Punkt i protokollet

Arvoisa puhemies! Avoin yhtenäinen Pohjola on kaikkien Pohjoismaiden etu. Meidän luonteva yhteistyöalueemme sijaitsee lähellä, ihan naapurissa muissa Pohjoismaissa. Työllä on haasteensa. Mukana on Nato-maita, ei-Nato-maita, unioniin kuuluvia maita ja unioniin kuulumattomia maita, euromaita ja kruunumaita, kruunupäämaita ja tasavaltoja. Silti paljon on saatu aikaan aikojen saatossa, mutta paljon on vielä tekemättä. Me tiedämme ja tiedostamme, kuten muutkin Pohjoismaat, mitä pitäisi tehdä, emme vain tunnu tietävän, miten pitää tehdä, jotta esimerkiksi rajaesteet poistuisivat ja vapaa liikkuvuus toteutuisi ilman uhkaa, että ihminen putoaa esimerkiksi kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkuessaan maasta toiseen, muuttaessaan asumaan maasta toiseen ja tehdessään työtä välillä toisessa ja sitten toisessa Pohjoismaassa. 

Rajaesteiden poistamisella luodaan entistä avoimempi ja parempi Pohjola. Muuttamisen, sukkuloinnin, opiskelun ja yrittämisen pitää olla mahdollista yli rajojen ilman väliinputoamisen riskiä tai esteitä, jotka johtuvat lakien ja säännösten epäselvyydestä. Rajattomasta Pohjolasta hyötyisivät kaikki. 

Sosiaaliturvaan liittyvien rajaesteiden lisäksi esteitä on eläkeläisten kohtelussa, ennen muuta eläkkeelle siirtymisen myötä kotimaahansa palaavien paluumuuttajien verotuksessa. Olen kuunnellut kolme vuotta Pohjoismaiden neuvostossa istuessani väitteitä siitä, että Ruotsissa työeläkkeensä ansainneella ei ole kaksoisverotusta silloin, kun hän muuttaa viettämään eläkepäiviään koto-Suomeen. Ehkäpä sana "kaksoisverotus" on väärä; joka tapauksessa nämä ihmiset maksavat eläkkeestään veron ensin Ruotsiin ja sen jälkeen Suomeen tulleista nettoeläkerahoista veron vielä Suomeen. Kaksi maata siis verottaa samaa summaa. 

Lisäksi Pohjoismaiden neuvostossa velloo tällä hetkellä — ei voi edes sanoa hauska, vaikka hauskaksi se on muodostunut — pullopanttikiista. Esimerkiksi Suomi ei maksa ruotsalaisen läskedricka-pullosta pullopanttia Suomessa, limupullo on palautettava Ruotsiin, näin myös kaikkien muiden maiden kohdalla. Tässä ei tule avuksi edes kestävä kehitys, kierrätys tai ympäristöstä huolehtiminen. 

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että Pohjoismaiden neuvostoa kehitetään ja että sen jäsenten arvovaltaa lisätään. Heidän pitää pystyä raportoimaan pohjoismaisista yhteisistä hankkeista, jotka vaativat toteutuakseen kansallisia päätöksiä, suoraan ministereille. Tämä sali on tietenkin Suomen osalta se paikka, jossa voidaan tehdä vaikuttavat lakimuutokset ja esitykset rajaesteiden poistamiseksi, mutta meillä täytyy olla siihen poliittista tahtoa, ja ministerineuvoston täytyy olla aktiivisesti myös asialla. Pohjoismaiden yhteistyötä on pidetty arvovalintana, joka on omiaan viitoittamaan tietä myös muiden valtioiden vastaavaan lähialueyhteistyöhön. 

Arvoisa puhemies! Arvoyhteistyö ei kuitenkaan yksin riitä, nyt tarvitaan konkretiaa, jotta rajaesteet saadaan poistettua. Jos me haluamme oikeasti toimivan kaikkien pohjoismaalaisten avoimen Pohjolan, on tehtävä päätöksiä paitsi Suomen parlamentissa myös Pohjolan muissa parlamenteissa. Tähän mennessä näitä päätöksiä, jotka johtavat muistioiden lisäksi myös toimenpiteisiin, ei ole tehty. Me viimeksi keskustelimme täällä siitä, kenellä tässä hallituksessa on vastuu Pohjoismaiden neuvoston asioista. Saamani tiedon mukaan se on ministeri Toivakalla, aivan kuten oli edellisessäkin hallituksessa. Nyt on toivottavaa, että saisimme myös päätöksiä aikaan. On toivottavaa, että pystyisimme tekemään Pohjolasta sellaisen, jota me kaikki voisimme kutsua yhteiseksi maaksemme. 

