Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit ymmärtää talouden sopeuttamisen tarpeen, mutta ennen vaaleja ja myös hallitusohjelmaa julkistettaessa hallituspuolueiden puheenjohtajat vakuuttivat, että turvallisuudesta ei tingitä. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarinen työryhmä teki kolme kuukautta sitten yksimielisen esityksen, jossa ehdotettiin yhteensä noin 100 miljoonan euron lisäystä näille toimialoille, jotta tuota alenevaa kehystasoa voitaisiin paikata ja nykyinen toiminnan ja henkilöstön taso säilyttää, esimerkiksi poliisissa, Rajavartiolaitoksessa ja Tullissa. 

Nyt hallitusohjelmasta löytyy kuitenkin vain puolet tuosta määrärahalisäyksestä eli noin 50 miljoonaa euroa, ja tällä on kyllä valtavan suuri ja huolestuttava vaikutus tähän sisäisen turvallisuuden tilanteeseen. Esimerkiksi itse olen arvioinut, että poliisin osalta se saattaisi... 

...vuoteen 2019 mennessä merkitä jopa 450 henkilötyövuoden vähenemää. Kysynkin nyt hallitukselta: mikä on teidän arvionne, miten tämä hallitusohjelma tulee näkymään vuoden 2019 henkilöstölukemissa? 

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että parlamentaarisen työryhmän esittämää 75:tä plus 20:tä miljoonaa harmaan talouden torjuntaan ei pystytä täysimääräisesti hallitusohjelmassa osoittamaan sisäiselle turvallisuudelle. Kuitenkin tämä 50 miljoonaa osoitettiin tilanteessa, josta me olemme täällä tänäänkin keskustelleet, eli joka paikasta joudutaan leikkaamaan. Tässä tilanteessa pystyttiin osoittamaan tämä 50 miljoonaa tähän tärkeään kohteeseen. 

Tilanne on se, esimerkiksi poliisin osalta, että vielä ensi vuosi näyttää kohtuulliselta. Sen jälkeen on tunnustettava, että haasteet ovat suuria nykyisen turvallisuuden tason säilyttämiseksi, mutta hallitusohjelmaan on kirjattu myöskin se, että me lähdemme valmistelemaan sisäisestä turvallisuudesta selontekoa, joka esitellään eduskunnalle ensi vuonna. Siinä määritellään se turvallisuuden taso, jota eduskunta ja hallitus haluavat Suomessa ylläpidettävän, määritellään myöskin resurssit ja katsotaan, miten nämä asiat saadaan sopimaan yhteen. Katsotaan yhdessä, miten me selviämme näistä haasteista. 

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä aiheet — eilinen mielenosoitus, eläkeläisten asumistuki, sisäinen turvallisuus — kertovat vain siitä, että kun tehdään miljardien sopeutusta ja leikkauksia, niin kyllähän ne kohdistuvat kaikkialle. Tässä taustalla tietysti on se huoli, että meidän koko taloutemme on mennyt vuodesta toiseen vain alaspäin.  

Minä esitän kysymykseni talousministeri Rehnille: Mitä täällä reaalitalouden puolella on tapahtumassa? Suomen Pankilta eilen tuli aikamoiset madonluvut. Onko siellä tämän talven, kevään osalta mitään myönteistä näkyvissä, joka antaisi katetta sille, että voitaisiin jollain tapaa tästä leikkauslinjasta tinkiä? 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vanhasen kysymykseen vastaisin sitä kautta, että meillä on, Suomen Pankinkin eilisten lukujen mukaan, edelleenkin taantuma päällä. Meillä on hyvin vaikea tilanne Suomen taloudessa, eli tämän vuoden alkuvuosi on ollut olemattoman kasvun aikaa, ja vienti on volyymiltaan alle viime vuoden vastaavan tason. Ja kun katsotaan vähän pidemmälle, meillä on tällä hetkellä kansantuote 6 prosenttia alle vuoden 2008 tason, teollisuustuotanto 13 prosenttia alle vuoden 2008 tason ja vienti 20 prosenttia alle vuoden 2008 tason. Tämä on korutonta kertomaa, ja se kertoo siitä, että kurssin korjaaminen on välttämätöntä.  

