Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan varapuheenjohtajana esittelen lyhyesti esityksen. 

Tässä lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia, metsätuhojen torjunnasta annettua lakia ja riistavahinkolakia. Kysymyksessä on selvällä suomen kielellä sanottuna selvä ja selkeä säästölaki. Vaikka kyseessä on säästölaki, pitää valiokunta tärkeänä, että käytettävissä oleva valtion tuki kohdistetaan siten, että tukijärjestelmän tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa, vaikka toiminnan laajuutta joudutaankin joiltakin osin supistamaan. 

Tukijärjestelmän tulee myös kannustaa maanomistajia ja metsänomistajia jatkossakin aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon. Asiaa käsitellessään valiokunta kiinnitti huomiota metsien hyvän terveydentilan säilymiseen ja pitää näin tarpeellisena sisällyttää lakiin velvoite torjua juurikääpää hakkuiden yhteydessä. Velvoite juurikäävän torjumisesta jää metsänhakkaajalle. 

Nuorten metsien osalta valiokunta pitää välttämättömänä, että tuki kohdistetaan nykyistä enemmän sellaisten ylitiheiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, joiden harvennukset eivät ole kaupallisesti kannattavia. Puhutaan niin sanotusta metsien riukuuntumisesta. 

Lannoituksen osalta valiokunta pitää myönteisenä, että tuki rajataan metsien ravinne-epätasapainon korjaamisen kannalta kaikkein tärkeimmille lannoituskohteille. 

Lopuksi valiokunta pitää ehdottoman välttämättömänä ja painottaa sitä, että tukijärjestelmän hallinnointia yksinkertaistetaan ja hallinnollisia menettelyjä kevennetään nykyistä tehokkaammiksi. 

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiesityksen hyväksymistä. Valiokunta kirjasi lakiesitykseen viisi muutosehdotusta, ja esitykseen on jätetty yksi vastalause. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten valiokunnan varapuheenjohtaja sanoi, kysymys on säästölaista. Viime eduskunnan viimeisiä tekoja oli säätää uusi Kemera-laki. Sitä pidettiin varsin onnistuneena, eli säästettiin ne tärkeimmät hoitokohteet. Ymmärrän toki säästötavoitteen, ja ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee myös hallituksen säästötavoitteita, vaikka ne tekevät kipeää. 

Nyt säästetään 15 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämä lakiesitys sisältää yhden pahan valuvian: 7 miljoonaa säästetään nimenomaan juurikäävän torjunnasta. Se on erittäin tärkeä toimenpide, ja se on toiminut hyvin. PEFC-sertifiointijärjestelmä edellyttää, että juurikääpää torjutaan, ja näin on myös tapahtunut, ja valtion tuki on ollut noin 100 euroa per hehtaari vuodessa. No, nyt huomaamme, että jo nyt on tullut markkinahäiriöitä, eli kun metsän omistaja laittaa myyntiin tai pyytää tarjouksen sopivasta kesäleimikosta, metsäyhtiöt haluavat tämän uuden lakiesityksen mukaan siirtää kustannukset metsänomistajalle, ja lopputulos on, että hyvät kesäleimikot siirretään talviaikaan, kun tämä vaatimus ei ole voimassa. On mahdollista säästää samat 15 miljoonaa euroa vuodessa ja ylläpitää juurikäävän torjunta, jos vähän vähennetään pienpuun korjuutukea 200 eurosta per hehtaari noin 170 euroon per hehtaari ja myös saman verran laskee esimerkiksi tämä juurikäävän torjunta, 100 eurosta 70 euroon. Tätä ruotsalainen eduskuntaryhmä esittää vastalauseessa, ja luultavasti äänestämme asiasta huomenna. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Hongisto totesi, niin tässä on kyseessä säästölaki, ja me sosialidemokraatit kyllä tuemme tämän hallituksen esitystä eli tätä 15 miljoonan euron säästöä. Kuten valiokunnan varapuheenjohtaja Hongisto myös totesi, niin tämä tuki nyt kohdennetaan kannattamattoman taimikon ja nuoren metsän hoitoon, ja se on ihan hyvä kohdennus. 

