Fru talman, rouva puhemies! Pari viikkoa sitten traktorit vyöryivät Helsingin keskustaan ja saimme kaikki seurata tätä mielenkiintoista mielenilmausta. Maanviljelijät tulivat tänne Helsinkiin hyvästä syystä, koska heidän tilanteensa on hyvin hyvin vaikea. Tosiasia on, että Luonnonvarakeskuksen viimeisen selvityksen mukaan monen viljelijän kohdalla tulot ovat jopa puolittuneet viimeisen parin kolmen neljän vuoden aikana, ja tämä kehitys on hyvin hyvin huolestuttava. Olisin, herra pääministeri, kysynyt nyt teiltä, kun teillä kehysriihi tosiaan lähestyy ja olette itsekin blogissanne pitäneet tilannetta huolestuttavana: 

Ni tog bland annat fasta på det faktum att finländarna gör stora upphandlingar i den offentliga sektorn, men i slutändan är det sällan de finländska bönderna som vinner, åtminstone inte tillräckligt ofta, och det leder bland annat till den här utvecklingen. Nu skulle det gälla för regeringen att göra någonting för att förbättra situationen. 

Tosiaan tilanne on huolestuttava ja tarvitaan toimia. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut moni tekijä, ja tiedämme myös, että hallitus ei yksin voi tätä tilannetta ratkaista. Mutta tiedustelisin, mitä hallituksella on nyt mielessä, koska tämä on paha, paha ahdinko, herra pääministeri. 

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri varmaan vastaa tähän vielä tarkemmin. — Tämä on otettu esille tuolla EU:n pöydissä ensinnäkin. Eurooppa-neuvoston päätelmiin tuli nyt pitkästä aikaa myöskin kirjaus tästä huolesta, ja toivottavasti se johtaisi myöskin toimiin sieltä, että pystyisimme tätä kriisiä helpottamaan Euroopan kriisimekanismien kautta. Nythän on lupa kansallisiin toimiin tällä hetkellä, ja me katsomme, minkälaisiin kansallisiin toimiin meidän rahkeet tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa riittävät. Toivottavasti myöskin maa- ja metsätalousministeri saa tilaisuuden vastata osaltaan tähän kysymykseen. 

Arvoisa puhemies! EU-päätökset todellakin antoivat meille vähän enemmän nyt liikkumavaraa kansallisesti, ja sitä, minkälaisia mahdollisia rahallisia lisäpanostuksia on, täytyy nyt sitten kehysriihen ja lisätalousarvion valmistelun yhteydessä katsoa. 

Mutta erittäin tärkeätä on se, että pystytään lisäämään suomalaisen ruuan kulutusta, ja olemme käynnistäneet maa- ja metsätalousministeriössä valmistelun siitä, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen, jotta valtionhallinnon ruokailupalveluissa siirryttäisiin käyttämään suomalaisten eläinten hyvinvointiin ja ympäristön huolehtimiseen liittyvien standardien mukaista ravintoa. (Välihuutoja) Tämä on pantu valmisteluun, ja toivon, että valtioneuvosto pystyy siitä tekemään päätöksen kohtuullisen pian. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ministeri Tiilikaisen viesti on erittäin tervetullut, ja tämä on jo yksi hyvä toimenpide, jolla edesautettaisiin tilannetta. Olette myös hallitusohjelmassa luvannut erityyppisiä kevennyksiä hallintoon ja normien purkua, joka voisi osaltaan auttaa monen viljelijän ahdinkoa. Voisitteko, ministeri Tiilikainen, kertoa vähän, missä siinä mennään? 

Arvoisa puhemies! On helpointa aloittaa siitä, mitkä ovat omissa käsissä. Esimerkiksi tuo syksyinen nitraattiasetuksen muutos, joka poisti viljelijöiltä turhia investointitarpeita, helpottaa käytännön karjatilojen töiden järjestelyä, lannan levitystä ja niin edelleen, oli ensimmäinen toimi. 

Sen lisäksi olemme komission suuntaan ajaneet asioita, jotka esimerkiksi kotieläinrekisterien täyttämistä ja siitä seuraavia velvoitteita keventäisivät. Ja edelleen myös tuo pitkäaikainen tavoite siitä, että peltojen pinta-alojen mahdolliset poikkeamat eivät niin herkästi johtaisi seuraamuksiin, on työn alla. 

Meillä on todella pitkä lista asioita, jotka sitten edellyttävät myös tuolla EU-päässä laajempaa päätöstä — ne eivät ole pelkästään komission hyppysissä — mutta toivomme, että voimme vaikuttaa komission päätöksiin, ja niissä, mitkä ovat omissa käsissä, etenemme ripeästi. 

Arvoisa rouva puhemies! Niin, kyllähän tämä hengiltähalpuuttamisen kulttuuri maataloustuotannon osalta alkaa jo riittää. Maatalousväenkin tulot koostuvat pienistä puroista, ja siksi kysynkin, kun tietääkseni viime vuonna tiettyjä kansallisia tukirahoja jäi käyttämättä noin 2 miljoonaa euroa: aiotteko, ministeri Tiilikainen, huolehtia, että tämäkin summa suunnataan maatalouden ahdinkoon eikä se valu valtiovarainministeriössä johonkin aivan muuhun? 

Arvoisa puhemies! En usko, että on huolta siitä, että jättäisin käyttämättä yhdenkään euron, mikä viljelijöitten toimeentulon helpottamiseen on mahdollista tässä valtiontalouden tilanteessa käyttää. Ja itse asiassa tänä päivänä valtioneuvosto istunnossaan teki päätöksen, missä kansallisia tukia koskevia asetuksia tarkennettiin, jotta saadaan nuo eurot tarkasti ja kaikki käyttöön. Kuitenkaan tuilla yksistään ei maatalouden kannattavuutta paranneta, vaan tuo markkinoilta saatava hinta ja tuotteiden hyvä menekki ovat niitä avainkysymyksiä, ja sitä voimme julkisessa taloudessa edistää. Mutta teemme myös hartiavoimin töitä uusien vientimarkkinoitten avaamiseksi, koska eräs suuri syy maatalouden ahdinkoon on Venäjän markkinan hyytyminen, ja sille on löydettävä korvaavia kohteita, jotta maataloustuotanto voi Suomessa jatkua nykyisessä mitassaan.