Hallitus on ryhtynyt tähän työhön kolmen päätavoitteen suuntaan: ensinnäkin korjaamaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä (Puhemies: Aika!) rakentamalla yhteiskuntasopimusta laajalta pohjalta vuoropuheluhengessä, toiseksi tasapainottaamaan julkista taloutta, jotta velkaantuminen saadaan kuriin, ja kolmanneksi panostamaan kasvuun kuten biotalouteen ja liikenneverkon korjausvelan korjaamiseen.  

Kaiken tavoitteena... 

...on ja pitää olla korkeampi työllisyys ja parempi, kestävämpi kasvu. 

Arvoisa puhemies! Toivotan ministeri Orpolle menestystä taistelussa näiden määrärahojen puolesta. 

Sisäisen turvallisuuden voimavaroihin kuuluvat myös maahanmuuttohallinnon resurssit. Suomen linjahan on tähän asti ollut selkeä siinä, että emme ole kannattaneet turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja Euroopan sisällä vaan kantamme on ollut se, että jokainen maa vastaa omalle alueelleen tulleiden turvapaikanhakijoiden tutkinnasta. Olin nyt aika hämmentynyt, kun kuulin, että ministeri Orpo totesi, että Suomi kuitenkin saattaisi asettua kannattamaan komission esitystä sisäisistä siirroista, joka mielestäni on tuhoisa tie, koska se vain pahentaisi ihmissalakuljettajien vetovoimaa ja saattaisi merkitä Suomessa jopa 800 turvapaikanhakijan tuomista tänne. 

Kysynkin nyt pääministerin sijaiselta: pitääkö Suomen linja, se linja, joka hallituksilla ja eduskunnilla on tähän saakka ollut, että emme kannata tätä (Puhemies koputtaa) sisäisten siirtojen järjestelmää? 

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelma lähtee yksiselitteisesti siitä, että meillä on tietty pakolaiskiintiö. Se pidetään, mutta yli me emme hallitusohjelman mukaisesti voi olla avaamassa sellaisia latuja, joita tällä hetkellä on avattavissa. Tämä asia on hallituksessa huomenna aamulla ja sen jälkeen tulee suureen valiokuntaan. Tietysti hallitus käy tästä vielä keskustelut, mutta asia on aivan niin kuin ministeri Räsänen sanoi. En pidä kovinkaan järkevänä sitä... — Anteeksi, edustaja, mutta tuskin se haittaa. (Naurua) — En pidä kovin järkevänä sitä, että EU lähtee näitä asioita normittamaan. Vapaaehtoisuuden pohjalta pitää edetä, se on oikea tie. 

Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, että hallitus muodostaa huomenna ministerivaliokunnassa kantansa tähän kysymykseen. Se, mikä on muuttunut itse asiassa jo hallitusohjelman kirjoittamisesta, on se, että Euroopan komissio on ottanut käyttöön niin sanotun hätäpykälän, jolla se edellyttää kaikilta jäsenmailta osallistumista tähän valtavaan maahanmuutto-ongelmaan, joka on erityisesti Kreikassa ja Italiassa käsillä. Viime vuoden aikana 300 000 laitonta maahanmuuttajaa tuli Välimeren yli. Tänä vuonna vauhti on kiihtynyt, ja ongelma ei ole pelkästään siellä Etelä-Euroopassa: Ruotsiin 80 000 viime vuoden aikana, Saksaan 200 000, Suomessa turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvussa. Meidän täytyy yhdessä hakea näihin eurooppalaisia ratkaisuja, ja Suomen pitää olla mukana etsimässä näitä ratkaisuja. Huomenna me tästä jatkamme pääministerin sijaisen kanssa.