Arvoisa puhemies! Budjettiriihen yhteydessä on median kautta tullut tietoa, että valtion budjettiraameja levennettäisiin 850 miljoonalla eurolla. Oli se summa sitten suurempi tai pienempi, se lienee osasyy tähän, että EU-maksut lisääntyvät yli 200 miljoonaan euroon. Pitääkö tämä paikkansa, ja mitä nämä maksut ovat, ministeri Vanhanen? 

Arvoisa puhemies! Tämä koronakriisin tiimoilta tehty EU:n lisäbudjetti aiheuttaa meille ensi vuonna muistaakseni jonkin verran yli... — no, mittakaavaltaan noin 200 miljoonan lisälaskun. Seuraavana vuonna se supistuu huomattavan paljon pienempään. Eli tieto pitää paikkansa. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Median mukaan puoliväliriihen työllisyystoimet vahvistaisivat julkista taloutta vain vähän, mutta lisäisivät valtion menoja. Hallituksen energia- ja veropolitiikan pitäisi tukea työllisyyttä ja talouskasvua eikä haitata niitä, kuten on jo niin useasti nähty ja nyt taas Kemissä. On huolehdittava, että maassamme tehdään johdonmukaista kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan, kuten turpeeseen, perustuvaa vero- ja energiapolitiikkaa, mikä tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä ennen kaikkea lisää elinkeinoelämän kaipaamaa ennustettavuutta. 

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin hallitukselta: kun te päästövähennysten nimissä edelleen fanaattisesti ajatte ideologista ilmastopolitiikkaa ja heikennätte kustannuskilpailukykyämme, niin mikä on se myrkynvihreän siirtymän lopullinen hinta, jonka olette valmiit maksamaan ulkomaille karkaavina investointeina sekä työpaikkoina? 

Arvoisa puhemies! Minä en oikein tiedä, onko reilua myöskään Stora Ensoa kohtaan se, että tällä areenalla levitetään toistamiseen käsitystä siitä, että tämän tehtaan lakkauttaminen jollain tavalla liittyisi Suomessa esimerkiksi energian hintaan. [Petri Huru: Ei se sitä parannakaan!] Kun on kyse integraatista, jossa tuotetaan sellua, paperia ja jossa on saha, niin kuin täällä asiantuntevasti aikaisemmin jo todettiin, niin sen energiatalous on hieman erilainen. Siihen kannattaa tutustua. Kun on kyse meren rannalla olevasta laitoksesta, jonka ulkomaanviennissä laivakuljetuksiin eivät liity suomalaiset polttoaineverot, niin tämä tarina, jota te levitätte, on väärä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt koko ajan tulee tämä, että meillä olisi jotenkin erittäin korkea teollisuuden energiahinta, niin se ei pidä paikkaansa. [Mauri Peltokangas: Miksi ne lähtevät täältä pois?] Miksi meille tuli Metsä Groupin investointi Kemiin? Miksi meille tulee akkuinvestointi Vaasaan? Siksi, koska meillä on teollisuudelle edullinen energiavero ja ennustettavuus olemassa. Se, että Olkiluoto 3 saadaan nyt vauhtiin, edelleen vahvistaa sitä, että meillä on vakaa energiatuotanto olemassa Suomessa, eli me olemme ennustettava ja vakaa yrityksille energiantuotannon ja -hinnan suhteen. 

Arvoisa rouva puhemies! Näyttää siltä, että te ratkaisette jälleen kaikki ongelmat lisävelanotolla. Työttömyys kuitenkin tässä maassa pahenee. Hyvä, että te heräätte Veitsiluodon tilanteeseen edes jälkikäteen, mutta tapahtumateollisuuteen te ette ole puuttuneet näin tarmokkaasti. 

Helsingin tapahtumasäätiön Stuba Nikula tviittasi: ”Tuska, Provinssi, Ilosaarirock peruttu tunnin sisällä. Peruuntuneet ohjelmaostot kotimaisille bändeille? Miljoona. Peruuntuneet palveluostot? 4 miljoonaa. Peruuntunut palveluliikevaihto? [Paavo Arhinmäen välihuuto] 6 miljoonaa. Ja montako henkilötyövuotta? 200. Pieni paperitehdas. Tunnissa.” Kiitos hallitukselle eilisestä kriisipaketista tapahtuma-alalle, mutta tapahtumateollisuus totesi, että avustuskokonaisuus ei ole kuin pisara meressä. 

