Kiitos, arvoisa puhemies! Ylen tietojen mukaan EU on saamassa pian 5 000 miehen taistelujoukon. Suomessa asian valmistelu on tapahtunut kulisseissa ilman laajaa keskustelua. Perustuslakimme ei taivu siihen, että suomalaisia sotilaita lähetettäisiin osana tuota joukkoa EU:n sotiin eli ylipäällikkömme käskyvallan ulottumattomiin. Kysyn hallitukselta: Onko tämä osa sitä prosessia, kun tasavallan presidentti ilmoitti vuonna 2019, että on valmis luovuttamaan EU:lle valtaoikeuksiaan, ja vaati tämän vuoden syyskuussa EU-puolustuksen vahvistamista? Ja mikä on Malin operaation tilanne, varsinkin kun siellä voi tulla vastaan Venäjän joukkoja? — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Tässä kysyjä viittaa prosessiin, joka on käynnissä EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. Alkuviikosta Brysselissä oli kokous, missä saatiin ensimmäiset luonnokset tästä niin sanotusta strategisesta kompassista, joka määrittää EU:n puolustusyhteistyötä. Tästä aiheesta kyllä on eduskunnassakin puhuttu ja myös tässä salissa, muistan itsekin käyneeni keskustelua tästä aiheesta — toivoen, että ei synny kahta päällekkäistä rakennetta, kun meillä on nyt jo olemassa EU:n taisteluosastot, niin ettei synny vielä toinen joukko erikseen. Näyttää siltä, että tämä uhka vältetään ja tätä nykyistä konseptia, mikä meillä on olemassa, lähdetään kehittämään, ja siitä ensimmäinen luonnos on olemassa. Mikään EU:n armeija se ei kuitenkaan ole, vaan se on tarkoitettu toisentyyppisiin tehtäviin. Tämä prosessi etenee, ja eduskuntaa pidetään kartalla tästä asiasta.  

Malin suhteen valmistaudumme lisäämään joukkoja sinne, mutta seuraamme tilannetta Malissa. Siellä on kieltämättä myös tummia pilviä. Emme ole tehneet vielä lopullisia päätöksiä ensi vuoden osallistumisen tasosta.