Arvoisa puhemies! Jouluun on enää muutama päivä. Valmistelut ovat kodeissa täydessä käynnissä: kuusia koristellaan, lahjoja paketoidaan ja lasten laulu raikaa. Taas kerran joulupöytiä katetaan kotimaisten tilojen antimilla. Varmasti voimme kaikki yhtyä siihen, että ilman suomalaista viljelijää meillä kaikilla olisi joulumieli kaukana. Mutta joulupöydän äärellä on hyvä muistaa, että suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys. Tällä hetkellä monen suomalaisen lapsiperheen talous on hallituksen leikkausten vuoksi erittäin tiukalla. Myös ruokaa tuottavat tilat ovat ahdingossa. Joulun ostoskorit osoittavat, että suomalaiset todella arvostavat kotimaista ruokaa, mutta se ei yksin riitä. Myös politiikalla on merkitystä. Kysyn maa- ja metsätalousministeri Essayahilta, miten varmistatte, että myös jatkossa suomalaisilla olisi varaa ostaa joulupöytäänsä kotimaista ruokaa ja että myös sen tuottaminen olisi kannattavaa. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia edustaja Mehtälälle erittäin hyvästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. 

Nyt tietenkin on tärkeää, että me kuluttajat, kun käymme tekemässä niitä jouluostoksia, muistamme, että siellä kaupan laarin äärellä kotimainen elintarvike nousee sinne ostoskoriin ja pidämme omalta osaltamme kuluttajina huolen siitä, että kotimainen tuotanto saa sitä kautta tukensa, ja muistetaan se, että suomalainen tuote on puhdasta, antibioottivapaata, salmonellavapaata. Kun leivotaan, meillä Suomessa pystyy taikinan syömään, vaikka siinä on raakaa kananmunaa — monessa muussa maailman maassa näin ei voi tehdä. 

Mutta tähän itse kysymykseen nimenomaan meidän maataloustuottajien tulevaisuudesta: Hallitus on todella pistänyt toimeksi, eli meillä on elintarvikemarkkinalain ykkösosa jo käsitelty täällä eduskunnassa — kiitoksia siitä eduskunnalle — yksimielisesti täällä viety eteenpäin, jolloin elintarvikemarkkinavaltuutettu saa lisävaltuuksia puuttua nimenomaan tähän elintarvikeketjun tulonjakoon, joka tällä hetkellä on varmastikin se suurin syy siihen, minkä tähden meidän tuottajat eivät saa sitä hintaa, minkä he tarvitsisivat ja mikä olisi oikeudenmukainen [Puhemies koputtaa] tästä ketjun tuotoksesta. 

Arvoisa herra puhemies! Valtaosa lapsista ja nuorista elää turvallista arkea ja odottaa joulua, jonka rakentamiseen heidän vanhemmillaan on sekä hyvät taloudelliset edellytykset että riittävästi muita voimavaroja. Samaan aikaan yhä useamman lapsen perheessä joulun lähestyminen huolestuttaa, niin vanhempia kuin jopa lapsia itseään. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy. Tilastokeskuksen mukaan 14 prosenttia eli lähes 150 000 alaikäistä lasta elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Lapsiperheköyhyyden takana on usein vanhempien pitkäaikaista työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, sairastelua tai pätkätöitä matalapalkka-aloilla. Osassa köyhistä lapsiperheistä vanhemmat ovat vielä opiskelijoita. Hallituksen lapsiin ja perheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat pahentaneet tilannetta. Lapsiperheköyhyyden arvioidaan kasvavan. [Vasemmalta: Kyllä!] 

Arvoisa puhemies! Lapset eivät pysty vaikuttamaan itse omaan tilanteeseensa eivätkä ole vastuussa perheidensä elämäntilanteesta. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten voisimme luvata jokaiselle lapselle hyvät kasvuolosuhteet [Puhemies koputtaa] ja lisäämisen sijaan vähentää merkittävästi lapsiperheköyhyyttä? [Vasemmalta: Hieno kysymys!] 

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos myös tästä kysymyksestä, joka on todella tärkeä ja jonka syvimmän merkityksen jaamme varmasti kaikki. Toivomme sitä, että jokaisella lapsella olisi turvallinen, rauhallinen joulu ja läheisiä aikuisia, jotka pitävät heistä hyvää huolta. 

