Arvoisa puhemies! Tuo ehdotuksenne sopii oikein hyvin. Käyn mielelläni nämä molemmat hallituksen esitykset peräkkäin esitellen läpi, ja sen jälkeen voidaan käydä kokonaisuudesta tarvittava määrä keskustelua.
Hallituksen esitys 99/2021 Euroopan vakausmekanismista, EVM:stä, tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi koskee siis jo olemassa olevan Euroopan vakausmekanismin toiminnan kehittämistä. Tällä sopimusmuutoksella ei tehdä muutoksia EVM:n perusrakenteisiin tai toimintamekanismeihin.
Vaikka EVM on hallitusten väliseen valtiosopimukseen perustuva järjestely, sen kehittäminen onkin osa talous- ja rahaliiton toimivuuden kehittämistä. Kyse on muutoksista, jotka ovat olleet Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisia. On siis tärkeää heti alkuun korostaa, että muutokset ovat eduskunnan hyväksymien kantojen mukaisia.
Nämä muutokset liittyvät kahteen kokonaisuuteen, ensinnäkin pankkisektorin kriisiratkaisun toimivuuteen ja toisekseen eurovaltioiden taloudellisen kestävyyden varmistamiseen.
Tähän ensimmäiseen liittyen:
Osana pankkiunionin kehittämistä EVM:ään perustetaan pankkien yhteiselle kriisinratkaisurahastolle tarjottava viimesijainen tukiväline eli yhteinen varautumisjärjestely, backstop. Tämän järjestelyn tarkoitus on tukea markkinoiden vakautta ja ennaltaehkäistä pankkikriisien syntymistä. Tällaisen järjestelyn perustamisesta sovittiin vuoden 2018 lopulla. Ja tämän vastineeksi EVM:n välineistä poistetaan pankkien suora pääomitusväline, joka on yhteistä varautumisjärjestelyä selvästi riskipitoisempi tukiväline.
Pankkien kriisinratkaisujärjestelmähän siis perustuu ajatukseen, ettei ylivelkaantuneen pankin alasajo koidu valtion veronmaksajien maksettavaksi vaan pankkisektori vastaa seurauksista itse — niin kutsuttu bail-in eli pankin omistajien ja sijoittajien vastuu. Jos tämä ei puolestaan riitä, voidaan pankin alasajoon saada tukea yhteisestä pankkisektorin rahoittamasta kriisinratkaisurahastosta, ja vasta jos tämä ei riitä, toimii EVM:n yhteinen varautumisjärjestely perälautana eli tarjoaa maksimissaan 68 miljardin euron suuruisen lainan kriisinratkaisurahastolle. Tämän järjestelyn perusidea on tietenkin rauhoittaa markkinoita.
Kyse on viimesijaisesta keskipitkän aikavälin rahoituksesta, joka peritään takaisin pankkisektorilta. Ja jos ajatellaan, niin kuin perusteltua on ajatella, Suomen vastuita, niin Suomen sopimusmuutos ei lisää Suomen vastuita EVM:stä. Suomen osuus EVM:n pääomasta on noin 1,78 prosenttia. Suomen maksettu pääomaosuus on edelleen 1,43 miljardia. Lisäksi EVM:n vaadittaessa maksettavasta pääomasta Suomen osuus on se muuttumaton eli 11,12 miljardia.
Toisena kohtana tässä kokonaisuudessa tuon edellä mainitun järjestelyn vastapainoksi EVM:n tehtäviä kehitetään siten, että se voisi paremmin valvoa jäsenvaltioiden velkakestävyyttä silloinkin, kun ne eivät saa siis EVM:n rahoitustukea. Lisäksi rahoitustuen saamisen ehtona olevan velan kestävyyden vaatimusta tiukennetaan, ettei kestämätöntä velkataakkaa jälleen rahoiteta EVM:n tuella. Ennakollisen rahoitustuen tehokkuutta parannetaan ja ehtoja muutetaan kannustamaan lainojen nopeaa takaisinmaksua ja laina-aikoja rajoitetaan. Lisäksi sopimusmuutoksien myötä euromaat ottavat uusissa valtion velkakirjoissa käyttöön vahvistetut yhteistoimintalausekkeet, joilla pyritään parantamaan mahdollisten velkajärjestelyjen edellytyksiä. Nämä muutokset parantavat EVM-järjestelyn pohjaa Suomen kannalta nykyiseen verrattuna ja vastaavat, kuten sanottu, sitä eduskunnan muodostamaa kantaa neuvotteluihin Suomen osalta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 99/2021 ei siis muuta EVM:n perusperiaatetta, joka on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 2012. Verrattuna tämän hetken tilanteeseen muutoksilla sekä lisätään pankkisektorin vakautta että parannetaan valtioiden taloudellisen kestävyyden varmistamisen mahdollisuuksia velkaa myönnettäessä.