Arvoisa puhemies, herr talman! Hyvät edustajakollegat! Tietovaranto Wikipedia määrittelee Suomen niin, että Suomi on valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla ja kuulumme Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. 

Edustaja Tolppanen tässä edellä jo viittasi siihen keskusteluun, mitä kävimme tästä asiasta viime viikolla, ja silloin teimme arviota täällä hallitusohjelmasta ja sen suhteesta pohjoismaisuuteen. Kävin vielä hallitusohjelman uudelleen läpi, ja siinä on aivan selkeä epäsuhta. Euroopan unioni on mainittu kymmeniä kertoja, lähes sata kertaa, siellä on myös oma unionipolitiikkaan liittyvä osio, kun taas Pohjoismaat on mainittu vain kerran kapeassa yhteydessä puolustuspolitiikkaan liittyen. Kuitenkin, niin kuin tiedämme, kansalaisten, yritysten, järjestöjen, kulttuurielämän, koko kansalaisyhteiskunnan kannalta juuri Pohjoismaat on se viitekehys, joka on meille suomalaisille kaikkein merkittävin. 

Keskustelimme myös siitä, kuka on pohjoismainen yhteistyöministeri, ja tässä myös edustaja Tolppanen totesi tomerasti, että se on edustaja Toivakka. Eduskunnassa ei ole syytä levitellä huhuja, mutta kuulin huhun, että edustaja Toivakka vaihtuisi vielä johonkin toiseen ministeriin, ja sen takia olisi ollut erittäin hienoa, että joku hallituksen puolelta olisi ollut tähän vastaamassa. Miksi? Ensi viikolla, heti juhannuksen jälkeen, Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kokoontuu Islantiin, ja voin vain kuvitella, miten eriskummalliseen tilanteeseen joutuu esimerkiksi arvostamamme kollega, edustaja Erkki Tuomioja, pitkäaikainen entinen ulkoministerimme, joka tulee osallistumaan tähän kokoukseen, kun meiltä kysytään, kuka on Suomessa pohjoismainen yhteistyöministeri, kun joudumme vastaamaan joko että emme tiedä tai emme ole varmoja. Ja on myös hyvin erikoista, kun meiltä kysytään — aivan aiheesta, meillä on ollut vaalit, meillä on vaihtunut hallitus — mikä on Suomen uuden hallituksen linjaus liittyen pohjoismaiseen politiikkaan, semminkin kun Suomi tulee ensi vuonna olemaan puheenjohtajamaa ministerineuvostossa, kun joudumme sanomaan, että emme tiedä. Meillä ei ole siitä mitään kirjausta, meillä ei ole siitä mitään linjausta. Pidän tätä erittäin hankalana. 

On myös hyvä nähdä, että harjoittamaamme politiikkaa, tekemiämme strategisia valintoja tarkkaillaan muissa Pohjoismaissa aika tarkkaan tällä hetkellä. Hallituksen tekemät ratkaisut esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamisesta on noteerattu muissa Pohjoismaissa, ja kun ensi viikolla ensimmäistä kertaa tällä vaalikaudella matkustamme niihin pöytiin, joissa kohtaamme pohjoismaisia kollegoitamme, niin väistämättä tämä keskustelu on meillä kaikilla, jotka niihin kokouksiin osallistumme, edessä. Sen takia olisi erittäin toivottavaa, että hallituspuolueet vetoaisivat hallitukseen, että hallitus kävisi jonkunnäköisen keskustelun siitä, miten voisimme signaloida, että me pidämme tätä pohjoismaista yhteyttä tärkeänä, se on Suomelle merkityksellinen, ja että ei ole ollut tietoinen strateginen valinta Suomelta olla kirjaamatta tai jättää nämä linjaukset tekemättä. 

