Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ärende 7 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till arbetslivs- och jämställdhetsutskottet.
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä, Suomessa vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta. Tämä on suhteessa kaksi kertaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Silti viranomaiskäsittelyyn tapauksia päätyy vain nelisensataa. Vieläkin harvemmin viranomaiset ryhtyvät toimiin. Kuitenkin asiantuntijoiden mukaan ristiriidat pitäisi ratkoa työpaikoilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Häirinnän ja kiusaamisen selvittely oikeussalissa on kaikille raskasta, eikä näissä prosesseissa yleensä ole voittajia.
Lakialoitteeni koskee työpaikan sovittelumenettelyn laajentamista. Nykyinen työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta annettu laki, niin sanottu työsuojelun valvontalaki, ei anna työsuojeluviranomaiselle ja ‑tarkastajalle toimivaltuutta määrätä häirintätapausta sovitteluun, jos työnantaja tai työntekijät eivät myönnä työpaikalla tapahtuvaa häirintää ja kiusaamista.
Lakialoitteessani esitän, että viranomaisilla olisi valtuus määrätä kiusaamistapaus sovitteluun. Lakialoitteessa tarkoitettu, sovittelun tuloksena syntynyt sopimus voitaisiin vahvistaa yhdenvertaisuuslain 20 §:n mukaisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ja panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.
Sovittelu on konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa mutta toimii sovinnon mahdollistajana. Häirintää ja kiusaamista voi olla monenlaista, ja pahimmillaan ne aiheuttavat vaaraa työntekijöiden terveydelle. Sovittelu ei tietenkään sovi kaikkiin, varsinkaan vakavimpiin tilanteisiin, mutta olisi joissain tapauksissa sopiva matalan kynnyksen tapa puuttua työpaikkakiusaamiseen.
Arvoisa puhemies! Vaikka tällä aloitteella ei saada koko työpaikkakiusaamisongelmaa ratkaistua, olisi sovittelu hyvä lisä työsuojelun keinovalikoimaan. Häirintä ja kiusaaminen työpaikoilla ovat liian yleisiä. Tarvitsemme kaikki keinot, jotta ongelmat saadaan ratkottua ajoissa ja suomalaiset voivat keskittyä työpaikoillaan työntekoon.
Riksdagen avslutade debatten.
Riksdagen remitterade ärendet till arbetslivs- och jämställdhetsutskottet.