Hallituksen tavoitteena on se, että vähennämme lapsiperheköyhyyttä ennen muuta panostamalla työllisyyteen [Vasemmistoliitton ryhmästä: Te kasvatatte lapsiperheköyhyyttä!] eli siihen, että olisi vähemmän epävarmuutta, enemmän tulevaisuuden toimeentuloa, työpaikkoja lapsiperheiden vanhemmille, ja että sitä kautta saisimme varmistettua myöskin lasten hyvää kasvuympäristöä ja tulevaisuutta. Ja sitten niissä tilanteissa, kun näin ei ole, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on turvaverkoiltaan laaja siitäkin huolimatta, [Vasemmistoliitton ryhmästä: Paitsi että leikkaatte järjestöiltä!] että on jouduttu tekemään säästöpäätöksiä tällä hallituskaudella tämän julkisen talouden tiukan tilanteen vuoksi. 

Myös täsmätoimia on tehty, esimerkiksi lapsilisän korotukset, joita kohdennettiin monilapsisille perheille, vauvaperheille, koska sinne kohdistuu ennen muuta paljon hankintoja, ja lisäksi myöskin opiskelevien vanhempien perheille ja — ehkä tärkeimpänä näistä — vielä yksinhuoltajaperheille. 

Ja kun hallitus teki [Puhemies koputtaa] näitä päätöksiä sosiaaliturvasta, niin niissä huomioitiin lapsiperheet erittäin monella tavalla. 

Arvoisa puhemies! En valitettavasti voisi olla enempää äskeisen puheenvuoron kanssa eri mieltä. Saimme juuri kuulla mediasta, miten tänä jouluna Suomessa on todella monta lasta, jotka ovat lahjoituksiin perustuvassa Joulupuu-keräyksessä lelun sijaan toivoneet petivaatteita, hammasharjaa tai alusvaatteita, koska perheillä ei ole varaa. Vain muutama viikko sitten täällä eduskunnassa meillä edustajilla oli mahdollisuus kuulla suoraan lapsilta ja nuorilta, miltä köyhyys arjessa näyttäytyy — kuinka moni kertoi, että he joutuvat muuttamaan tutulta asuinpaikalta, vaihtamaan koulua, luopumaan harrastuksista tai kuinka kotona ei ole rahaa aamu‑ tai iltapalaan. Emme me halua rakentaa tällaista Suomea, emmehän? Silti te teette päätöksiä, joilla 17 000 lasta lisää ajautuu köyhyyteen. Köyhyys ei todellakaan ole aina oma valinta — lapsille ja nuorille se ei ole sitä koskaan.  

Toisin kuin äskeinen vastaus osoitti, niin ihmettelen, ettekö te ymmärrä, että köyhyys koskettaa myös työssäkäyviä, esimerkiksi yksinhuoltajia, ja nämä sanat eivät heitä lohduta. Siksi kysynkin pääministeri Orpon ollessa poissa varapääministeriltä: Miten tämä hallitus kokonaisuutena nyt lähettää toivon viestin? Mitä te teoilla teette, jotta nämä perheet, jotka tänä jouluna ovat köyhyydessä [Puhemies koputtaa] esimerkiksi siitä huolimatta, että he ovat jo töissä — mikä on se toivon viesti — [Puhemies koputtaa] jotta he eivät olisi siellä enää jatkossa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Parempaa palkkaa, parempi työpaikka!] — Parempi työpaikka? Kuka on sitten lähihoitaja, kuka on sitten siivooja? 

Arvoisa puhemies! Kyllä se toivon viesti Suomessa täytyy olla se, että meidän täytyy saada meidän hyvinvointiyhteiskunta kantamaan kestävämmin, ja se tarkoittaa työllisyyden vahvistamista, se tarkoittaa sitä onneksi nyt myöskin valtiovarainministeriön tuoreessa ennusteessa näkyvää talouskasvun kiihtymisen viestiä, johon meidän edelleen täytyy panostaa suuresti. Sen lisäksi tarkoittaa sitä, että me huolehdimme siitä, että meidän julkinen talous on kunnossa — se ei ole sitä vielä pitkään aikaan, mutta teemme määrätietoisia toimia — ja että me emme sysää myöskään velkataakkaa tuleville sukupolville [Vasemmalta: Te leikkaatte lapsiperheiltä!] vaan varmistamme sen, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta myöskin huomenna näitä lapsia ja nuoria varten, joiden puolesta tässä salissa varmasti jokainen tekee työtä. [Vasemmalta: Te leikkaatte juuri heiltä!]  