Tähän Lopuksi-kohtaan voisi todeta sen, että tässä kohdassa me kävimme laajan ja pitkän keskustelun yleensäkin tästä kestävän metsätalouden kehittämislaista. Tämä on viides kerta minun eduskunta-aikanani, kun tämä säädetään, ja joka kerta vuodesta 1999 me olemme keskustelleet siitä, mihinkä tuki kohdennetaan ja onko tämä tarpeellinen. Nythän tämä järjestelmä on niin byrokraattinen, että valtaosa tästä rahasta menee byrokratiaan. Ruotsi aikanaan luopui kokonaan kestävän metsätalouden tukemisesta, ja tällä hetkellä Ruotsissa korjuukustannukset ovat halvemmat kuin Suomessa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että tämä valtion tuki siirtyy näille yhtiöille, jotka korjaavat. He laskevat tämän tuen siihen lisäksi, mitä sen kustannukset ovat. 

Vielä kun katsoo tätä asiaa, niin kun asiantuntijakuulemisessa kysyin tätä asiaa, että pitäisikö tämän kauden jälkeen vielä tätä tukea jatkaa, niin kyllä siellä laajasti asiantuntijat sanoivat, että nyt kannattaisi miettiä tämän jakson jälkeen, miten tämä tuki kohdennettaisiin. Moni esitti, että näitä rahoja kohdennettaisiin näihin yhteishankkeisiin, esimerkiksi metsäautoteihin, jolloin me pystyisimme luomaan kunnon verkoston, jolla voitaisiin tätä kasvavaa biotaloutta tukea. 

Emme kannata vastalausetta, ja olemme hallituksen esityksen kannalla. Halusimme, että tätä asiaa olisi selvitetty, mutta saimme tiedon, että ministeri Tiilikainen kyllä asiaa selvittää parasta aikaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia, metsätuhojen torjunnasta annettua lakia ja riistan vahinkolakia.  

Kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia muutettaisiin hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttamiseksi, joten muutos on ymmärrettävä. On selvää, että käytettävissä oleva valtiontuki tulee kohdistaa siten, että tukijärjestelmän tavoitteet voidaan edes osittain saavuttaa, vaikka toiminnan laajuutta jouduttaisiinkin joiltakin osin supistamaan. Tukijärjestelmän tulee kannustaa maanomistajia myös jatkossa aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsien hoitoon ja näin lisäämään metsiensä kasvua ja tuottoa. Lisäksi tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja säästää hallinnon resursseja sekä helpottaa tuen hakemista. Nämä seikat kuulostavat vieläkin paremmilta ja tavoiteltavilta toimenpiteiltä. 

Metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin tehtävän muutoksen tavoitteena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Tässä esityksessä juurikäävän torjunnan tuesta luovuttaisiin ja jatkossa juurikäävän torjunnasta tulisi velvoittavaa. Tämäkään seikka ei ole huono, mikäli tämä ymmärretään oikein. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että juurikääpä aiheuttaa maanomistajille vuosittain lähes 50 miljoonan euron tappiot. On siten metsänomistajalle jatkossakin tärkeää, että työtä juurikäävän torjumiseksi jatketaan, enkä usko, että tätä työtä jatkossa yleisesti laiminlyödään.  

Hallituksen esityksessä esitetään, että metsän hakkaajan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Noin 80 prosenttia yksityismetsien puunmyynnistä tehdään pystykauppoina. Tällöin metsänomistaja luovuttaa metsänhakkuuoikeuden puun ostajalle. Puuta ostava teollisuus on siten pääsääntöisesti velvollinen huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Käytännössä torjunnan tekevät pääsääntöisesti metsäkoneyrittäjät, ja tähänkin asti se on onnistunut erittäin hyvin.  

