Arvoisa puhemies! Tässä edellä keskusteltiin siitä, että olisi aika jarruttaa taloutta, kun meillä on takana ollut 3 prosentin miinusmerkkinen vuosi, ja nyt ennustellaan, että 2 prosenttia tulisi plussaa. Nyt olisi aika jarruttaa jo rajusti, ettei ylikuumene talous. Minun mielestäni ja varmaan objektiivisestikin pitäisi tähdätä useamman vuoden ajan jopa tuonne 4–5 prosentin kasvuun. Sellaisesta meillä on esimerkkejä 90-luvulta, että pystyttiin nousemaan nopeasti, ja jokainen lisäprosentti kasvuun, työllisyyteen tuottaa useita miljardeja valtiontalouteen. Tähän pitää suhteuttaa myös ne väliaikaiset tarpeet, joita budjettikehyksen reivaamiseen ja tarkistamiseen tarvitaan. Edustaja Kyllönen toi esimerkkejä, mitä tällaisia kehyksen yllättäneitä menoja meillä on: esimerkiksi lasten ja nuorten osalta on. Toinen esimerkki on juuri järjestöjen tukeminen, kun rahapelituotot myös ovat useastakin syystä heikentyneet. Kysynkin: miten kohdennetusti voitaisiin juuri näitä haavoittuvimpia ryhmiä, lapsia ja nuoria, auttaa [Puhemies: Aika!] sekä järjestelmien kautta että kunnan avustuksia kohdentamalla? 

Arvoisa puhemies! Tässä ei nyt STM:n ministereitä ollut kutsuttu, ehkä opetusministeri osaltaan. Mutta hallitus on varautunut taloudellisesti siihen, että meillä on mahdollisuudet tähän. Me kaikki tiedämme myös tämän laajan kansallisjärjestöverkon työskentelyn tärkeyden. Ja tässä samalla, näinä vuosina, kun Veikkauksen tuloutusmahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, me jouduimme senkin ottamaan kehysriihessä huomioon. [Petri Hurun välihuuto]  

Kun tässä on heitelty näitä julkisuudessa olleita tietoja siitä, millä tavalla kehys lähivuosina kehittyy, niin minä nyt sanon sen käsityksen, mikä minulla on valtiovarainministerinä. Sellaisia pakollisia, välttämättömiä menoja ensi vuodelle on noin 1,3 miljardia enemmän kuin mihin on varauduttu ja vuodelle 22 toista miljardia, ja tämän päälle tämä Veikkauksen kompensaatio. Suhteuttakaa tähän ne tiedot, mitä teillä on julkisuudesta, mitä olette ehkä lukeneet siitä. Tämä kehysriihi ei ole mikään rahanjakoautomaatti. 

Arvoisa puhemies! Julkinen velkaantuminen on kiihtynyt Marinin hallituksen aikana räjähdysmäisesti. Säästöjä pitäisi saada nopeasti aikaan, mutta niiden sijaan hallitus on keskittynyt menojen kasvattamiseen.  

Yksi erittäin suuri kysymys, noin 20 miljardin euron kokoinen kysymys, on sote-uudistus, jota hallitus ajaa härkäpäisesti eteenpäin. Esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla kustannusten alentaminen tai ainakin niiden merkittävä hillintä. [Sari Sarkomaan välihuuto] Nyt ei kuitenkaan näytä näin olevan, vaan erityisesti esityksen kulupuolen arviointi vaikuttaa hyvin puutteellisesti valmistellulta.  

Arvoisa puhemies! Jää väistämättä vaikutelma, että uudistuksen pääasiallinen tavoite sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kehittämisen sijaan on keskustan ajaman maakuntauudistuksen toteuttaminen. [Eduskunnasta: Onko näin? Oho! — Puhemies: Ja kysymys!]  

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: kävikö se kriisipalaverissaan lainkaan keskustelua sote-ratkaisun hinnasta [Puhemies: Aika on nyt täynnä!] suomalaisille veronmaksajille?  

Arvoisa puhemies! Nyt täällä ei ole STM:n ministereitä paikalla, mutta tämän talouden osalla sote-uudistuksella on merkitystä julkisen talouden hallinnan kannalta, on ehdottomasti. Esitys on annettu eduskunnalle. Eduskunta arvioi sitä, myös sen taloudellista vaikutusta, mutta sen sanon, että se on yksi niistä rakenneuudistuksista, joita Suomi tarvitsee. [Sari Sarkomaan välihuuto] Sen taloudelliset tulokset tulevat hitaasti. Meillä on erittäin paljon tehtävää siinä, kun kootaan nämä hajallaan olevat organisaatiot, keskitetään ne, mutta en todellakaan vähättelisi sen uudistuksen taloudellista merkitystä. Se on yksi avain siihen, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] että Suomi pystyy julkista talouttaan hallitsemaan.  