Se, mikä näkyy lapsiperheiden elämässä ja arjessa, on varmasti juuri tänä päivänä se epävarmuus ja se heikko taloudellinen suhdanne, jota nyt elämme ja jota myöskin ensimmäiset kysymykset tänään täällä käsittelivät. Me teemme täällä aitiossa aivan kaikkemme sen eteen, että Suomessa vanhempien työllisyys paranisi, että epävarmuus hälvenisi, että ihmisten ostovoima vahvistuisi, että saataisiin pidettyä Suomi turvallisena [Puhemies koputtaa] ja että hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot kantavat myöskin huomenna. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Aivan jäätävä vastaus! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ne leikkaukset johtavat juuri päinvastaiseen lopputulemaan!] 

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltioprojekti alkoi siitä, kun nälän tunteva kansa päätti, ettei kenenkään enää tarvitsisi nähdä nälkää. Nyt nälkä on kuitenkin palannut. Ruoka-avun kysyntä on kasvanut tänä vuonna nopeasti, ja Suomen Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset raportoivat lasten nälästä. Itse todistin syksyllä tilannetta, jossa nälkäiset ihmiset tappelivat biojätteestä. 

Pääministerin sijainen Purra, keskeisin selittäjä nälän paluulle on sosiaaliturvaleikkauksissa. Lähes kaikkea perusturvaa on leikattu, eikä vastaanottoraha riitä enää ruokaan edes laskennallisesti. Myös monet opiskelijat arpovat lainariskin ja nälän välillä. Mikä on teidän mielipiteenne? Meneekö Suomella nyt niin huonosti, että kansan pitää sietää nälkää, vai ovatko rahat vain väärissä taskuissa? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena, niin kuin kuvasin tässä jo edellisissä vastauksissa, on se, että löydämme ratkaisuja, [Anna Kontula: Nälkä lisääntyy!] joilla suomalaiset myöskin taloudellisesti voisivat paremmin, että meillä olisi perheillä toimeentuloa ja työtä. Ennen muuta sitä kautta, että vahvistamme työllisyyttä, lapsiperheköyhyys vähenee kaikkein kestävimmin ja tehokkaimmalla tavalla, [Välihuutoja — Anna Kontula: Nälkä lisääntyy!] että jokainen aikuinen [Puhemies koputtaa] työikäinen, työkykyinen ihminen voisi elättää itsensä ja perheensä ensisijaisesti työnteolla ja että esimerkiksi kokoaikatyötä olisi enemmän tarjolla, koska yksi köyhyysriski, josta tässä salissa on myöskin puhuttu ja joka erityisesti esimerkiksi naisia koskee, on se, että on osa-aikatyötä, joka ei ole henkilön omasta toivomuksesta. Eli me pyrimme tekemään työllisyyttä vahvistavia toimia. Niitä tänäänkin on tässä salissa jo käyty läpi, esimerkiksi paikallinen sopiminen on sellainen toimi, [Välihuutoja vasemmalta] ja myöskin monet sosiaaliturvaan tähtäävät uudistukset lähtevät siitä, että työnteko on ensisijaista ja aina kannattavaa jokaisessa tilanteessa eli kannattaa ottaa myöskin lyhytaikaista työtä vastaan. Näitä toimia me teemme, emme pahantahtoisuuttamme. 

Ja sitten täytyy kyllä myöskin sanoa, että eivät leikkaukset [Puhemies koputtaa] ole kenellekään mieluisia. Näitä joudutaan tässä talouden tilanteessa valitettavasti tekemään, [Vasemmistoliitosta: Se on teidän arvovalinta!] ja se on tosiasia. Valitettavasti näin. 

Arvoisa puhemies! Moni meistä viettää joulua perheensä ja läheistensä kanssa. Perheet kokoontuvat yhteen ja viettävät aikaa joulunpyhät. Valitettavasti kuitenkin moni tässä maassa on myös yksin. Joulu voi olla erityisesti heille henkisesti raskas juhla, jolloin yksinäisyys korostuu vielä tavallista arkea enemmän. Yksinäisyys on erittäin vakava ongelma, eikä se kosketa vain sitä kokevia ihmisiä. Pitkäkestoinen yksinäisyys heikentää merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti yksinäisyys koskettaa ikäihmisiä. Näin joulun aikaan esimerkiksi monella ikäihmisellä saattaa olla ensimmäinen joulu yksin puolison kuoleman jälkeen. 

Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeri Juusolta: miten voisimme huomioida lähimmäisemme ja lievittää yhteiskunnallisin toimin yksinäisyyttä erityisesti näin joulun aikaan? 