Minä totean vielä, että hallituksen esityksessä on kuvattu merkittävimmät EU-jäsenyyteen liittyvät vastuut ja sitoumukset sekä EU-tason toimet koronakriisiin liittyen, kuten eduskunta keväällä 20 on edellyttänyt, vaikka sinänsä tämä hallituksen esitys koskee nyt siis ainoastaan EVM:ää.
Lopuksi totean, että hallituksen esitys sisältää ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan valtiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Muutokset EVM:n sopimukseen tulevat voimaan, kun se on ratifioitu kaikissa euromaissa — tavoitteena on, että ensi vuoden alusta.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä nyt siis myös vielä toisesta esityksestä, hallituksen esityksestä 100/2021. Se on esitys vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Se liittyy pankkiunionin loppuunsaattamiseen ja laajemmin talous- ja rahaliiton kehittämiseen ja EVM:n uudistamiseen.
Esitys liittyy siis tietenkin kiinteästi tähän äsken esittelemääni hallituksen esitykseen 99 Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta. Tarkemmin todeten tämä esitys liittyy yhteisen varautumisjärjestelyn eli niin sanotun backstopin voimaantulon aikaistamiseen kahdella vuodella. Ja lisäksi sopimuksella luodaan nykyisin täysin kansallisille ylimääräisille vakausmaksuille vaiheittainen siirtymä täyden yhteisvastuullisuuden piiriin.
Sopimus altistaa kunkin sopimusosapuolen eli käytännössä jäsenmaat, vakausmaksuvelvolliset eli pankit ja sijoituspalveluyritykset ylimääräisille, jälkikäteen suoritettaville vakausmaksuille jo siirtymäkauden aikana eli ennen vuoden 23 loppua myös toisia sopimuspuolia koskevien kriisinratkaisutoimien rahoittamisessa. Toisaalta se kuitenkin mahdollistaa myös Suomessa huomattavasti suuremman rahoituskapasiteetin käytön kriisinratkaisurahastosta ja sen varautumisjärjestelystä, johon voidaan turvautua viimesijaisena vaihtoehtona. Nykyisin voimassa olevan sopimuksen mukaan ylimääräisiä, jälkikäteen suoritettavia vakausmaksuja voitaisiin kerätä ainoastaan niiltä sopimuspuolilta, joita tietty kriisinratkaisutoimi koskee. Muutos on tärkeä Suomen kaltaiselle maalle, jossa pankkisektorin koko suhteessa bkt:hen on suuri. Vuoden 2019 tienoilla euromaista ainoastaan Ranskassa pankkisektorin suhteellinen koko oli suurempi kuin Suomessa.
Arvoisa puhemies! EU-jäsenvaltiot sitoutuivat poliittisesti yhteisen ja yhteisvastuullisen varautumisjärjestelyn kehittämiseen vuoden 23 loppuun mennessä jo itse asiassa joulukuussa 2013. Järjestelyn aikaistamisesta ja vakausmaksuja koskevan sopimuksen muuttamisesta jäsenvaltiot pääsivät yhteisymmärrykseen marraskuussa 20. Suomi hyväksyi varautumisjärjestelyn aikaistetun käyttöönoton ja vakausmaksuja koskevan sopimuksen muuttamisen poliittisen kokonaisharkinnan pohjalta riskien vähenemisarvion ja varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa koskevan valtioneuvoston selvityksen käsittelyn yhteydessä eduskunnan myötävaikutuksella. Kyse on nyt siis tämän sovun toimeenpanemisesta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi sopimuksen. Esitys sisältää ehdotuksen — todetaan tässäkin — niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuus näistä kahdesta laista. Samassa yhteydessä haluan kiittää eduskuntaa joustavuudesta siinä, että nämä esitykset käsitellään nyt, kun flunssan vuoksi olin estynyt aiemmin sovittuna käsittelypäivämääränä ja sitä ennen budjettiriihen vuoksi. Arvostan sitä, että tarvittaessa keskustelu tästä kokonaisuudesta eduskunnan kanssa toteutuu nyt tässä iltaistunnossa.— Kiitos.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Edustaja Essayah.