Senast publicerat 06-06-2021 13:53

Punkt i protokollet PR 148/2020 rd Plenum Torsdag 19.11.2020 kl. 15.59—20.17

15.  Lagmotion med förslag till lag om ändring av 125 § i inkomstskattelagen

LagmotionLM 59/2020 rdVille Tavio saf 
Remissdebatt
Förste vice talman Antti Rinne
:

Ärende 15 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till finansutskottet. 

För remissdebatten reserveras högst 30 minuter. Vid behandlingen av ärendet följer riksdagen det för ärenden med tidtabell överenskomna förfarandet. 

Debatt
20.10 
Ville Tavio ps :

Herra puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että tuloverolain 125 §:n eli niin sanotun työtulovähennyspykälän 2 momenttia muutetaan niin, että työtulovähennyksen enimmäismäärää nostetaan ja vähenemisprosenttia kasvatetaan. Nykymuodossaan kyseinen 2 momentti kuuluu näin: ”Vähennys on 12,5 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 770 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,84 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.” Nyt käsiteltävässä lakialoitteessa esitetään, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 1 770 eurosta 1 927 euroon ja että vähennyksen pienenemisprosentti muutetaan 1,97:ään. 

Esitetty muutos liittyy kannustinloukkujen purkamiseen. Työn vastaanottamisen kannustinloukkujen poistaminen tai edes lieventäminen nostaa työllisyyttä, mikä kasvattaa valtion verotuloja ja pienentää valtion menoja, kun siis entistä harvempi saa työttömyysetuuksia. Työtulovähennys on yksinkertainen mutta tehokas työllisyyttä ja työn verotusta parantava toimi. Ihmisiä ei pidä syyttää toimettomuudesta, jos työnteko ei ole henkilön oman talouden näkökulmasta kannattavaa. Poliitikkojen täytyy huolehtia siitä, että työnhaku ja työn vastaanottaminen on aina houkuttelevaa. Eduskunnassa emme yleensä vaikuta suoraan siihen, kuinka suuri on työtä tekevien bruttopalkka, mutta mehän täällä vaikutamme siihen, paljonko ihmisille jää palkastaan käteen. Perussuomalaiset ovat ansiotyön verotuksen vähentämisen kannalla, ja tämä työntekijämyönteinen näkökulma tulee vahvasti esiin vaihtoehtobudjetissamme, johon tämäkin lakialoite kuuluu. 

20.12 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Tämä ehdotuksemme on osa kokonaisuutta, jolla pyrimme helpottamaan tavallisen, ahkeran, työssäkäyvän kansalaisen verorasitusta ja parantamaan hänen ostovoimaansa. Palkankorotuspaineethan suurelta osin johtuvat siitä, että käytettävissä oleva tulo kaikkien mahdollisten verojen, maksujen, pakollisten tasasuuruisten erien jälkeen on niin pieni, että se kannustaa vaatimaan lisää palkkaa. Ja kun palkka nousee, samalla myöskin suomalaiset työvoimakustannukset nousevat ja kilpailukyky huononee. Tämä on ikävä noidankehä, ja siitä voi ymmärrykseni mukaan päästä eroon lähinnä vain niin, että elämisen kustannuksia ja välitöntä verotusta työssäkäyville pyritään pienentämään. Näin tämä esityksemme osaltaan tekee. 

Se, että työn vastaanottamisen täytyy aina kannattaa, on mielestämme itsestäänselvyys. Tällä tavoin vapautuvaa rahaa, joka välillisesti on tietenkin pois valtion verotuloista, kuitenkin samalla vapautuu kotimaiseen kulutukseen, mikä varsin lyhyellä aikavälillä myöskin kerryttää joka tapauksessa valtiolle verotuloja takaisin. 

20.14 
Ville Tavio ps :

Herra puhemies! Vielä yleisenä pohdintana todettakoon, että Suomessa on yksi maailman korkeimmista ansiotuloverotuksista. Työn verotuksen kiristämiseen ja koventamiseen ei siksi voi mielestäni ajatellakaan, että lähdettäisiin, vaikka nyt sitten esimerkiksi hallituksen tekemä historiallisen suuri polttoaineveron korotus onkin aika suoraan työssäkäyvien lisäverotusta tai samoin vaikkapa asumisen hintaan kohdistuvien verojen korotukset kohdistuvat aika paljon työssäkäyväänkin väkeen. Kuitenkin taloudellisen vapauden lisäämisen tulisi olla eduskunnankin pääprioriteetteja. Siis mitä kansalaisille täällä yritetään hyvää saada aikaan, niin kyllä se niin on, että työn verotuksen keventäminen lisää varmasti materiaalista hyvinvointia, kun sitten taas ihmisten kasvava työhön pääsy, työssäkäynti varmasti lisää perheiden hyvinvointia, henkistä hyvinvointia. Eli tämä on työllisyystoimien näkökulmasta juuri sellainen asia, johon perussuomalaiset uskovat, eli me emme lähde siitä, että vain julkiselle sektorille syntyy työpaikkoja ikään kuin julkista valtiontaloutta kasvattamalla, vaan perussuomalaisten mielestä nimenomaan yksityiselle sektorille syntyy normaalissa markkinataloudessa lisää työtä, kun vain työn verottaminen ja yritysten verottaminen siihen kannustavat. 

Tässä yhteydessä täytyy vielä korostaa, että tämän työn verotuksen pienentäminen on nimenomaan myös yrityksille erittäin myönteinen asia, koska silloin yrityksillä palkankorotustarve, palkankorotuspaine pienenee, ja sitä kautta se myös, varsinkin, voi sanoa, suuressa mittapuussa, Suomen teollisuuden kilpailukykyä ylläpitää ja parantaa, ja sitähän me nimenomaan ennen kaikkea täällä tarvitsemme, joten tehdään työssäkäynnistä kannattavampaa, otetaan suomalainen työ ja yrittäminen etusijalle valtion tavoitteissa, niin tällä tavalla Suomi voisi kohdata tulevaisuuden haasteet ja päästä parempaan taloudelliseen hyvinvointiin. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till finansutskottet. 

[Debatt om ärendet tilläts i anslutning till ärende 10 på dagordningen]