Nämä tehtaat voisi, arvoisa hallitus, avata koronatodistuksella tai koronapassilla. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on tätä esittänyt, ja olisitteko te, arvoisa pääministeri, nyt jo valmis käyttämään tätä yhteiskunnan [Puhemies: Minuutti!] avaamiskorttia hyväksi? Ottakaa koronatodistus, koronapassi käyttöön ja pelastakaa näitä tapahtumateollisuuden työpaikkoja. 

Arvoisa puhemies! Tätä todistusta selvitetään sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeri Kiuru voi varmasti siitä enemmän kertoa, mutta mitä tulee tapahtuma-, kulttuuri-, ja urheilutoimijoiden puolelle, liikuntaan, niin juuri eilen hallitus on tehnyt merkittävän päätöksen 230 miljoonan euron tuesta tälle alalle, koska me haluamme tukea alaa ja näemme, että se on ollut koronan vuoksi ahdingossa. Me olemme eilen julkistaneet myös tämän rajoitusten purkamisen suunnitelmamme, exit-suunnitelmamme, joka osaltaan tarjoaa tapahtuma-alalle, kulttuurialalle, liikunta-alalle näkymän kesälle siitä, että tapahtumiakin voi järjestää, ja toivon mukaan tautikehitys etenee nyt suotuisasti, kausivaihtelu yhdessä rokotusten kanssa mahdollistaa sen, että esimerkiksi loppukesästä meillä voi olla jo isoja tapahtumia täällä Suomessa. 

Mutta ministeri Saarikko varmasti kertoo tästä tukipaketista mielellään lisää ja ministeri Kiuru tästä todistuksen valmistelutilanteesta. 

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Heinonen on kysymyksessään kyllä monin tavoin oikeassa, ensinnäkin siinä, että tapahtumateollisuus on valtava mittakaavaltaan ja ehkä vasta koronakriisin myötä me päättäjät ja suomalainen yhteiskunta olemme ymmärtäneet sen arvon ja mittakaavan. Olette oikeassa myös siinä, että taloudellinen tuki, mitä valtio kykenee osoittamaan, ei tietenkään korvaa ikään kuin kaikkia menetyksiä koskaan. Kysymyksessä on myös henkinen pääoma, mitä me olemme menettäneet vuoden aikana, kun tämä kaikki on ollut poissa, puhumattakaan niistä euroista, mitä tapahtumat myöskin aluetaloudellisesti tuovat mukanaan. 

Mutta nyt eilen näiden osalta oli kaksi hyvää uutista: tämä taloudellinen tukikokonaisuus, freelancereille osoitettava 65 miljoonan lisätuki aiempien päälle, ja tapahtumien takuutuki, valtion selkänoja sille, jos suunniteltu tapahtuma koronan vuoksi joudutaankin perumaan tai pienentämään. Ja kaikkein tärkein uutinen eiliseltä oli parantunut koronatilanne, jonka valossa me uskalsimme julkistaa kansalaisten mielipiteitä kuunnellen exit-suunnitelman, rajoitusten avaamisen, [Puhemies: Minuutti!] purun, joka johtaa siihen, että tapahtumia voidaan alkaa järjestää. 

Arvoisa puhemies! Tässä näiden tapahtumien järjestämisessä on nyt taas kyse asenne-erosta vasemmistohallituksen ja meidän ajattelumme välillä. Tuki on toki tärkeää kriisissä, mutta vielä tärkeämpää olisi se, että nämä tapahtumajärjestäjät, muusikot ja kaikki ne, jotka siinä ympärillä ovat, pääsisivät tekemään työtään, ja siihen tämä koronapassi toisi nopeamman ratkaisun, jotta ne ensi kesän tapahtumat voidaan järjestää.  

Mutta tämä sama ajattelu menee teillä myöskin läpi tämän työllistämispolitiikan. Lähes kaikki teidän työllistämiskeinonne perustuvat siihen, että veronmaksajien rahoilla ostetaan työpaikkoja, kun paljon tärkeämpää olisi luoda välineitä, joilla yritys uskaltaa kasvaa, investoida, palkata työntekijöitä. Niitä pitäisi nyt miettiä eikä erilaisia tempputyöllistämisen keinoja. Kysynkin valtiovarainministeri Vanhaselta tai työministeriltä: onko teillä näiden tempputyöllistämiskeinojen lisäksi pöydällä myöskin oikeita yrityksiin työpaikkoja synnyttäviä keinoja? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpokin — taustan huomioon ottaen — tuntee hyvin sen, mikä merkitys on koulutuksella ja osaamisella, sillä, että ammatillinen osaaminen on vahva. Ja siitä syystä hallitus erityisesti satsaa osaamispolun vahvistamiseen, jatkuvaan oppimiseen, jotta meillä olisi yrityksillä osaavia työntekijöitä oikeisiin paikkoihin. 

