Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakiesitys tähtää sinänsä oikeisiin tavoitteisiin, mutta niiden toteuttaminen kuntalain muuttamiseksi esitetyllä tavalla ei ole ongelmatonta. Lakiesityksen valmisteluvaiheessa sekä oikeusministeriö että korkein hallinto-oikeus ovat antaneet hyvin kriittiset lausunnot esityksestä. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä nämä lausunnot otetaan vielä erittäin tarkasti huomioon.
On hyvä, että lakiesitystä on jonkin verran muokattu annettujen lausuntojen perusteella. Valtiovarainministeriön viimesijainen toimivalta määrätä kunta erinäisiin toimenpiteisiin on poistettu 109 a §:stä — hyvä. Kunnallista itsehallintoperiaatetta tämä säädös olisi loukannut jo kohtuuttoman paljon. Valtiovarainministeriölle esitetään kuitenkin oikeutta päättää luottamushenkilön pidättämisestä toimestaan rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi.
Sinällään koko 109 a § on jo muotoilunsa puolesta ongelmallinen. Kunnan hallinnon ja toiminnan edellytetään olevan poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa, joista kunta ei kykene selviytymään, jotta pykälä tulee sovellettavaksi. Yleiskielellä ajateltuna tässä voisi kuvitella viitattavan suuriin katastrofeihin. Suomen historiassa kuntien tehtäviin puututtiin kuntalaisten valitsemat toimielimet sivuuttaen lähinnä sota-aikana, jolloin evakuoitujen paikkakuntien väestön olojen järjestelyyn ei voitu kutsua koolle asianomaisten kuntien valtuustoa.
Hallituksen esityksessä todetaankin, että Islannissa, missä ainoana Pohjoismaana on tällainen hätätilannesäännös kuntalaissa, pykälä on kirjoitettu lähinnä luonnonkatastrofien varalle. Jos vaikka tulivuori purkaantuu kunnanviraston päälle tuhoten kokousta pitämässä olleen kunnanvaltuuston, ministeriö voi määrätä esimerkiksi naapurikunnan valtuuston hoitamaan väliaikaisesti tehtäviä.
Arvoisa puhemies! Kuitenkin kun esitettyä 109 a §:ää lukee eteenpäin, havaitaan kyseen olevan huomattavasti vähemmän dramaattisista tilanteista. Tällaisia poikkeuksellisen suuria vaikeuksia ovatkin säädöksen mukaan vain tilanteet, joissa on meneillään esitutkinta kunnan viranomaisen tai kunnan toimielimen jäsenen virkarikoksesta tai epämääräisemmin "on muuten perusteltua syytä epäillä, että kunnan viranomaiset tai sen toimielimen jäsenet ovat olennaisesti tai toistuvasti toimineet lainvastaisesti tai laiminlyöneet lakisääteisiä velvoitteitaan, eikä kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain tai hyvän hallintotavan mukaiseksi".
Edellä kuvatut tilanteet voivat toki pitää sisällään hyvinkin vakavia kunnallishallinnon kriisejä, mutta kuinka monessa tapauksessa todella koko kunnan toiminta on oikeasti halvaantunut? Erittäin vaikea miettiä. Ja millainen olisi sellainen rikostutkintakokonaisuus, joka tekisi suuren luottamushenkilöjoukon todellisesti yleisesti esteelliseksi kaikkien toimielimiensä harjoittamaan valmisteluun ja päätöksentekoon?
Lisäksi oikeusvaltiossa ihmistä tulee pitää syyttömänä, kunnes on toisin todistettu. Tulisi olla hyvin harvinaista, että ennen lainvoimaista tuomiota ihminen joutuu sanktion kohteeksi. Nythän tässä on tällainen tilanne edessä. Tiedämme, että kärjistyneessä tilanteessa riidan osapuolet voivat helposti alkaa tehdä rikosilmoituksia toisistaan. Tämä on se kuntien ongelma, että tehdään toiminnoista rikostutkintapyyntöjä, jotka eivät välttämättä oikeasti johda mihinkään. Miten me tämän tilanteen pystyisimme korjaamaan? (Ben Zyskowicz: Kovemmat maksut!)
Entä mitä jos kyseessä on tilanne, jossa jonkun kunnan sisäisen riidan seurauksena tehdään tutkintapyyntö jostakin valtuuston enemmistöpäätöksestä, kuten nyt oli Kittilässä, ja valtuuston enemmistö joutuu tutkintaan yhden asian takia? Onko oikein, että heidät pidätetään silloin kaikkien muidenkin asioiden hoidosta? Mitä jos syyteharkintaa tehdään vuosien ajan ja lopulta syytteet jätetään nostamatta tai tuomioistuin antaa vapauttavan tai hyvin lievän tuomion? Onko oikein, että nämä kuntalaisten demokraattisesti valitsemat päätöksentekijät ovat tuolloin olleet estettyinä hoitamasta demokraattista velvollisuuttaan? Törkeät rikokset ovat tietenkin asia erikseen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kittiläläiset ovat aiheestakin olleet asian valmistelusta ja varsinkin keskustelusta sen ympärillä erittäin kriittisiä. Nyt laki on onneksi kirjoitettu selvästi niin, että kittiläläiset saavat olla rauhassa, kunhan laki käsittäisi vain ja ainoastaan nämä pykälät: 17.3 §, jossa on siis kyse näiden varavaltuutettujen nimeämisestä, ja sitten 35 §:n 4 momentti tästä tilapäisen valiokunnan nimeämisestä. Jäätäisiin näihin kohtiin, sillä nämä kohdat ovat ne, joilla uskoisin lähes kaikki kuntien asiat pystyttävän ratkaisemaan, jos mennään äärimmäiseen tilanteeseen.
Sitten vielä myöskin se, mistä Kari tuossa äsken esitti kysymyksen, että miten toimitaan silloin, jos valtuuston puheenjohtaja olisi se ongelmatapaus: mielestäni tämä tilapäinen valiokunta pystyisi hoitamaan tämän asian.
Ja lopuksi vielä nyt se, että onneksi laki on laadittu niin, että kittiläläiset saavat olla jatkossa rauhassa, koska laki tulee todellakin voimaan vasta seuraavien kunnallisvaalien jälkeen.