhannet pienet koululaiset viettävät pitkiä iltoja ja joskus jopa öitä yksin kotona, varsinkin ne lapset, joiden vanhemmat tai vanhempi tekee raskasta vuorotyötä, eikä rahaa ja mahdollisuuksia lastenhoidon palkkaamiseen ole. Nämä vanhemmat joutuvat usein tekemään myös osa-aikatyötä vastentahtoisesti ja jättämään lapsen yksin illaksi tai yöksi kotiin, vaikka huoli olisi syvä ja tahto olisi toimia toisin. Samaan aikaan tämä on asia, josta vaietaan ja jota hävetään, sillä pelko huonon vanhemmuuden leimasta on suuri. Monille yksinhuoltajille mahdoton tilanne johtaa siihen, että töitä ei voida ottaa vastaan ja toimeentulo on yhä tiukemmalla. Tämä on asia, josta puhutaan edelleen aivan liian vähän, vaikka se koskettaa tuhansien perheiden elämää Suomessa. Tämä on asia, johon on löydyttävä lainsäädännölliset ratkaisut.
Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään täällä minun ja edustajakollega Katja Hännisen lakialoitetta pienten koululaisten vuorohoidon järjestämiseksi. Aloitteen tavoitteena on vuorohoidon järjestäminen perheille, joissa huoltajat tai ainoa huoltaja tekee vuorotyötä. Aloitteen tavoitteina ovat lasten hyvinvoinnin turvaaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistäminen. Perheen ja työelämän yhteensovittamisen hankaluudesta puhutaan paljon, ja hyvä niin, mutta edelleen tästä keskustelusta uupuu perheiden moninaisuus, ja edelleen asiaan tarjotaan pääosin ratkaisuja, jotka sopivat keskiluokkaisille kahden vanhemman ydinperheille, joissa työtä tehdään kahdeksasta viiteen. Tämä siitä huolimatta, että yksinhuoltajien ja yhden vanhemman perheiden määrä kasvaa ja niiden osuus kaikista lapsiperheistä on jo yli 20 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että epäsäännölliset työajat ja vuorotyö lisääntyvät yhteiskunnassamme, kun painotus on yhä enemmän 24/7-palveluyhteiskunnassa. Samaan aikaan perheet kokevat, että kuntien lastenhoitopalvelut eivät kaikkialla seuraa työelämän kehitystä. Erityisenä huolena ovat pienet koululaiset, jotka jäävät vaille hoitopaikkaa, vaikka vanhemmat tekevät yhä enemmän ilta‑ ja yötyötä sekä viikonloppuvuoroja.
Arvoisa puhemies! Erityisen haastava tilanne on yksinhuoltajilla, jotka jo lähtökohtaisesti ovat sosioekonomisesti huonommassa asemassa kuin muut perheet. Yksinhuoltajien köyhyys on kasvanut 90-luvulta lähtien, ja yksinhuoltajien työttömyys on lähes kaksinkertainen muihin perheisiin verrattuna. Työllisyydenkin näkökulmasta olisi ensisijaisen tärkeää tukea yksinhuoltajia työn ja perheen yhteensovittamisessa, mutta tämä on myös iso sukupuolten tasa-arvoon liittyvä kysymys, sillä yksinhuoltajista valtaosa on naisia.
Arvoisa puhemies! Vuorohoidon ratkaisemista on tarkasteltava myös lapsen oikeuksien näkökulmasta. Kaikilla lapsilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, hoivaan, turvaan ja hyvään elämään perhetaustasta ja olosuhteista riippumatta. Nyt tilanne on monilta osin ristiriitainen. Alle kouluikäisillä lapsilla on mahdollisuus ilta‑, viikonloppu‑ ja ympärivuorokautiseen varhaiskasvatukseen, jos vanhemmat tai vanhempi opiskelee tai käy töissä päiväkotien tavanomaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Toki varhaiskasvatuksen puolella iso kysymys ovat vuorohoidon käytännön järjestelyt, jotka vaihtelevat suuresti kunnittain. Iso ongelma kuitenkin on, että pienillä koululaisilla ei ole lain suomaa oikeutta hoitopaikkaan, jos vanhemmat ovat vuorotyössä. Laki ei kuitenkaan sulje tällä hetkellä pois mahdollisuutta, että myös pienet koululaiset osallistuisivat varhaiskasvatuksen vuorohoitoon, mutta koska asia ei ole lakisääteinen, on vastuu asian järjestämisestä kunnilla. Siten lapset ovat eriarvoisessa asemassa tällä hetkellä myös alueellisesti asuinpaikasta riippuen, sillä joissakin kunnissa vuorohoitoa järjestetään myös pienille koululaisille ja joissakin ei.
