Arvoisa puhemies! Kohtuuhintainen ja tasainen sähköntuotanto on keskeinen edellytys kestävälle talouskasvulle ja työllisyyskehitykselle. Kotitalouksien ostovoiman kannalta on myös tärkeää hillitä sähkön hintavaihtelua ja korkeita talvihintoja. On aivan selvää, että ydinenergia tukisi talouskasvua ja työllisyyttä ja teollisuuden ja korkean jalostusarvon investointeja Suomeen. Ennustettava ja riittävä sähköntuotanto on keskeinen tekijä investointien houkuttelemisessa erityisesti pitkän aikavälin hankkeissa, ja Suomen kilpailukyky suhteessa Eurooppaan nojaa kohtuuhintaisen sähkön saatavuuteen. 

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus arvioi ydinenergian roolin, ja milloin hallituksen esitys ydinenergialain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi? 

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Suomessa on pitkät ja vahvat perinteet ydinenergialla tuotetun sähkön osalta, ja tämä on meidän onnemme. Meillä on pysynyt tässä pitkä ja vakaa linja, ja meillä tuotetaan tällä hetkellä sähköstä noin 40 prosenttia ydinenergialla. Hallituksen tahtotila on selvä: me haluamme lisätä ydinenergialla tuotettua energiaa kokonaisuudessaan. 

Nykypäivänä kehitetään myös sellaista ydinenergiaa, jolla voidaan tuottaa esimerkiksi lämpöä. Tätä kaikkea me haluamme edistää ennen kaikkea, totta kai, tuomalla tänne eduskunnan käsiteltäväksi ydinenergialain kokonaisuudistuksen, joka tunnistaa sitten nämä uudetkin reaktorityypit, jotka ovat siis näitä pienempiä modulaarisia voimaloita. Saatte tämän esityksen heti, kun se valmistuu tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Arvioin, että tässä lähikuukausina se tänne tulee. Sen lisäksi meillä on käynnissä selvitys erilaisten energian edistämisen osalta tehtävien rahoitusratkaisujen tutkimiseksi. Niiden pariin päästään sitten myöhemmin keväällä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Se taitaa olla kuitenkin niin, että työllisyyssetelit eivät kauheasti auta, jos yritysten tuotteet ja palvelut eivät käy kaupaksi. Suomi tarvitsee nyt tulevaisuudenuskoa, ja me tarvitsisimme nyt investointeja. Me olemme yhdessä täällä varmaan parikymmentä vuotta miettineet myös sitä, miten me saisimme tätä meidän luvitusta ja lupaprosesseja nopeutettua niin, että hyvät hankkeet voisivat nopeammin mennä maaliin, voisivat toteutua, ja luoda Suomeen työllisyyttä ja hyvinvointia.  

Nyt hallitus on perustanut uuden, valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston, ja samassa yhteydessä sinne synnytettiin tämmöinen yleisen edun yksikkö, joka on nyt alkanut valittamaan tämän lupaviraston omista päätöksistä. Nyt haluaisin asianomaiselta ministeriltä kysyä, että oliko tämä oikeasti harkittu teko, että onko viisasta toimia näin, ja mitä konkreettista te aiotte nyt tehdä vielä tällä vaalikaudella, että nämä lupaprosessit voisivat nopeutua ja ne investoinnit, joita Suomeen suunnitellaan, voisivat syntyä tänne ja luoda hyvinvointia ja työllisyyttä. [Antti Kurvinen: Keskusta varoitti tästä! — Anne Kalmari: Varoitimme!]  

