Arvoisa puhemies! Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, ja se antaa meille tietenkin johtoaseman. Neuvoston puheenjohtajakautta on jäljellä tuonne kevääseen 2019. Tämän johdosta meillä on ollut useita kokouksia, ja myöskin EU:n ensimmäinen korkean tason arktinen kokous järjestettiin kesällä Suomessa, Oulussa, ja muutama viikko sitten, marraskuussa, oli Arctic Spirit ‑kokous Rovaniemellä, jossa meidän ulkoministeri Soini paalutti hyvin vahvasti asemaa näille YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑tavoitteille niin, että ne ovat arktiselle alueelle elinehto, selviytymisstrategia, ja Soini sanoi, että se ei ole vain toiveunta ja ‑ajattelua. Ja kysyisinkin nyt ministereiltä, joko liikenneministeriltä tai ulkomaankauppa‑ ja kehitysministeriltä: minkälaisia tavoitteita Suomella on menossa liittyen näihin YK:n Agenda 2030 ‑tavoitteisiin, joissa puhutaan muun muassa infrastruktuurista, innovaatioista, kestävän kehityksen tavoitteista kauttaaltaan? 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tästä kysymyksestä. Arktisen alueen työskentely on tässä hallituksen työssä ollut erittäin keskeistä, ja olemme vahvasti sitoutuneet moneen näkökulmaan: Arktisella alueella työskentelemme nimenomaan ympäristötavoitteet ja Agenda 2030 huomioon ottaen, huolehdimme myöskin saavutettavuudesta, mahdollistamme paremmin tutkimuksen ja tieteen hyödyntämisen etenkin metrologisilla alueilla ja panostamme myös koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseen. Infran näkökulmasta olemme pyrkineet edistämään hankkeita niin televiestinnän osalta, langattomien yhteyksien rakentamisessa kuin myöskin sitten Koillisväylä-kaapelin hankkeen osalta käynnistäessämme yhteyksiä arktisen alueen kautta. Samalla teemme selvitystä Jäämeren radan osalta. Kaikissa näissä hankkeissa on mittavat ympäristöselvitykset mukana, myöskin vaikutukset yhteiskuntaan sekä paikallisväestöön. Elikkä näistä näkökulmista viemme hankkeitamme eteenpäin.