Arvoisa puhemies! Pienten koululaisten vuorohoidon säätämistä lakiin on yritetty useampaan otteeseen kuluneina vuosina. Sivistysvaliokunta teki asiasta yksimielisen lausuman vuonna 2019. Lausumassa vaaditaan valtioneuvostoa selvittämään kuluvan vaalikauden aikana varhaiskasvatusikäisten ja pienten koululaisten vuorohoidon tarve ja toteutuminen. Valiokunta vaatii myös, että tulosten perusteella ryhdytään tarvittaviin toimiin lainsäädännön muuttamiseksi niin, että vuorohoidon palvelu varmistuu. Samasta asiasta on lausunut painavasti myös lapsiasiavaltuutettu. Ilahduttavaa siis on, että asian tärkeys noteerataan yli puoluerajojen lähes yksimielisesti. Miksi sitten edelleen on niin, ettei pienten koululaisten vuorohoito-oikeutta ole säädetty lakiin eikä oikeus toteudu käytännössä?
Arvoisa puhemies! Kun sivistysvaliokunta käsitteli pienten koululaisten vuorohoidon järjestämistä, tiedustelin asiantuntijoilta, löytyykö tällä hetkellä suomalaisesta lainsäädännöstä ikärajamääritelmiä sen suhteen, minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin. Vastaus oli, ettei tällaista määritelmää suomalaisessa lainsäädännössä yksiselitteisesti ole. Samaan aikaan esimerkiksi työsopimuslaissa taataan kaikille työntekijöille mahdollisuus tilapäiseen hoitovapaaseen alle kymmenenvuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, jotta lapsen ei tarvitse jäädä yksin kotiin. Miksi samaan aikaan on niin, että osa vuorotyötä tekevistä vanhemmista joutuu kuitenkin jättämään koulua käyvät lapsensa jopa jo kuusivuotiaana yöksi yksin kotiin, jos heillä ei ole turvaverkkoja omasta takaa? Me kaikki olemme varmasti sitä mieltä, etteivät pitkät yksinäiset illat tai jopa yöt ole lapsen etu.
Arvoisa puhemies! Tiedän itse, kuinka rankkaa yksinhuoltajan pikkulapsiarki monesti on. Jokainen meno on suunniteltava tarkkaan, ja jokainen poissaolo kotoa lisää huonoa omaatuntoa. Tilanne johtaa siihen, että oma jaksaminen ja hyvinvointi on koetuksella, kun myöskään vapaa-aikaa ja omaa aikaa ei juuri ole. Yhden vanhemman perheiden kansalaistoimintaan osallistuneena tiedän, että perheen ja työelämän yhteensovittaminen ja niukka toimeentulo aiheuttavat kuormitusta ja stressiä ja ovat yksinhuoltajaperheissä oleva keskeinen huoli, voisi sanoa huoli numero yksi.
Ratkaisun avaimet ovat meillä. Vuorohoidon järjestämisessä lakisääteisesti on kyse tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, työllisyyden edistämisestä ja lapsen oikeuksista. Pieni lapsi tarvitsee seuraa, hoitoa ja tukea myös iltaisin ja öisin. Lapsen ei tule kärsiä siitä, että vanhemmat tekevät töitä. Esitämmekin lakialoitteessa, että myös pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus vuorohoitoon ympäri vuorokauden. Ei ole kyse vain tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja työllisyyden edistämisestä. On kyse lapsen oikeuksista. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitoksia. — Nyt aloitteen toinen alullepanija, edustaja Hänninen.