Arvoisa rouva puhemies! Teksti on pitkä, yritän olla nopea. — Esittelen talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön Teollisuustuki Oy:stä sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain muuttamisesta:
Valtion kotimaista pääomasijoitus- ja yritysrahoitustoimintaa tehostetaan keskittämällä Business Finland Venture Capital Oy, Oppiva Invest Oy ja Ilmastorahasto Oy osaksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä eli Tesiä. Tavoitteena on antaa uudelle toimijalle nykyistä vahvemmin talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen kytkeytyvä teollisuuspoliittinen tehtävä.
Business Finland Venture Capital Oy:n markkinaehtoinen toiminta sekä markkinaehtoiset rahastosijoitukset keskittyisivät Suomen Teollisuussijoitus Oy:hyn. Valtiontukiehtoiset rahastosijoitukset jäisivät Business Finland Venture Capital Oy:stä muodostettavaan Teollisuustuki Oy:hyn.
Esitys tähtää valtiollisen sijoitustoiminnan vahvistamiseen. Suomen pääomasijoitusmarkkina on kehittynyt varsin myönteisesti jo pitempään, olkoonkin että verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, nähden on oltu takamatkalla. Vuoden 2023 alusta lähtien suhdannenäkymä on tosin huonontunut. Silti suomalaiset kasvuyritykset keräsivät viime vuonna lähes 1,9 miljardia euroa rahoitusta.
Huolimatta varainkeruumarkkinan myönteisestä kehityksestä ongelmaksi on tunnistettu suomalaisten VC-rahastojen pieni koko. Esitys pyrkiikin kasvattamaan suomalaisten aikaisen vaiheen rahastojen kokoluokkaa kohti eurooppalaista keskiarvoa, jotta kotimaista pääomaa olisi sekä startup-yritysten siemenvaiheeseen että voimakkaan kansainvälisen kasvun vaiheeseen. Tavoitteena on turvata suomalaisten yritysten kasvua kansainväliseen mittakaavaan.
Järjestelyn on arvioitu selkeyttävän yritystukijärjestelmää ja tehostavan toimintaa päällekkäisyyksien karsimisen ja mahdollisten saavutettavien synergiaetujen kautta. Esityksen myötä Suomen Teollisuussijoitus -konsernilla on nykyistä paremmat edellytykset toimia tehokkaasti valtion pääomasijoitus- ja yritysrahoitusyhtiönä ja hoitaa konsernin teollisuuspoliittista tehtävää tiiviissä yhteistyössä muiden erityisrahoitusyhtiöiden, kuten Finnveran, kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä varmistaa tarvittaessa myös omistajaohjauksella tehtävänjaon selkeys Finnveran ja Teollisuussijoituksen välillä erityisesti oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta. Markkinoilla tulee olla selvä käsitys eri toimijoiden rooleista. Valiokunta kiinnittää huomiota asiantuntijakuulemisessa esille nousseeseen tarpeeseen selvittää mahdollisuuksia hallinnonalan toimijoiden nykyistä laajempaan tietojenvaihtoon.
Valiokunta pitää tärkeänä ehdotettua markkinaehtoisen ja valtiontukitoiminnan erottamista kahdeksi eri toiminnoksi, joista säädettäisiin eri laeilla. Teollisuustuki Oy vastaisi nykyisistä Business Finland Venture Capital Oy:n valtiontukitoiminnoista. Myös jatkossa voi ilmetä tarvetta yksittäisille oman pääoman ehtoisille tukipäätöksille tai uudelle tukiohjelmalle konsernille määritellyn tukitehtävän puitteissa. Teollisuustuki Oy:n sijoitusten vuotuinen kappalemäärä jäänee kuitenkin hyvin pieneksi suhteessa konsernin sijoitusten kokonaisvolyymiin. Valiokunta korostaa, että valtiontukiehtoisiin sijoituspäätöksiin tulee soveltaa tiukkaa harkintaa ottaen huomioon myös EU:n valtiontukisääntelyn reunaehdot ja tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaaminen markkinoilla.