Arvoisa puhemies! Suomessa on enemmän yksinäisiä ihmisiä kuin koskaan ennen, ja tämä ei koske pelkästään ikäihmisiä, vaan myöskin nuoria. Tämä on uusi ja kasvava ilmiö, mikä on kiihtynyt koronavuosien jälkeen, ja pidän sitä erittäin huolestuttavana. Se, mitä me jokainen voimme tietysti tehdä itse, on se, että pyrimme järjestämään yhteisöllisiä tilaisuuksia — monet järjestöt tekevät näitä — ja myöskin omalta osaltamme muistamme isovanhempia, että muistamme myöskin meidän nuoria, pyrimme saattamaan meidän nuoria yhteen ja miettimään, millä tavalla me voisimme yhteisöllisyyttä tukea. 

Hallitus tukee tätä ruohonjuurityötä esimerkiksi ruoka-aputyöllä. Me olemme nyt vakinaistaneet ruoka-aputyön tuen kolmeen miljoonaan euroon vuosittain, ja siitä on haku tällä hetkellä käynnissä. Tämä on myöskin asia, mikä mahdollistaa yhteisölliset ruokailut, eli ei pelkästään ruokakassien jakoa, [Puhemies koputtaa] vaan myöskin yhteisöllisiä ruokailuhetkiä, [Puhemies koputtaa] ja sehän on erittäin tärkeää näin joulun aikaan. [Vasemmalta: Sosiaaliturvaako ruokajonot?] 

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen edustaja Mehtälän kysymys koski ruokaa, joten jatkan tästä teemasta ja kotimaisesta ruuantuotannosta. Meidän tehtävämme täällä on varmistaa, että kaikilla suomalaisilla on varaa terveelliseen kotimaiseen ruokaan ja että tuottajilla on Suomessa tulevaisuudessakin edellytykset tuottaa kotimaista ruokaa myös meidän joulupöytiimme. Jouluruuat, kuten laatikot ja rosollit, ovat hyvä esimerkki siitä, että meillä on kautta historian syöty kotimaista, myös kasvipohjaista ruokaa. Toivon, että nämä perinneruuat pysyvät joulupöydissämme myös tulevaisuudessa. Meillä on mahdollisuuksia Suomessa kasvattaa kotimaisen kasvipohjaisen ruuan tuotantoa ja näin vahvistaa myös huoltovarmuuttamme. Kysynkin teiltä, ministeri Essayah: miten hallitus kotimaisen ruuantuotannon edellytyksiä parantaessaan edistää myös kasvipohjaista ruoantuotantoa? 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin meillä erilaiset kasvislaatikot ovat sitä suomalaista perinteistä joulupöydän antia, ja niitä kyllä voidaan suositella kaikille. 

Meillä kasvuohjelmassa, joka kuuluu tähän meidän kestävän ja kannattavan ruokastrategian 2040 alle, ihan selkeästi kasviproteiinin tuotanto on myöskin yksi osa tätä kasvuohjelmaa, ja on tärkeää, että me Suomessa myös pidämme huolta siitä, että pystymme lisäämään kasviproteiinin tuotantoa Suomessa. Mutta tämä sama asia on noussut esille eurooppalaisessa keskustelussa, ja tällä hetkellä esimerkiksi EU:n puolella pohditaan sitä, miten pystyttäisiin lisäämään EU-jäsenmaissa kasviproteiinin suhteen parempaa omavaraisuutta. Tämä on noussut myöskin neuvostossa keskusteluun, ja on etsitty eurooppalaisia keinoja. 

Samalla on pidettävä huolta, että silloin, kun puhumme proteiiniomavaraisuudesta, ei unohdeta myöskään kalaa, joka on erittäin hyvä proteiininlähde. Tässä voin suositella myöskin suomalaista kalaa sinne joulupöytiin, ja saamme sitä myöden varmasti hyvin herkullisen jouluaterian kasaan. 

Arvoisa puhemies! Joulu on jo ovella, ja monessa kotitaloudessa pohditaan sitä, miten joulua oikein vietetään ja mitä laitetaan ruokapöytään ja minkälaisia lahjoja ostetaan. Liian monessa kotitaloudessa, perheessä, taas pohditaan sitä, miten selvitään tästä ja huomisesta. Joulu ei muuta tätä asetelmaa vaan päinvastoin alleviivaa sen raadollisuutta. 

Hyvä hallitus, te olette leikanneet sosiaaliturvasta ja pienituloisille tärkeistä palveluista, te kuritatte sairaita ja muita vaikeammassa asemassa olevia. Tällä viikolla käsittelyssä oleva budjetti ei tuo siihen muutosta. On arvioitu, että teidän toimienne johdosta 17 000 lasta ajetaan köyhyyteen. 