Herr talman! Helt kort: det är viktigt att Finland signalerar åt de övriga nordiska länderna att vi är och vill vara en stark nordisk aktör. Det är viktigt med tanke på medborgarnas, näringslivets och hela medborgarsamhällets agenda. Men det är också viktigt med tanke på allt som händer inom säkerhetspolitiken i våra närområden. Det har varit en stark nordisk pakt som tillsammans har försökt påverka till exempel demokratiutvecklingen i Ukraina och i Ryssland, och det här är någonting som Finland definitivt ska fortsätta vara en aktiv aktör i. Jag hoppas verkligen att regeringspartierna och regeringen tar det här starkare på sin agenda. — Tack. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Feldt-Ranta tässä totesi, hallitusohjelmassa kyllä mainitaan Pohjoismaitten neuvosto ja se mainitaan nimenomaan puolustuksen osalta. Ja silloin, jos se mainitaan näin tärkeässä asiassa tässä poliittisessa tilanteessa, mikä tällä hetkellä on koko Pohjois-Euroopassa ja myöskin itäisellä alueella, Venäjän ja Ukrainan alueella, se tarkoittaa sitä, että Pohjoismaitten neuvostoa arvostetaan hallituksessa erittäin korkealle. 

Toivon todella, että saamme sitä yhteistyötä kehitettyä edelleen ja paremmaksi. Tässä on mennyt liian monta vuotta sitten Ole Norrbackin. Ei ole saatu mitään aikaiseksi, vaikka siellä on ollut nimettyjä ministereitä, mutta silti rajaesteet ovat olleet ja pysyneet siellä. Nyt olemme poistamassa rajaesteitä puolustuksen osalta, ja ennen sitä hallitus varmastikin tulee nimeämään myöskin varsinaisesti sen ministerin, joka tällä kertaa tulee vastaamaan puolustusasioista. Kaikki toivomme yhdessä, että hän on myöskin sitten sitoutunut niihin asioihin. 

Arvoisa puhemies! Jotta kukaan ei kirjoittaisi täällä historiaa väärin perustein uusiksi, oli syytä puuttua tähän, kun edustaja Tolppanen sanoi, että mitään ei ole saatu aikaiseksi. 

Olen vuosittain ollut mukana käsittelemässä ja hyväksymässä listoja, joissa on todettu, että on poistettu kymmenittäin rajaesteitä, pian lähes sata, sen määrätietoisen työn tuloksena, jota viimeisen kahdeksan vuoden aikana on Pohjoismaiden neuvostossa ja kansallisissa parlamenteissa tehty. Se, että näitä rajaesteitä viikoittain, kuukausittain syntyy lisää, on tosiseikka. Siitä ei suinkaan pidä tehdä sitä johtopäätöstä, että mitään ei ole tehty eikä mitään tarvitse tehdä, vaan se, että tämä työ ei lopu koskaan ja että sitä täytyy määrätietoisesti jatkaa. Mutta on väärin sanoa, kun olemme poistaneet lähes sata rajaestettä, että mitään ei olisi tapahtunut. 

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvostossa on käsitelty paljon hyviä teemoja, ja itse nostaisin esille terveydenhuoltoon ja terveydenhoitoon liittyviä teemoja, joita ministeri Paula Risikko muun muassa taisi olla siellä esittämässä. Siellä käytiin muun muassa antibioottiresistenssiasioita läpi, ja näen sen hyvin tärkeänä teemana edelleen myös jatkossa. Olen itse Pohjoismaiden neuvoston uusi jäsen ja pidän tärkeänä, että näitä teemoja myös siellä jatkossakin käsitellään. 

Siellä on myös nostettu esille Itämeren arvokkuus ja se, että Itämerta uhkaavat edelleen ympäristökatastrofit, ja sitäkin teemaa. Itämeri on Helsingin helmi, mutta se on myös kaikkien Pohjoismaiden helmi. 

En tiedä, millä tavalla siellä Pohjoismaiden neuvostossa ja valiokunnissa käsitellään sitten muun muassa sellaisia terveydenhuoltoon ja ‑hoitoon liittyviä teemoja kuin vaikkapa saattohoito. Se on maailmanlaajuisestikin hyvin tärkeä asia, ja siitä on paljon puhuttu, millaisia käytäntöjä ja tapoja toimia siinä asiassa on. Voisin kuvitella, että olisi mukavaa myös nähdä, millä tavalla Pohjoismaissa näiden asioiden kanssa toimitaan, ja ehkäpä siellä sitten jossakin vaiheessa voi olla myös tähän liittyen teemoja. 

Arvoisa puhemies! Olen neljä vuotta osallistunut aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön, niin valiokuntakokouksiin kuin myös istuntoihin. Tämä Suomen valiokunnan kertomus viime vuodelta antaa varsin kattavan kertomuksen pohjoismaisesta yhteistyöstä ja sen tarpeellisuudesta. 