Esityksen lähtökohtana on markkinapuutteen käsite ja arvio valtion roolin tarpeellisuudesta markkinakapeikkojen korjaajana ja pääomasijoitusmarkkinoiden kehityksen tukijana. Suomen pääomasijoitusmarkkinan rahoituskapasiteetin on todettu olevan kaukana eurooppalaisesta keskitasosta ja selkeästi alemmalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Suomen pääomasijoitusrahastojen pieni koko ei sinänsä ole varsinaisesti markkinapuute. Liian korkean riskin vuoksi puuttuva rahoitus ei ole sellaisenaan merkki markkinapuutteesta. Kriittistä tarkastelua vaatii sekin, että vaikka rahastojen suurempi koko voisi olla pääomasijoittajien edun mukaista, tätä ei välttämättä kannata tavoitella julkisen tuen avulla. Samoin voidaan pohtia sitäkin, onko suomalaisyritysten kansainväliselle menestymiselle ja skaalautumiselle tietyissä tilanteissa lopulta myös eduksi se, että niiden rahoittajana toimii nimenomaan ulkomainen pääomasijoittaja.
Ehdotuksen hyväksyttävyyttä onkin arvioitava enemmän teollisuuspolitiikan tavoitteiden näkökulmasta. Esitetyn järjestelyn avulla Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle annettaisiin pääomasijoitusmarkkinan kehittämisen ohella nykyistä vahvemmin talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä, johon sisältyy myös uusien teknologioiden ja puhtaan siirtymän luomiin mahdollisuuksiin liittyvien investointien ja viennin vauhdittaminen.
Valiokunta pitää keskeisenä, että sen lisäksi, että Teollisuussijoitus Oy pystyy jatkossa toteuttamaan laajemmin tehtäväänsä suomalaisten kasvuvaiheen yritysten rahoittamisessa, sijoitusvolyymin kasvu voi vaikuttaa myönteisesti sen edellytyksiin hoitaa teollisuuspoliittisia erityistehtäviä, kuten strategisten toimialojen kehittämistä, merkittävien teollisen mittakaavan hankkeiden edistämistä, ulkomaisten investointien houkuttelemista Suomeen ja yksityisen pääoman kanavoimista markkinaan. Valiokunta korostaa Teollisuussijoituksen roolia korkean jalostusasteen teknologioiden kehityksessä. Erityisesti puhtaan siirtymän rahoitukseen liittyy kapeikkoja teknologioiden kaupallistamisessa tutkimuksesta pilotointiin sekä first-of-a-kind-laitosten rahoitusvaiheessa, jossa tuotanto skaalataan teolliseen mittakaavaan. Keskeistä on varmistaa, että Tesi-konsernin rooli markkinoilla on täydentävä ja toimialaneutraali huolimatta sille asetettavasta teollisuuspoliittisesta tehtävästä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Teollisuussijoituksen mahdollisuus suoriin sijoituksiin tarjoaa keinon vaikuttaa kohdennetummin ja nopeammin kuin pelkän rahastosijoittamisen kautta. Suorilla sijoituksilla voi olla laajempaa yhteiskunnallista ja teollisuuspoliittista vaikuttavuutta myös silloin, jos niillä pystytään rakentamaan Suomeen laajempaa rahoitus- ja innovaatioekosysteemiä. Valiokunta korostaa myös esityksessä mainittuja puolustusteollisuuden ja huoltovarmuuden kaltaisia sektoreita alueina, joilla suorilla sijoituksilla voi olla merkitystä turvallisuuspolitiikan kannalta. Huoltovarmuuden kannalta tällaisia intressejä voi liittyä myös esimerkiksi energiainfrastruktuurin turvaamiseen.
Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että uudistuksen onnistuminen riippuu keskeisesti Tesin sijoitusstrategian määrittelystä. TEMin on tarkoitus vahvistaa omistajaohjaajana Tesille uusi sijoitusstrategia loppuvuoden 2024 aikana. Tesin teollisuuspoliittinen tehtävä määritellään myöhemmin osana omistajaohjausta. On tärkeää varmistaa konsernin riittävä osaaminen sijoitustoiminnassa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Tesillä on jatkossakin laaja-alainen tehtävä Suomen pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämisessä, ja korostaa, että Tesin tehtävänä on toimia markkinaehtoisesti ja täydentää pääomasijoitusmarkkinoita.
Hyvät edustajat! Vielä lopuksi: Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, ettei Teollisuustuki Oy:lle ehdoteta sellaisia tehtäviä, joiden vuoksi lakiehdotusta olisi arvioitava perustuslain 124 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunta on siten katsonut, että hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 8 §:n säännös yhtiön toimitusjohtajan, hallituksen jäsenten ja henkilöstön virkavastuusta on tarpeeton. Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella myös virkavastuusäännökseen kiinteästi liittynyt viittaus vahingonkorvausvastuun soveltamiseen on tarpeeton. Talousvaliokunta esittää täten esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 8 §:n poistamista.
Valiokunta pitää lakiehdotuksia lähtökohdiltaan perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina ja puoltaa niiden hyväksymistä mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa selvitetyin muutoksin. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Strandman.