Arvoisa puhemies! EU:n komissio julkisti runsas viikko sitten tiedonannon, jonka otsikko on "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus". Tämä paperi on alkupiste EU:n tulevan rahastokauden yhteisen maatalouspolitiikan suunnittelulle. Tiedonannossa puhutaan painokkaasti muun muassa uusien viljelijöiden kiinnostuksen herättämisestä. Ryhtyminen maatalousyrittäjäksi merkitsee suurta riskiä, johon liittyvät mittavat investoinnit ja epävarmat tulot. Esimerkiksi luonnonhaittakorvaus on suomalaiselle viljelijälle ehdottoman välttämätön. Arvoisa ministeri, miten arvioitte suomalaisen maanviljelijän mahdollisuuksia tulevaisuudessa tuoreen tiedonannon valossa? 

Rouva puhemies! Tosiaan viime keskiviikkona komission julkaisema tiedonanto CAPin suuntaviivoista noudattelee aika hyvin niitä ajatuksia, joita Suomella on ollut, suomalaisella viljelijällä on ollut, koko suomalaisella elintarvikesektorilla on ollut yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisestä. Siinä on muutamia asioita, joita haluan nostaa esille: 

Yksi on se, että nyt luotaisiin vain kehikko, eurooppalainen kehikko, jota sitten jäsenmaat noudattelisivat. Tätä on myös Suomi esittänyt. Strateginen ote. 

Toinen on kysyjän mainitsema markkina ja markkinalähtöisyyden kohentaminen. 

Kolmas on nuoret viljelijät. Siihen aivan erityisen huomion kiinnittäminen, niin että me saamme uusia, nuoria, tuoreita viljelijöitä jatkamaan ja viemään eteenpäin tärkeää, tärkeää alaa, ruoantuotantoa. 

Neljäs asia on yksinkertaistaminen eli se, että nykyistä selkeästi yksinkertaisemmalla tavalla, uutta teknologiaa käyttöönottamalla me pystymme yksinkertaistamaan järjestelmiä ja sitäkin kautta saamaan kannustavuutta aikaan. 

Ja viimeinen huomio: Luonnonhaittakorvaus elikkä olosuhteiden tasausjärjestelmä on Suomelle täysi prioriteetti. On selvä, että se on oltava. Meillä on niin erilaiset Euroopan maat, että pakosti on tämä oltava, ja siitä pidämme kiinni.