Arvoisa puhemies! Tässä ehdotetaan muutettavaksi kolmea lakia: ensin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia, Rahanpesun selvittelykeskuksesta annettua lakia ja pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettua lakia. Edellä mainitut lait ovat osa niin kutsuttujen neljännen ja viidennen rahanpesudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. 

Muutokset perustuvat neljännen rahanpesudirektiivin kansallisessa täytäntöönpanossa havaittuihin puutteisiin, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n alaisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän Suomen maa-arvioraportissa esitettyihin toimenpidesuosituksiin sekä kansallisiin lainmuutostarpeisiin. Esityksellä täsmennetään ja selkiytetään voimassa olevaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen lainsäädäntöä ja erityisesti kolmea asiaa: tiettyjä rahanpesulain määritelmiä, toiseksi rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten velvoitteita sekä kolmanneksi Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäviä ja toimivaltuuksia. 

Nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. huhtikuuta tänä vuonna, lukuun ottamatta eräitä säännöksiä, jotka tulisivat voimaan syyskuun alussa. 

[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 

Tottumus on toinen luonne, ja Kiljusen nimi antaisi ymmärtää, että ääni kuuluu, mutta tämänhän täytyy mennä vähän muuallekin kuin juuri tähän tilaan. — Arvoisa puhemies! Tässä ollaan hyvin isojen asioiden kanssa tekemisissä: puhutaan kansainvälisestä rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta. Tämä on juuri niitä tyyppiesimerkkejä, kun tänään on keskusteltu Euroopan unionin tarkoituksesta ja siitä, onko sillä merkitystä vaiko ei ole. Tässä jos missä tarvitaan juuri ylikansallista säätelyä ja ylikansallista valvontaa, ja siinä mielessä tämä on loistoesimerkki siitä tarpeesta, minkä vuoksi me olemme unioniin liittyneet. Ongelmat ovat ylikansallisia, ja niitä ei voida ratkaista kansallisvaltion puitteissa. 

Toivoisin, että tässä yhteydessä myöskin pystyttäisiin avaamaan vähintään sitä kysymystä, mikä liittyy veroparatiiseihin. Ne ovat tyyppiesimerkki paikoista, joissa harjoitetaan rahanpesua ja myöskin terrorismin rahoittamiseen liittyviä asetelmia, mutta siihenhän tietysti liittyy myöskin tämä veronkiertojärjestelmä. Me hyvinvointivaltiot ylipäätään kärsimme siitä, että on mahdollista harjoittaa veropakolaisuutta. Se ei ole suoraan nyt tässä se agendan aihe, mutta kun me puhumme ylipäätään valvonnan tehostamisesta kansainvälisessä rahaliikenteessä, niin haluaisin huomauttaa myöskin tämän seikan tähdellisyydestä.