Arvoisa rouva puhemies! Me maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet pidämme hyvänä ja välttämättömänä sitä, että muun muassa nuoren metsän hoidon tuki kohdistetaan nykyistä enemmän sellaisten ylitiheiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, joiden harvennukset eivät ole kaupallisesti kannattavia. Esityksen perusteluissa on myös todettu, että tarkoitus on, ettei Pohjois-Suomessa toteutettavien metsätiehankkeiden tukitasoa alenneta. Tämä on erinomainen asia, koska näin puu saadaan hyvin liikkeelle metsistä.  

Esityksessä terveyslannoituksen tuki rajataan tuhkalannoitukseen ojitetuissa suometsissä ja lannoituksen kohteilla, joiden maaperässä esiintyy boorin puutosta. Valiokunta pitää myönteisenä tuen rajaamista metsien ravinne-epätasapainojen korjaamisen kannalta kaikkein tärkeimmille lannoituskohteille. Puun energiakäytön lisääntyessä tuhkaa muodostuu suuria määriä. Tuhkan käyttö lannoitteena ojitetuissa suometsissä edistää osaltaan ravinteitten kierrätystä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että tukijärjestelmän hallinnointia yksinkertaistetaan, menettelyjä tulee keventää ja nykyistä tehokkaammin tulee hyödyntää metsävaratietoja ja sähköisiä palvelujärjestelmiä. Metsänomistajan tulee voida tehdä kaikki tukijärjestelmään liittyvät ilmoitukset sähköisesti. Tukiehtoja tulee olla mahdollisimman vähän ja päätösten tulee olla selkeitä. EU:n vaatimuksesta johtuen Kemera-tukiprosessi on monimutkaistunut, sitä tulee yksinkertaistaa.  

Lisäksi on hyvä huomioida, että lainsäädäntö on velvoittanut 1990-luvun alkupuolelta saakka puutavaran omistajan poistamaan tuoreen havupuutavaran metsistä ja hakkuupaikoilta. Tällä toimenpiteellä pyritään pitämään pahimpien tuhohyönteisten kannat alhaisella tasolla. Juurikäävän torjuntaa voidaankin pitää vastaavanlaisena toimenpiteenä kuin puutavaran poiskuljetusta. Sienitautien torjunnasta ei ole aiemmin säädelty lailla. Juurikäävän leviämiseen on puututtu lain tasolla ainoastaan vuodesta 2014 saakka, jolloin kantojen varastointia metsissä ryhdyttiin rajoittamaan metsätuholaisen, juurikäävän leviämisriskin takia. Juurikäävän torjuntaa tehdään hakkuiden yhteydessä jo nykyään, joten menettelyt ja laitteet sen tekemiseen ovat olemassa.  

Arvoisa rouva puhemies! Tällä uudistuksella vastataan osittain perussuomalaisten maaseutupoliittisessa ohjelmassa esiin tuotuun ongelmaan. Lainaan ohjelmaa tässä: "Kotimaisen energian asemaa on parannettava. Hajautettu pienenergia antaa työtä sekä varmentaa huolto- ja kriisivalmiutta. Metsäenergian hyödyntäminen on tärkeä kansallinen voimavara, jonka käyttöä tulee edistää. Kemera-tukien riittävyys on turvattava ja byrokratiaa on vähennettävä. Kemerasta liian suuri osa hukkuu neuvojille ja paperinpyörittäjille. Järjestelmässä omatoiminen metsänomistaja syrjäytyy. Metsäenergiaa on hankittava kestävästi. Tuettu energiapuun ja kantojen kerääminen ei saa vaarantaa puun huoltoa ja metsäluontoa tai omatoimisen metsänomistajan mahdollisuuksia hakata ja jalostaa energiapuu itse.  

Metsäenergiaa käyttävien laitosten tulisi voida tasapuolisesti kilpailla energiapuusta. Yhdistelmälaitosten mahdollistama hajautettu sähköntuotanto on erittäin kannatettavaa sekä työllisyyden, ympäristön että kriisivalmiuden kannalta. Tuontipuun tuettu energiankäyttö ei saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. Metsäenergian lisäksi turpeen, oljen, biokaasun ja jätteitten energiakäytön esteet on poistettava. Energiainvestointeihin annettavien tukien ehtojen tulee olla yksiselitteisiä ja kaikille samoja sekä riittävän pysyviä. Edelliset hallitukset ovat lähes kokonaan unohtaneet kotimaisen energian käytön yhtenä valtiontalouden alijäämän tasapainotuskeinona."  