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin puheenjohtaja Saarikkoa Säätytalon portailla, niin hetken toivoin jo, että kehysriihestä tulisi sellaisia päätöksiä, jotka tukisivat vastuullista talouspolitiikkaa ja rakenneuudistuksia, joilla työllisten määrä nousisi. Näin ei valitettavasti käynytkään, vaan menoja lisätään, veroja korotetaan, kehykset paukkuvat ja työllisyystoimet loistavat poissaolollaan.  

Pääministeri Marin, te olette useasti puhunut siitä, että julkista taloutta pitäisi tasapainottaa 2 miljardilla eurolla, mutta riihestä tulos on vain kymmeneksen siitä. Te olette myös luvannut jättää kestävän talouden seuraavalle hallitukselle. Näillä toimilla se ei tule tapahtumaan edes sitä seuraavalle tai sen jälkeiselle hallitukselle. Kysynkin teiltä, nyt kun olemme vaalikauden puolivälissä: oletteko tyytyväinen siihen, että Suomi jatkaa velkaantumisen, veronkorotusten ja alhaisen työllisyyden tiellä? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuollaista lainausta en tunnistanut, mutta jos sellainen on, niin mielelläni sen kirjallisenakin otan. Voin vakuuttaa kyllä, että hallitus haluaa tehdä vastuullista talouspolitiikkaa. Me haluamme tehdä vastuullista talouspolitiikkaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä se näkyy?] ja me haluamme jättää tuleville hallituksille kestävän talouspoliittisen uran. Tämä on yhteinen tahto.  

Mitkä ovat niitä keinoja, millä tähän pyrimme? Kasvun luominen on ensimmäinen asia tällaisen kriisin keskellä, missä me olemme. Jos me emme aikaansaa kasvua, jos me emme panosta kasvuun, niin kaikki sen jälkeen tulee olemaan erittäin kivistä tietä kulkea. Ensimmäinen on kasvu.  

Toinen iso kokonaisuus on rakenteelliset uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi esimerkki näistä rakenteellisista uudistuksista, mutta tietenkin myös työllisyystoimet ovat tässä keskiössä, ja niitä päätöksiä me olemme tehneet ja niitä päätöksiä me teemme myös tässä riihessä ja myös riihen jälkeen.  

Kolmantena kokonaisuutena on myös se, millä tavalla [Puhemies koputtaa] sopeutamme valtiontaloutta tulojen ja menojen kautta niin, että tulevilla hallituksilla olisi kestävä taloudellinen pohja jatkaa. 

Herra puhemies! On äärettömän tärkeää, että puoliväli- ja kehysriihenkin jälkeen Suomen pitkä taloudenhoidon linja jatkuu, jo sieltä Lipposen hallituksen ajoista tuleva linja, jossa Suomi huolehtii omista veloistaan ja maksaa omia velkojaan. Ja voin vakuuttaa kokoomuslaisille ja muillekin, että tämä linja jatkuu. 

Sen sijaan, arvoisa puhemies, voin luonnehtia kokoomuksen talouslinjaa tällä vaalikaudella niin, että he ovat vaatineet pitkin vaalikautta suurin piirtein kaikkien verojen alentamista tai poistamista Suomessa, miljardien veronkevennyksiä, ja samaan aikaan vaatineet lisämenoja ihmisten terapiaan, yritystukiin ja lentokenttätukiin — kaikkeen mahdolliseen, mitä he vain ovat keksineet. Luonnehtisin kokoomuksen talouslinjaa tällaiseksi isoksi pyramidihuijaukseksi, jossa laitetaan verot valtion maksettaviksi ja lisätään menoja. [Välihuutoja] 

Mutta, arvoisa puhemies, voisiko hallitus, vaikka kehysriihi onkin kesken, kertoa, mitä kasvua vahvistavia toimia sieltä on tulossa? [Puhemies koputtaa] Millä päätöksillä ja linjauksilla Suomi pääsee maailmantalouden kasvuun koronan jälkeen? 

Arvoisa puhemies! Valitettavasti en voi vastata. [Naurua]