Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit eivät ole hyväksyneet EU:n elpymisrahaston perustamista, koska emme halua sitoutua vuosikymmeniksi EU:n yhteiseen velkaan sen maksajana ja takaajana. 

Hallitus sen sijaan on tähän kokonaisuuteen sitoutunut ja perustellut sitä muun muassa sillä, että kysymys on kertaluontoisesta asiasta. Muun muassa valtiovarainministeri Vanhanen totesi hiljattain, että Suomi ei hyväksy elvytyspaketista pysyvää. 

Nyt kuitenkin Euroopan keskuspankki on todennut, että EU:n kannattaisi tehdä rahastosta pysyvä. Samaa ovat aiemmin tuoneet esille Ranskan Emmanuel Macron sekä myöskin Saksan valtiovarainministeri. 

Ensi viikolla on EU-huippukokous ja otetaan kantaa tähän omien varojen sopimukseen, jonka kautta elpymisvälineen lainanotto, 750 miljardia, mahdollistetaan. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: aikooko nyt Suomen hallitus omien varojen sopimuksessa vaatia selkeää kirjausta siitä, [Puhemies koputtaa] että paketti on kertaluontoinen, tai on muuten valmis kokonaan hylkäämään kyseisen elpymisrahaston? 

Arvoisa puhemies! Päätös on kertaluontoinen. [Naurua] Päätös on näin tehty. Tiedän, että EKP:n piirissä on ajatuksia paljon siitä, että rahapolitiikan rinnalla unionin tasolla pitäisi olla myös yhteistä finanssipolitiikkaa, mutta tämä on kertaluontoinen päätös, ja EKP ei ole Eurooppa-neuvostossa eikä ole myöskään Ecofinissä tai euroryhmässä päätöksentekijänä. 

Eli meidän kantamme on selvä: tämä on kertapäätös. Jos tulevaisuudessa tulee vastaavia tilanteita eteen, ne joudutaan taas sääntöjen mukaan käsittelemään omina kysymyksinään erikseen. 

Arvoisa rouva puhemies! Kannattaa varmasti ottaa huomioon, että elpymisrahastonkin takana olivat ensin Saksan ja Ranskan esitykset, ja jos siihen lisää vielä EKP:n, niin ovat kohtuullisen vahvat toimijat taustalla tätäkin asiaa viemässä eteenpäin. 

Sitten kun lähdetään maksamaan takaisin tätä velkaa, niin kaavaillaan omiin varoihin erilaisia EU-veroja. Nyt esimerkiksi astuu voimaan muovivero, mutta siellä on sitten tulossa ilmastoveroa, digiveroa, transaktioveroa ynnä muuta, ja sitten bkt-perusteisella osuudella huolehditaan loppuvelan maksamisesta. 

Suomalaiset eivät silloin, kun liityimme EU:hun, ole antaneet minkäänlaista mandaattia sille, että EU alkaisi verottamaan meitä. Emme ole antaneet mandaattia velkaunioniin emmekä myöskään verounioniin. Nyt haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä: voiko hallitus luvata sen, että unionille ei anneta verotusoikeutta ja se linjaa, että verotusoikeus jatkossakin [Puhemies koputtaa] kuuluu ainoastaan jäsenvaltioille? 

Arvoisa puhemies! Olen ollut neuvottelemassa nykyistä perussopimusta, ja verotus on kansallisessa toimivallassa, eli jokainen jäsenvaltio, myös Suomi, [Keskeltä: Siinä se tuli!] itse päättää siitä, millä tasolla verotus järjestetään. 

Kysymyksessä viittasitte siihen, että olisi tulossa muovivero. Tämä johtaa harhaan. Kyse on muovimaksusta, jota siis... [Perussuomalaisten ryhmästä: Ahaa! — Välihuutoja] — hei, kuunnelkaa — jota unioni ei peri muovin käyttäjiltä, vaan se sisällytetään jokaisen jäsenmaan maksuihin. Tilastollisesti on selvitetty kierrättämättömän muovin määrä, ja maksu määräytyy tällä perusteella. Eli tämä on osa jäsenmaksua, se ei ole keneltäkään, kuluttajilta tai yrityksiltä, perittävä vero, josta unioni päättää.