Kiitos, arvoisa puhemies! Minäkin liityn kiittäjien joukkoon: tämä ministeri Sarkkisen ajama kansaneläkkeen indeksimuutos oli todella tärkeä. 

Toisin kuin kokoomuksen puheista voisi kuvitella, Suomihan lähtee nyt tähän Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaan kriisiin todella vahvasta tilanteesta: meillä hallituksen ajama ja oikeiston viherhumpaksi haukkuma politiikka on vahvistanut meidän omaa energiantuotantoamme suhteessa tuontienergiaan Venäjältä, toisaalta elvytyspolitiikka on vähentänyt työttömyyttä, ja meidän työllisyys on uudessa ennätyksessä, loppuvuodesta julkistalous kääntyi ylijäämäiseksi, ja velka-aste on laskenut peräti neljä prosenttiyksikköä viime vuonna. Nämä ovat aivan huikeita lukemia, mutta totta kai Venäjän rajanaapurina me ollaan vaikeassa tilanteessa, ja kaikki ennustavat, että meidänkin talous tässä tulee hyytymään. Jos muun Euroopan talous hyytyy paljon, se vaikuttaa myös meihin. Kysynkin valtiovarainministeriltä: Kun me kuitenkin vaadimme kovempia sanktioita, miten me samalla voidaan varmistaa, että tuetaan jatkossakin työllisyyttä ja kasvua? Tässä mainittiin jo, miten pienituloisia tuetaan, mutta miten me tuetaan yleisesti talouden pyörien pyörimistä? 

Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, ei siis vain se, miten tämä maa tulee toimeen ja miten paljon velkaannumme. Vaihtoehto velkaantumiselle on talouden kasvu, ja sen eteen meidän on tehtävä erityisesti näinä aikoina kaikkemme. Sitä ei tee yksin hallitus, vaan sitä tekevät yritykset — yritykset, jotka työllistävät. Esimerkiksi tänään on esitelty energiaomavaraisuutta ja uusiutuvaa energiaa vahvistava kokonaisuus, mutta eivät ne hallituksen toimet mihinkään riitä, vaan niiden pääviesti on laittaa nyt yksityistä rahaa liikkeelle näiden asioiden puolesta, jotta irtaannumme venäläisestä energiasta. 

Toinen iso kokonaisuus on tutkimus ja kehitys, uuden luominen ja tuottavuuden lisääminen sitä kautta. Se on tukea korkeakoulutukselle ja tiedeyhteisölle, mutta se on tukea myös yrityksille verovähennyskannusteen muodossa ja konkreettisina lisäeuroina, joka on ollut menestysresepti Suomelle 90-luvulla, ja haluan uskoa, että se on sitä myös 2020-luvulla — kasvun hyväksi.