Pohjoismaiden neuvoston pääteemoina viime vuonna olivat muun muassa Pohjoismaiden yhteiset työmarkkinat ja Pohjoismaiden EU-yhteistyön tehokkaampi edistäminen. Pohjoismaiden ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on viime vuosina syventynyt ja laajentunut. Konkreettinen esimerkki tiiviistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä oli Suomen ja Ruotsin osallistuminen Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä toteutettuun Iceland Air Meet 2014 -ilmavalvontaharjoitukseen tammi—helmikuussa viime vuonna. 

Kokouksissa ja istunnoissa on aina käsitelty myös erittäin ajankohtaisia asioita. Niinpä Ukrainan tilanne nousi huhtikuun teemaistunnossa ylimääräiseksi aiheeksi. Pohjoismaisessa yhteistyössä on aina kannettu huolta myös Pohjoismaiden ja Venäjän välisistä suhteista. Erityisesti tämä huoli on noussut esiin viime aikoina. 

Arvoisa puhemies! Yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveysasioissa ja pyritään löytämään yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Terveysalan tulevaisuuden pohjoismaisesta yhteistyöstä valmistui viime kesänä ruotsalaisen Bo Könbergin laatima raportti. Raporttia ja sen suosituksia voidaan pitää niin sanottuna terveysalan Stoltenberg-raporttina, joka tulee paaluttamaan tulevaisuuden tavoitteita terveysalan yhteistyössä. Raporttia kuultiin ja siitä keskusteltiin lokakuussa Tukholman istunnossa. 

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet ovat ottaneet aktiivisesti kantaa myös rajaesteiden poistamiseksi. Viime vuonna aloitti toimintansa uusi rajaesteneuvosto, johon Suomen edustajaksi nimettiin oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren. Neuvoston tavoitteena on, että jokainen maa valitsee vuosittain 3—5 rajaestettä, jotka ratkaistaisiin lopullisesti. Suomen listalta löytyy muun muassa Suomen neljän kuukauden sääntö, pohjoismaiset rakennusstandardit, verotuskysymykset, työ- ja sairaseläkekysymykset ja ennalta ehkäisevä työ lainsäädännössä. Kuten äsken debatissa kuultiin, on paljon siitä ehkä ristiriitaakin, tai mielipiteitä, mitä näistä rajaesteistä on saatu poistettua. Eläkkeiden niin sanottu kaksoisverotus puhuttaa edelleen monia suomalaisia, ja asiaan ei ole saatu ihan selkeää ohjeistusta. Saamani palautteen mukaan verotoimistoissa on hyvin erilaisia tulkintoja edelleen näiden eläkkeiden verotuksista. 

Arvoisa puhemies! Valtuuskunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä myös kirjallisia kysymyksiä ministereille. Itse jätin viime lokakuun Tukholman istunnossa kaksi kirjallista kysymystä. Toisessa esitin kysymyksen Suomen, Ruotsin ja Tanskan hallituksille, miten pohjoismaiset EU-maat voisivat yhdessä vaikuttaa EU:n komission päätökseen, jossa pohjoismaiset maataloustuottajat voisivat saada tukea sanktioista aiheutuneiden taloudellisten tappioiden kompensointiin, lähinnä Venäjä-pakotteiden osalta. 

Toisen kysymyksen esitin omaishoidosta Pohjoismaiden hallituksille: Mitä konkreettisia toimenpiteitä voisimme pohjoismaisin toimin luoda tämän tärkeän työn olosuhteiden parantamiseksi, sekä voitaisiinko esimerkiksi omaishoitotyöhön määriteltävät kriteerit yhdenmukaistaa ja voitaisiinko omaishoitotyö määritellä hoitomuodoksi, joka otettaisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusohjelmassa huomioon? 

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvostossa saadaan asioille painoarvo, kun toimitaan yhteistuumaisesti, ja tämä painoarvo nousee esiin myös Euroopan mittakaavassa. Haluaisinkin toivottaa paljon tervetulleeksi näitä uusia edustajia Pohjoismaiden yhteistyöhön. Toiminta jäsenten välillä on välitöntä, ja se on erittäin mukavaa.  

Haluan kiittää myös eduskunnan kansainvälisen osaston erinomaisia virkamiehiä, jotka ovat omalla esimerkillään ja ahkeruudellaan innostaneet meitä politiikkoja tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön. Erityinen kiitos Kristiinalle, Paulalle ja Karille, jotka ovat jo jääneet tai jäämässä ansaitulle eläkkeelle. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Puutun tässä puheenvuorossa vain yhteen tärkeään teemaan, joka oli näkyvästi kuitenkin esillä Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työssä. Kyse on urheilu- ja liikuntayhteistyöstä, joka tässä raportissa kuitenkin sivuutetaan vain yhdellä lauseella. 

