Senast publicerat 29-07-2025 16:41

Punkt i protokollet PR 174/2022 rd Plenum Torsdag 23.2.2023 kl. 16.00—20.24

2.6. Muntlig fråga om närskolesystemet (Matias Mäkynen sd)

Muntligt spörsmålMFT 261/2022 rd
Muntlig frågestund
Talman Matti Vanhanen
:

Nästa fråga, ledamot Mäkynen. 

Debatt
16.51 
Matias Mäkynen sd :

Arvoisa puhemies! Suomalainen koulu on edelleen myös kansainvälisesti vertailtuna tasa-arvoinen ja laadukas. Tutkimukset ovat kuitenkin jo pitkään kertoneet eriarvoisuuden kasvusta, mikä on huomioitu myös Marinin hallituksen ohjelmassa. Suomen kehityksen erityispiirteenä on ollut koulujen sisäisten erojen kasvu. Meitä huolestuttavat myös muun muassa kaupunkien ja syrjäseutujen sekä tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa. 

Tulen itse Vaasan Ristinummelta, jota joskus nimitellään alentavaan sävyyn. Eriytymisestä ei koskaan voida syyttää lapsia tai alueen asukkaita. Kysymys ei ole ihmisten huonoudesta, ja leimaava puhe on aina väärin ja turhaa. Alueellinen eriytyminen kiihdyttää huono-osaisuuden kasautumista. Elinpiirien erkaantuminen heikentää luottamusta yhteiskuntaamme ja toisiimme. Emme halua, että asuinalueet eriytyvät menestyvien ja vähäosaisten alueiksi. Haluamme, että jokainen lähikoulu on oppilaille edelleen se paras koulu, joka takaa oppilailleen parhaan tulevaisuuden. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]  

Arvoisa ministeri Andersson, mitä hallitus on tehnyt vahvistaakseen lähikoulujärjestelmää, [Leena Meri: No ei mitään!] ehkäistäkseen koulutuksen alueellista eriytymistä ja pitääkseen kaikki mukana? 

Puhemies Matti Vanhanen
:

Ministeri Andersson. 

16.52 
Opetusministeri Li Andersson 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, lähikouluperiaate on erittäin tärkeä koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Isossa kuvassa edelleen on syytä muistaa, että esimerkiksi edellisessä Pisa-tutkimuksessa vuodelta 2018 Suomi oli koko tutkimuksen paras siinä, että koulujen väliset erot meillä oli kaikkein pienimpiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä ollaan nyt?] 

Mutta me tiedetään, että isoissa kaupunkikeskuksissa myöskin koulujen väliset erot ovat kasvussa, ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että tähän eriytymiseen puututaan niin kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, josta kunnat vastaavat, mutta myöskin koulutuspolitiikan keinoin. Se keskeisin työkalu, mitä me ollaan tämän hallituskauden aikana käytetty, on tarveperustainen rahoitus eli tasa-arvorahoitus, jota myönnetään sellaisille kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti haastavilla alueilla. Sitä on myönnetty tämän hallituskauden aikana suurempi summa kuin koskaan aikaisemmin, minun tietääkseni. [Leena Meren välihuuto — Sanna Antikaisen välihuuto] Sen lisäksi tämän tarveperustaisen rahoituksen asemaa lainsäädännössä on vahvistettu niin, että jatkossa näitä avustuksia on mahdollista myöntää jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan, [Puhemies: Aika!] näin myöskin mahdollistaen sen, että se työ, mitä tehdään, pystytään tekemään pitkäjänteisemmin. 

Frågan slutbehandlad.