Toinen kysymys — josta puhuttiin juuri täällä — on työperäinen maahanmuutto, jota tarvitsemme, jotta tätä osaamisvajetta pystymme täyttämään. Nämä eivät ole mitään tempputyöllistämisiä. Tänä päivänä kaikki tutkimus kertoo siitä, että osaamista korostetaan aivan yli kaiken sen suhteen, miten voidaan vaikuttaa siihen, että syntyy uutta yrittämistä ja että yrityksissä on osaavaa työvoimaa, koska se on se suurin pääoma, mitä tällä hetkellä tarvitaan.  

Arvoisa puhemies! Työministeri Haatainen kertoi hyvin siitä kokonaisuudesta, millä me varmistamme sen, että Suomessa on työvoimaa, osaavaa työvoimaa, ja sitä kautta edellytyksiä myös yrityksille menestyä ja hakea kasvua. Mutta tässä toisella puolella ovat tietenkin tuottavuutta parantavat toimet, ne toimet, joilla me voimme auttaa yrityksiä investoinneissa ja kasvun ja menestyksen hakemisessa, ja on aivan totta, että nämä molemmat merkitsevät.  

Me tarvitsemme osaavaa työvoimaa, me tarvitsemme työn tarjontaa, ja sen lisäksi me tarvitsemme työn tuottavuuden parantamista, niitä toimia investointipuolella, tki:ssä, joita me yhdessä haemme. Tämänkin vuoksi olen kutsunut oppositiopuolueet yhdessä hallituspuolueiden kanssa ensi viikolla keskustelemaan yhdessä siitä, millä tavalla me voimme nostaa Suomen tutkimus-, tuotekehitys-, innovaatiopanokset 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on koko kansakunnan näkökulmasta äärimmäisen tärkeä kysymys, ja toivon, että se on sellainen kysymys, mistä me löydämme parlamentaarisesti, puoluerajat ylittävästi myös yhteisymmärrystä, koska me tulemme tarvitsemaan tuottavuuden parantamista [Puhemies: Minuutti!] ja tämä syntyy vain vahvalla osaamisella, tki-panostuksilla, joita meidän on yhdessä haettava.  

Arvoisa puhemies! Korona on lisännyt ihmisten epävarmuutta toimeentulosta. Lomautukset ja töiden loppuminen kokonaan ovat tuoneet murhetta liian monen keittiönpöydän ääreen. Hallituksen riihestä tihkuneiden tietojen mukaan te tarjoatte ilman työtä oleville suomalaisia sellaisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat vasta vuosikymmenen päästä. Kysynkin, pääministeri Marin: aikooko hallitus tehdä ratkaisuja, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan parantaisivat työllisyyttä jo lähivuosina eivätkä vasta vuosikymmenen päästä, ja mitä ne ratkaisut ovat? 

Arvoisa puhemies! Me haemme vaikuttavia työllisyystoimia. Riihineuvottelut ovat kesken, kuten täällä on kuvattu, ja me tulemme sitten yhdessä kertomaan niistä ratkaisuista, joita yhdessä kykenemme löytämään. Meillä on laaja joukko erilaisia toimia pöydällä, ja näitä toimia on tähänkin asti tehty, mutta monissa toimissa vaikutukset tulevat näkymään paitsi lyhyellä aikavälillä myös pidemmällä aikavälillä. Yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen, päätös, jonka me olemme aikaisemmin tehneet ja jonka eduskunta on hyväksynyt. Kyllä tämä on toimi, joka tulee jo nyt näille nuorille, mutta se tietenkin näkyy vasta siinä vaiheessa, kun nuoret kouluttautuvat, vahvistavat sitä kautta osaamistansa, ja sitä kautta voimme myös vahvistaa työllisyyttä. Eli monilla näillä toimilla on sekä lyhyellä aikavälillä vaikutuksia että pidemmällä aikavälillä vaikutuksia, ja vaikutusten suuruus riippuu tietenkin siitä tarkasteluvälistä.