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että me saimme tämän vuoden alusta liikkeelle tämän uuden Lupa- ja valvontaviraston, ja sen yhteydessä teimme myöskin ympäristöministeriön toimesta uuden lainsäädännön, jossa tuodaan tällainen yhden luukun käsittely luvitukseen. Sillä on aivan merkittävä vaikutus, että meillä on yksi virasto, joka nyt käsittelee näitä kaikkia hankkeita sen sijaan, että meillä olisi lukuisia eri viranomaisia, jotka tätä käsittelyä tekevät. Eli tavoite on ihan koko tätä luvitusprosessia saada nopeutettua. Ja mitä tähän yleisen edun yksikköön tulee, niin siellä luvituksessa tietysti täytyy tasapainotella sen kanssa, että me olemme oikeusvaltio ja täällä pitää olla myöskin tällainen oikeusvarmuus tasapainottaa erilaisia tarpeita. Mutta sillä on pyritty vähentämään sitä, että ei tule tällaisia viranomaisten välisiä valituksia, vaan saman viraston sisällä pystytään myöskin arvioimaan näitä asioita. Olen ensi viikolla menossa sinne tapaamaan uuden viraston henkilöstöä ja johtoa, ja tulemme käymään läpi ja myöskin käymme tällä hetkellä läpi tätä tulossopimusta ja asetamme siinä tiukkoja tavoitteita viraston toiminnalle.  

Lisäksi olemme itse asiassa tällaisia erilaisia valituksia myöskin kuntapuolella sujuvoittamassa. Olemme tarttuneet yhdessä ministeri Meren ja ministeri Multalan kanssa siihen, [Puhemies koputtaa] että tällaisia sarjavalituksia ja aiheettomia valituksia pyrimme myöskin kuntapuolella vähentämään, eli sujuvuutta kaikin puolin. 

Arvoisa puhemies! Luottamuspula ei ole johtanut toivottuun tilanteeseen työllisyyden eikä myöskään kulutuskäyttäytymisen osalta, ja se näkyy erityisesti palvelualojen työllisyydessä. Kasvujumi ja investointijumi ovat olleet meidän kaikkien huolena. Ehkä Wärtsilän ja Vaasan investoinneista ja Teknologiateollisuuden katsauksista saamme valoa.  

Mutta mikä jumi on se, joka osuu tällä hetkellä vaikka sairaanhoitopiirien työllisyyteen? Kerroitte, pääministeri, tavanneenne suurien kaupunkien edustajat. Kuulitte varmaan Helsingin huolen hallituksen uudesta leikkaussuunnitelmasta sotealalle: viime vuonna 35 miljoonan yllätysleikkaus, ja nyt puhutaan 100 miljoonan leikkauksesta Helsingin sotealueelle. Siitä oli alustavia arvioita, että siitä selviää 1 500 sairaanhoitajan leikkauksella tai 1 000 lääkärin leikkauksella. Helsingillä sattuu olemaan virassa 450 lääkäriä. Minkä viestin, hallitus, haluatte antaa tämän alan työllisyyden, luottamuksen ja tulevan työpaikkakehityksen suhteen?  

Arvoisa puhemies! Kun me katsomme pitkällä aikavälillä tätä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, meillä on tällä hallituskaudella kasvatettu hyvinvointialueitten rahoitusta neljällä miljardilla eurolla. Ja kun me katsomme tästä eteenpäin, niin hyvinvointialueitten rahoitus tulee kasvamaan tulevinakin vuosina. Ja sitä kautta kun ihmisten palvelutarve kasvaa, niin myöskin henkilöstön tarve tulee kasvamaan. Eli haluan lähettää tämän viestin, että se tarve on.  

Mitä tulee nyt tähän hyvinvointialueitten rahoituslakiin, mihin viittaatte, niin koko maan tasolla sillä ensinnäkin uudistetaan diagnoositietoja, joilla kohdennetaan rahoitusta oikein, [Krista Kiurun välihuuto — Puhemies koputtaa] ja siinä tehdään myöskin tällainen kustannusten hillinnän tavoite, joka turvaa niitten palveluitten turvaamista myöskin tulevaisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että yhdeksästä ja puolesta prosentista vuosien 26—29 välillä painetaan se kasvu kahdeksaan prosenttiin, eli edelleenkin merkittävällä tavalla hyvinvointialueitten kasvu jatkuu. Ja Helsingin osalta voin sanoa, että Helsingin rahoitus kasvaa yli kymmenen prosenttia tällä aikavälillä eli kolmanneksi eniten koko maassa. Eli kyllä Helsingissäkin rahoitus tulee jatkossa edelleenkin kasvamaan vahvasti.