Aihe on PN-foorumeilla käsiteltävistä asioista uusin, mutta kiinnostus siinä tehtävään yhteistyöhön on kaikissa Pohjoismaissa suurta. Perusteet tälle ovat myös kestävät: arvolähtökohtamme urheiluun ovat samankaltaiset yhtä lailla kuin niistä ponnistavat normitkin. Niitä on kuitenkin mahdollista hyödyntää ja korostaa niin keskinäisen urheiluyhteistyön kehittämisessä kuin toiminnassamme kansainvälisissä urheiluyhteisöissä. Aiheita, joissa me Pohjoismaat yhdessä voisimme entistä paremmin järjestäytyä ja profiloitua, riittää: dopingin, vetovilpin ja sopupelaamisen estäminen, kansainvälisten urheilutapahtumien kestävyyteen liittyvät asiat sekä urheiluun liittyvät osallisuuskysymykset ovat asioita, joissa meillä kaikilla on paljon annettavaa ja myös vaikutusvaltaa. Mielenkiintoinen koulutus- ja kulttuurivaliokunnassakin esillä ollut kysymys viime syksynä oli muun muassa se, miten Pohjoismaat yhdessä voisivat parantaa isojen arvokisojen myöntämisprosessien avoimuutta ja sitä, että niissä myös otettaisiin nykyistä paremmin huomioon ekologiset ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Tälle keskustelulle toivottavasti uudenkin PN-valtuuskunnan aikana saadaan jatkoa. 

Arvoisa rouva puhemies! Myös liikunnan puolella pohjoismaiselle yhteistyölle on tilausta. Kaikissa Pohjoismaissa tiettyjen väestöryhmien ja erityisesti lasten ja nuorten liikkumattomuus on iso yksilökohtainen mutta tulevaisuudessa myös kansanterveydellinen haaste. Toisaalta jokaisessa Pohjoismaassa siihen on myös etsitty hyviä ratkaisuja ja niitä on myös haluttu eri maissa kopioida. Esimerkiksi nykyisen Sipilän hallituksen kirjauksella, jossa lasten ja nuorten koulupäivään halutaan tunti lisää liikuntaa, on tanskalainen tausta. Siellä toteutettu koulujen liikuntareformi on näkynyt lasten parempana fyysisenä kuntona sekä parempina oppimistuloksina. Lisäksi halutessamme pohjoismaisesta liikuntakulttuurista voidaan myös kehittää uusi vientituote. Esimerkiksi Iso-Britannia on jo solminut Intian kanssa satojen miljoonien eurojen arvoisen sopimuksen, jonka mukaan Iso-Britannia vie urheilutoimintaa ja terveyttä koskevaa tietämystään Intiaan. Uskon, että vastaavanlainen onnistuu myös meiltä Pohjoismailta. 

Arvoisa puhemies! Suomi johtaa pohjoismaisen ministerineuvoston työtä ensi vuonna. Yksi teema, jossa meidän suomalaisten pitäisi tällä kaudella profiloitua, on nimenomaan liikunta ja urheilu. Esillä pohjoismaisissa urheilu- ja liikuntapiireissä on ollut yhteispohjoismaisen liikunnan ja urheilun huipputapaamisen järjestäminen muun muassa edellä esitetyistä teemoista. Toivottavasti tähän ajatukseen meillä on täällä myös rohkeutta tarttua. 

Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu hyviä puheenvuoroja. On ollut ilo kuulla, että muun muassa omaishoitoa on nostettu Pohjoismaiden neuvostossa esille. 

Joudun korjaamaan tuota äsken pitämääni puheenvuoroa: kun mainitsin tämän antibioottiresistenssin, niin tietystikin kuultavina siellä neuvostossa ovat olleet silloiset ministerit Laura Räty ja Susanna Huovinen, jotka ovat tuoneet tätä antibioottiresistenssiä esille — mainitsin äsken väärin ministerin nimen — ja todella pitäneet Suomelle keskeisenä asiana nostaa esille tämä antibioottiresistenssi. 

Itseäni kiinnostaisi myös muun muassa tuberkuloositilanne Pohjoismaissa. Meillähän Suomessa aina silloin tällöin nousee näitä tuberkuloositapauksia esille, vaikka se onkin jo taitettu tauti mutta Itä-Euroopassa kuitenkin hyvinkin vallitseva. Millä tavalla siellä Pohjoismaissa tätäkin asiaa ja teemaa on nostettu esille? 