Valtiovarainministeri Purra: Puolueenne mainosti, että nyt on metsästäjän ja ampumaurheilijan joulu, kun rahaa laitetaan ampumaratoihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Siitähän saa ruokaa! — Se on tärkeää tässä maailmantilanteessa!] Kysynkin, tuleeko teidän vahtivuorollanne vielä joulu myös pienituloisen perheen lapselle? — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Erityisen kovaa kotitalouksien tiukkaan rahatilanteeseen vaikuttivat korkeat hinnat eli inflaatio, [Suna Kymäläinen: Ja arvonlisäveron korotus!] joka käynnistyi paitsi koronan jälkeen mutta erityisesti energiakriisin myötä ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Hintojen kehitys on ollut aivan valtaisaa monilla aloilla, esimerkiksi sähkön hinnassa, liikennepolttoaineiden ja myös ruuan hinnassa. 

Nyt kuitenkin inflaatio on selvästi hidastunut, ja tämä on yksi syy siihen, että nimenomaan se ostovoima paranee. Samaan aikaan palkat ovat nousseet selvästi enemmän. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Toisaalta se korkojen lasku vaikuttaa monissa kotitalouksissa myös esimerkiksi lainanlyhennysten kautta siihen, minkä verran rahaa on käytössä. 

Julkisen talouden korjaamiseksi olemme joutuneet tekemään monia säästötoimia myös sosiaalietuuksiin kohdistuen. Se, mitä me tavoittelemme tällä kokonaisuudella, on parempaa, vauraampaa Suomea, jossa olisi enemmän työtä, [Puhemies koputtaa] työpaikkoja, työntekijöitä ja turvallisuutta. 

Arvoisa herra puhemies! Suomalaiseen jouluun kuuluu perinteiseen tapaan runsas joulupöytä, ja pöytään kannetaan monenlaista herkkua, syötävää mutta myös juotavaa. Osalla suomalaisista joulupöytään kuuluu myös alkoholi. Joulunalusaikana alkoholin myynti kasvaa. Erityisesti lapsiperheiden taloudellinen tilanne on nyt tiukka. Monet hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät lasten ja perheiden arjessa. [Juho Eerola: Alkoholin verotus nousee!] Liian moni hakee huolten keskelle helpotusta alkoholista. Osa nauttii sitä lasin tai pari, osalla juominen riistäytyy pitkien pyhien aikana käsistä. Tästä kärsivät kaikki läheiset, puoliso ja etenkin lapset. Jopa 90 000 lasta Suomessa joutuu lapsuusaikanaan kärsimään vanhempansa vakavasta päihdeongelmasta. Monessa perheessä tänäkin jouluna joulupukin sijaan vieraaksi tulee poliisi setvimään päihtyneiden vanhempien välisiä riitoja. 

Hallitus on alentanut alkoholin verotusta, [Sinuhe Wallinheimo: Ei ole!] nostanut kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa, ja aikomuksenanne on sallia myös alkoholin kotiinkuljetus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Juho Eerola: Eihän ole! Alkoholin verotus nousee!] Kysyn pääministeriä sijaistavalta valtiovarainministeri Purralta: onko hallitus sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että alkoholia ei ole saatavilla riittävästi, riittävän helposti ja riittävän halvalla? 

Arvoisa herra puhemies! Edustajan kysymys on erittäin vakava, ja uskon, että me kaikki, jos emme omakohtaisesti niin lähipiiristä, tiedämme tämän ongelman vakavuuden. 

Kysymyksestä haluan korjata kuitenkin siinä esitetyt väitteet hallituksen alkoholiverotuksesta. Me kiristämme alkoholin verotusta kokonaisuudessaan. [Anne Kalmari: Kaljavero laskee!] — Kyllä, aivan totta, olutveroon on tehty pieni alennus, [Juho Eerola: Sehän on maataloustuote!] millä muun muassa tavoitellaan juuri hetki sitten puhuttua kotimaisen tuotannon lisäämistä. Sillä halutaan tukea esimerkiksi kotimaista pienpanimotoimintaa. Mutta yleisesti nimenomaan alkoholin verotus kiristyy ja olemme tehneet siihen vielä lisää kiristyksiä alun perin aiotun ympärille. [Petri Huru: Juuri näin, se oli muunneltua totuutta keskustasta! Kokonaisverotus nousee!] 

Sitten kun katsotaan näitä tutkimustuloksia esimerkiksi siitä, mitä aiempien vuosien alkoholipolitiikan liberalisointi on aiheuttanut, niin se ei ole lisännyt alkoholinkulutusta. Mutta samaan aikaan tunnistan ehdottomasti tämän kysyjän huolen erityisesti niiden lasten osalta, jotka joutuvat elämään perheissä, [Puhemies koputtaa] joissa alkoholi on ongelma.