Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga, ledamot Eloranta.
Arvoisa puhemies! Olemme olleet Suomessa ylpeitä siitä, että perhetaustalla — vanhempien tuloilla tai koulutuksella — ei ole ollut merkitystä siihen, miten hyvin koululaiset pärjäävät. Tilanne on nyt muuttunut, sillä Pisa-tulokset ovat tuoneet ensi kertaa esiin sosioekonomiset eli perhetaustan vaikutukset oppimistuloksiin.
Eroja oppimisessa on nyt myös alueellisesti. Kaupunkien koululaiset pärjäävät paremmin kuin maaseudun, Uudellamaalla pärjätään paremmin kuin Länsi-Suomessa. Alkaa näyttää siltä, että vain vahvemmilla kunnilla on mahdollisuus tiukentuvan talouden oloissa panostaa riittävästi opetukseen.
Eriarvoisuus lasten ja kuntien välillä on tullut kouriintuntuvasti esiin myös varhaiskasvatuksessa sen jälkeen, kun rajasitte subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvatitte ryhmäkokoja. Osa kunnista on toteuttanut nämä heikennykset ja osa taas ei.
Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä, jotta tämä koulutuksellinen eriarvoistumiskehitys pysäytetään? Ja vastaukseksi ei nyt kelpaa se, että olette panostaneet koulujen tasa-arvorahaan, sillä olette niitä viime kaudesta tuntuvasti leikanneet.
Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen ytimessä on mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen. Ja se on itse asiassa koko sen Suomen 100-vuotisen tarinan ytimessä — se, että riippumatta taustasta ja asuinpaikasta lapset saavat laadukkaan koulutuksen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin.
Ja näitä kivijalkoja koulutuksessa haluamme vahvistaa. Oppimistulosvertailut ovat osoittaneet sen, että Suomessa edelleen koulutusjärjestelmä on yksi tasa-arvoisimmista maailmassa, mutta suhtaudumme erittäin vakavasti niihin heikkenemiin, mitä näemme esimerkiksi vaikkapa sen tasa-arvon osalta, sosioekonomisen taustan vaikutuksen vahvistumisessa oppimiserojen kautta. Ja siihen liittyen meillä on lukuisia uusia toimenpiteitä: Uudet opetussuunnitelmat tärkeimpänä, tasa-arvorahoitus ensi vuodelle on valtion budjetissa kaksinkertaistettu edelliseen nähden — ja se on historiallisen korkealla tasolla, ei ole ollut aikaisemmin [Välihuutoja vasemmalta] heikompien alueiden koulujen tuki näin korkealla tasolla. Samoin luodaan uusi elementti alueellisen tasa-arvon vahvistamiseen [Puhemies koputtaa] nimenomaan niihin kuntiin, joissa on heikot kehittämisresurssit. [Puhemies koputtaa] — Ja jatkan mielelläni tästä, jos vielä saan lisää vastausaikaa myöhemmin.
Ja myös tällä kyselytunnilla sekä kysymykset että vastaukset ovat enintään minuutin pituisia. Pyydän kunnioittamaan sitä aikaa, koska ne minuutit ovat meille kaikille yhtä arvokkaita.
Frågan slutbehandlad.