Arvoisa puhemies! Olin mukana viime vaalikauden, neljä vuotta, Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa. Se oli erittäin antoisaa, ja se kasvatti hyvin paljon käsitystäni Pohjoismaitten asioista, ja opin ymmärtämään hyvin paljon sitä, miten naapurimaissa asiat hoidetaan, ja uskon, että siitä on minulle niin kuin muillekin Pohjoismaiden neuvoston toimintaan osallistuneille hyötyä, kun he tekevät töitä tässä meidän omassa parlamentissamme. 

Tämä toimintakertomus kertoo hyvin asioista, mitä siellä on käsitelty ja viety eteenpäin. Itse olin ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnassa, ja siellä oli esillä useita myöskin meille tärkeitä asioita, koska nämä ympäristö- ja luonnonvara-asiat eivät todellakaan noudata valtion rajoja. 

Itseäni henkilökohtaisesti ovat koskettaneet petoasiat. Ne vain kulkevat rajojen yli, ei kukaan niiden perään katso. Keskustelemme, miten karhuasiat, miten susiasiat on hoidettu naapurimaissa ja miten meillä taas niitä asioita hoidetaan, elikkä todella antoisaa myöskin meidän asioillemme. 

Puhuttiin vieraslajikkeista. Hyvin paljon käytiin keskustelua, miten supikoiran leviäminen Ruotsiin saadaan estettyä Suomessa tehtävillä toimenpiteillä, elikkä on niitä toimenpiteitä tehty Suomen puolella, mistä olisi hyötyä ruotsalaisille. 

Sitten hanhenmetsästysasia on suomalaisille tärkeä asia, mutta me emme voi sitä tehdä tällä hetkellä, koska Etelä-Ruotsissa niitä tapetaan niin paljon sinä aikana, kun ovat siellä käymässä. 

Eli paljon asioita, mitä ei välttämättä ajatellakaan, meille hyvin paljon tärkeitä asioita. 

Mutta sitten kehittämistä hommaan on se, että itse toivoisin, että toiminnot siellä Pohjoismaiden neuvostossa olisivat konkreettisempia ja saisimme enempi todellakin tuloksia aikaiseksi. Välistä menee liikaa pelkästään keskusteluksi. 

Lisäksi viimeisenä asiana toivoisin, että se keskustelu ei olisi pelkästään tanskan kielellä, sillä ainakin minulla on todella vaikeuksia ymmärtää sitä kieltä. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pyysin vielä puheenvuoron, koska halusin tähän loppuun tavallaan nostaa esille jotain: täällä on todella monelta sektorilta tuotu esille todella monia tärkeitä asioita, mainittu antibioottiresistenssi, urheilu, omaishoito, supikoirat ja niin edelleen ja niin edelleen, mutta se, mitä tavallaan ehkä ei ole sanottu vielä ääneen, mikä on minun mielestäni tärkeä sanoa ääneen, kun keskustellaan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta, on se, että näitten yksittäisten, sektorikohtaisten asioiden lisäksi näen ehkä suurimpana arvona tässä pohjoismaisessa yhteistoiminnassa sen, että meillä on yhteisiä tilaisuuksia kokoontua Pohjoismaiden kesken ja tehdä isoa tilannearviota esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joka ei enää ole tabu pohjoismaisessa yhteydessä. 

On hyvä myös muistaa, että ensimmäisen kerran, kun tehtiin iso analyysi siitä, että 2008 syöksyttiin taloustaantumaan, se tehtiin Suomen eduskunnassa Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä, jossa silloiset pääministerit tekivät tämän yhteisen havainnon. Niin että kyse on pienistä asioista, mutta myös tästä valtavan isosta yhteiskunta-analyysistä, ja se täytyy myös tehdä yhdessä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tästä rajaesteiden purkamisesta. Esittäisin toivomuksen, että me Suomen parlamentissa, eduskunnassa, kaikissa valiokunnissa, ottaisimme vakavammin tämän rajaesteasian, esittäisimme täällä konkreettisia asioita, miten rajaesteasioita voidaan purkaa ja viedä eteenpäin, sillä sitä kautta me voisimme saada vahvemmat Pohjoismaat ja sitä kautta myöskin Suomelle tämmöisen synergisen hyödyn aikaiseksi. Eli rajaesteiden purkaminen meillä oikeasti toiminnaksi eikä vain pelkäksi puheeksi.