Arvoisa rouva puhemies! Saako ylittää aikaa?  

Kiitos, rouva puhemies! — "Metsäteollisuus on vastannut yhteiskunnan asettamiin tehokkuus-, ekotehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksiin. Yhteiskuntavastuuta on odotettava myös työpaikkojen säilymisen ja lisäämisen osalta. Valtiovalta ja EU ovat kuitenkin aikaisemmin heikentäneet metsäteollisuuden kilpailukykyä kuuntelematta suomalaisen metsäsektorin tarpeita. Perussuomalaiset nostavat suomalaisen työn ja tuotannon etusijalle. Teollisuus tarvitsee koulutettua työvoimaa, edullista energiaa ja tasaista puuvirtaa sekä teollisuuden tarpeita kunnioittavia ympäristösäännöksiä. Teollisuuden kuljetuksille ja sivutuotteille ei saa asettaa kilpailukykyä rajoittavia haittaveroja.  

Metsä- ja paikallisteiden mahdollistama keskeytymätön puuvirta on suomalainen kilpailuvaltti. Puuhuollon turvaamiseksi yhteiskunnan on noudatettava pitkäjänteistä ja ennakoivaa politiikkaa. Metsäalan hallintoa on kevennettävä ja säästyneitä varoja on suunnattava uusiin puuinnovaatioiden kehittelyyn." — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Reilu vuosi sitten me kävimme kovan keskustelun tästä Kemera- eli kestävän metsätalouden rahoituslaista ja sen kohdentamisesta, miten sen kanssa aletaan toimimaan. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että se laki silloin rakennettiin. Aika hyvin se silloin saatiin kasaan, ja silloinkin tuli hyvin esille se, mikä myös tässä mietinnössä on nyt sanottu, että tukijärjestelmän tulee kannustaa maanomistajia jatkossakin aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsien hoitoon ja näin lisäämään metsien kasvua. 

Kemera-laki on erityisesti meille pohjoissuomalaisille erittäin tärkeä, ja metsän merkitys on meidän alueella elinehto: sieltä saadaan leipää, työpaikkoja ja toimintoja hyvin monelle. Mutta jotta me saamme tämän metsätalouden kannattavasti kehittymään, me tarvitsemme tämän kestävän metsätalouden rahoituslain. Sen takia minä toivon, että — seuraavallakin vaalikaudella varmasti keskustellaan, niin kuin aikaisemmin on tullut esille, tämän lain olemassaolosta ja tärkeydestä ja merkityksestä — tämän lain olemassaoloa ei ajeta alas, vaan tämä laki todella tarvitaan. 

Tässä laissa on nytten säästötoimenpiteitä jouduttu tekemään. Säästölait ovat kaikille meille erittäin vaikea asia, sillä reilu vuosi sitten, kun me tätä lakia valmistelimme, oli jo erittäin vaikeaa se, että me jouduimme säästämään tietyistä kohdista. Nytten on jouduttu säästöjä myöskin tekemään lisää. Nämä kohdentamiset on saatu ihan hyvin rakennettua, ja tyytyväinen olen siitä, että tässä nyt esillä olleessa lakiesityksessä tuhkalannoitus suometsissä on otettu voimakkaasti esille. Elikkä tämä on ympäristöystävällinen, kestävä kuvio ja muoto, millä tavalla saamme kehitettyä meidän metsätalouttamme. 

Mutta sitten menen meidän lappilaisten suurimpaan ongelmaan metsätalouspuolella. Se on se, että viime vaalikaudella tästä laista jäi pois vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukeminen. Vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukeminen on meidän alueellemme elinehto. Me vielä pari vuotta pystymme edellisen lain aikana saaduilla päätöksillä näitä asioita rakentamaan ja viemään eteenpäin, mutta kahden vuoden sisään meidän on saatava tämä vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukemisjärjestelmä rakennettua uusiksi. Tämä on todella vakava esitys, vaatimus ja toivomus, että meidän alueellamme pystytään tuottamaan metsissä järkevästi puuta, sillä meidän alueellamme on vielä valtava määrä vajaatuottoisia metsiä, jotka olisi järkevillä hakkuilla ja toimenpiteillä saatavissa kannattaviksi, tuottaviksi alueiksi.  

