Arvoisa puhemies! Nyt tosiaan jatketaan viime perjantaina lyhyeksi jäänyttä keskustelua. Kuten kertomuksessa todetaan, koronakriisi asetti pääministeri Marinin hallituksen työllisyystavoitteet uuteen valoon. Tästä huolimatta työllisyystavoitteista ei ole tingitty, vaan syksyllä 2020 hallitus asetti aiempaa suuremman mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. Työllisyyden parantaminen onkin epäilemättä jokaisen hallituksen tavoitteena. 

Viime perjantaina julkaistussa Helsingin Sanomien artikkelissa kirjoitettiin, että Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät työllisyystoimet kuin Sipilän hallitus teki. Helsingin Sanomien juttu ei täysin pidä paikkaansa, koska siinä ei ole otettu huomioon esimerkiksi kiky-sopimusta. Artikkelissa on otettu huomioon vain työn tarjontaa lisäävät toimet eikä kysyntätekijöitä. 

Yhteinen nimittäjä puheena olevissa hallituksissa on kuitenkin ollut keskusta. Me olemme ajaneet työllisyystoimia sekä Sipilän että Marinin hallituskausilla ja saaneet näkyviä tuloksia aikaan, tietenkin yhdessä hallituskumppaneiden kanssa. 

Arvoisa puhemies! Koronašokista johtuen hallituksen työllisyystavoitteen uudelleentarkastelu oli välttämätöntä, sillä alkuperäinen aikataulu, vuoden 2023 loppuun, olisi ollut uudessa tilanteessa epärealistinen. Alkuperäiseen työllisyystavoitteeseen oli kytketty ehtoja, joista tärkeäksi on osoittautunut se, että tavoite oli voimassa vain normaalin talouskehityksen oloissa. Uusi päätavoite on vahvistaa työllisten määrää 80 000 henkilöllä, ja myös aikataulu on muuttunut. Toimet päätetään hallituskauden aikana, mutta niiden vaikutukset pyritään toteuttamaan vuoteen 2029 mennessä. Näillä toimilla on tarkoitus vahvistaa julkista taloutta 2 miljardilla eurolla.