Minkä takia se jäi sitten pois tästä laista reilu vuosi sitten? Se jäi pois sen takia, että silloin oli muka kiire ja selitettiin, että de minimis ‑säädökset muka estävät tällaisen tukemisen. Se on nyt varmistettu moneen kertaan ja se tuli esille jo siinä lain valmistelun loppuvaiheessa, että nämä de minimis ‑säännökset eivät estä tämän tuen myöntämistä, mutta se tuli kuulemma niin loppuvaiheessa, ettei enää keretty alkaa muuttamaan sitä lakia. Mutta silloiseen mietintöön, joka oli maa- ja metsätalousvaliokunnalta ja jonka eduskunta hyväksyi, tuli semmoinen teksti, että tämä vajaatuottoisten metsien uudistamisasia otetaan sitten myöhemmin uudestaan esille. Muistetaan se teksti, mikä siellä on. Pidetään se mielessä, otetaan se reilun vuoden sisään uudestaan kunnolla esille. 

Toinen asia tässä laissa on se, että metsäteiden tekemisestä käytiin myös kovat keskustelut, että tuetaanko niitä ollenkaan. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että me saimme pidettyä sen tässä laissa matkassa ja että me pystymme jatkossakin meidän metsiämme varsinkin pohjoisessa järkevästi käyttämään. Tässä laissa, joka on nyt käsittelyssä, on tukemisen tasoja jouduttu laskemaan, mutta siitä minä olen kiitollinen, että Pohjois-Suomessa toteutettavien metsätiehankkeiden tukitasoa ei alenneta. 

Elikkä näillä eväillä eteenpäin, ja ei muuta kuin seuraavaa kestävän metsätalouden rahoituslain lakiluonnosta tässä odotellessa toivon, että me pääsemme Lapissakin näitä asioita viemään eteenpäin, ja samalla toivon, että byrokratiaa saataisiin oikeasti tästä purettua. Kiitos siitä, että nämä hakemukset voidaan nytten jättää sähköisesti, mutta myös valvontapuolelle pitää kyllä kehitellä sähköisiä muotoja tai muita kuvioita, millä saataisiin nämä hallinnon aivan älyttömät kustannukset pudotettua alemmas. 

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Wallin sanoi, tämä on erittäin byrokraattinen laki, tai tähän liittyy erittäin byrokraattinen järjestelmä. Osasyy tähän on tietenkin EU:n valtiontukijärjestelmän vaatimukset, jotka nyt tekevät esimerkiksi sen, että pitäisi hakea ja myös saada positiivinen tukipäätös, ennen kuin voi tehdä minkäänlaisia toimenpiteitä. Ja tämä on lisännyt byrokratiaa todella paljon. 

Edustaja Wallin nosti myös esille ja vertaili Suomen metsätalouden kustannuksia Ruotsin metsätalouden kustannuksien kanssa. Ja tietenkin löytyy eroja, mutta erot eivät minusta johdu Kemera-laista, ne johtuvat metsänomistajien rakenteesta. Ruotsissa esimerkiksi metsäyritykset omistavat erittäin suuren osan metsistä. Suomen sisällä löytyy esimerkiksi Metsähallitus, jonka kustannuksia ei voi verrata suoraan pienien yksityisten metsänomistajien hoitokustannuksien kanssa. Tämän Kemera-lain tärkeyttä voi myös kuvata se, että Suomen metsätieverkosto on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, missä tämä valtion tuki ei ole toiminut viime vuosina.  

Minä yhdyn siihen, että voi olla mahdollista löytää parempi ratkaisu, onko se sitten verohelpotus, jota esimerkiksi EU:n valtiontukisäännöt eivät estä samalla tavalla, mitä me tuemme, vai mitä se voisi olla, mutta se on nyt ministerin käsissä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Nylundin puheenvuoro oli hyvä ja kertoi sen tilanteen, mikä nyt on. 

Edustaja Maijalalle vain toteaisin, kun hän puolusti nykytilannetta niin voimakkaasti, että me tuossa maa- ja metsätalousvaliokunnassa kyllä laajasti kävimme keskustelua siitä, että muutoksia tarvitaan. Tällä järjestelmällä ei voi mennä seuraavan neljän vuoden jakson jälkeen, 2020 jälkeen. Aiheesta tulee järjestämään maa- ja metsätalousvaliokunta oman seminaarinsa.  

Sitten oli myöskin tiedossa se, että ministeri Tiilikainen on käynnistänyt selvitystyöryhmän, jossa on laajasti metsäalan asiantuntijoita, omistajia ja metsähallinnon virkamiehiä, selvittämään, miten tämä nykyinen laki voitaisiin korvata, koska tämä on liian byrokraattinen ja liian suuri osa tästä rahasta menee sen byrokratian pyörittämiseen. Ja paljon järkevämpää olisi, niin kuin edustaja Nylund totesi, käyttää sellaisia keinoja, jotka eivät lisää byrokratiaa vaan vähentävät. Ja sen lisäksi myöskin voitaisiin enemmän ohjata näihin metsäautoteihin, joihinka edustaja Maijalakin viittasi ja iloitsi siitä, että Lapissa ne säilyvät nykytasolla, koska tämä biotalous, mikä meillä on tulevaisuuden taloutta, tarvitsee kyllä hyvän kuljetuslogistiikan, ja silloin nämä metsäautotiet ovat aivan oleellinen osa sitä logistiikkaa. Mutta tällä mennään, ja minä uskon, että ketkä täällä eduskunnassa sitten on 2020, eli seuraava eduskunta, tulee tekemään muutoksia, näin ei mennä. Olen tosiaan viidettä kertaa tätä käsittelemässä, ja aina on tämä sama keskustelu käyty. 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Nylundille tästä puheenvuorosta. Kun verrataan Ruotsin tilanteeseen, on tosi se, että Ruotsissa on tiettyjä asioita ja toimintamalleja, mitä meidän on ihan sieltä otettavissa mallia, esimerkiksi ne perikuntien metsänomistukset, eli Ruotsissahan on kiinnitetty todella paljon huomiota siihen, että metsätilat olisivat suurempia eivätkä ne pääsisi pirstaloitumaan, niin kuin meillä täällä Suomessa. Eli kun mietitään, millä tavalla me voisimme Suomen metsätaloutta kehittää kaikkein parhaiten eteenpäin, niin minun mielestäni yksi suurimpia asioita olisi se, miten me voisimme keskittyä siihen, että metsätilat olisivat todellakin tuottavia kokonaisuuksia. Ja yksi olennainen asia on se, että perikuntien omistukseen kiinnitetään huomiota. Tällä hetkellähän on ongelmana se, että jos perikunnan jäsenistä yksikin haluaa kieltää metsän käsittelyn, niin sitten sitä ei koko sen perikunnan olemassaolon aikana käsitellä millään tavalla, ja sitä meidän metsämme eivät todellakaan kestä. Ruotsissa on se, että viiden vuoden sisään tulee nämä perikuntien omistusasiat selvittää, ja lisäksi pirstaloimiskielto on olemassa siellä, ettei saa samalla tavalla laittaa pieniksi palasiksi, niin kuin Suomessa, näitä asioita. 

Ja sitten edustaja Wallinille: siitä minä olen todellakin samaa mieltä, että muutoksia tarvitaan, mutta nykytila on ehdottomasti parempi kuin se, että meillä näitä asioita ei olisi ollenkaan. Ja se byrokratian purku: Siitä me olemme kaikki varmasti yhtä mieltä. Mutta ehkä me tässä vaalikauden aikana saamme edes jotakin tämän byrokratian purun osalta aikaiseksi.