Arvoisa rouva puhemies! Pyydän ihan ensimmäiseksi anteeksi sekä täysistunnolta että puhemieheltä. Minun olisi pitänyt tässä asiakohdassa olla ensimmäisen puheenvuoron käyttäjä, kahdestakin roolista liikkeelle lähtien: Ensinnäkin eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on hyväksynyt tämän vuosikertomuksen, ja tässä on keskustelun alla tämä mietintö. Olisin halunnut sen esitellä täällä ensimmäisenä. Minulla on vielä kaksoisrooli tässä, sillä vedän myöskin Suomen Euroopan neuvoston valtuuskuntaa. Edustaja Honkonen tässä käytti valtuuskunnan yhtenä aktiivisena jäsenenä juuri puheenvuoron. Syynä on yksinkertaisesti se, että kun olin tässä salissa aikaisemmin, niin edellisen asiakohdan piti neljältä päättyä, ja tuossa oli erittäin kriittinen keskustelu eduskunnan pääsihteerin kanssa, emmekä seuranneet tätä kulkua täällä, ja sen takia olin myöhässä tästä, vaikka viereisessä huoneessa olin koko ajan. — Mutta tässä sitä ollaan, ja tässä tuli jo sanottua aika paljon itse näitä asioita.
Ehkä summaan sen nyt tässä yhteydessä niin, että kuten olen ymmärtänyt, te kaikki olette nähneet, että Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut ja myöskin se ympäristö on muuttunut rajusti, missä Euroopan neuvosto toimii ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian tiimoilta. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on murrettu rajusti tämän Venäjän aggression vuoksi Ukrainassa. Se on muuttunut rajusti kaikilla tasoilla. Hyökkäyssota, jolla ei ole minkäänlaista legitiimistä pohjaa kansainvälisessä järjestelmässä ja jolla rikotaan suvereniteettia yhden YK:n jäsenvaltion osalta, yhden Euroopan neuvoston jäsenvaltion osalta. Sen lisäksi tässä on humanitaarinen katastrofi ja rajut ihmisoikeuksien loukkaukset Ukrainassa tällä hetkellä, joista me tiedämme ja keskustelemme myöskin julkisuudessa paljon. Epäilemättä joudumme avaamaan isossa mittakaavassa sellaisia kysymyksiä kuin sotarikokset, joihin tässä on syyllistytty, ja muihinkin brutaaleihin ihmisoikeusloukkauksiin.
Eli nyt on isossa haasteessa koko eurooppalainen ihmisoikeusjärjestelmä, ja tässä suhteessa 12.3.2022 — melkeinpä pari viikkoa sen jälkeen, kun tämä brutaali sota alkoi — Euroopan neuvostossa tehtiin päätös siitä, että Venäjän mahdollisuus toimia jäsenenä järjestössä jouduttiin eliminoimaan. Itse asiassa Venäjä erosi siitä hieman ennen sitä päätöstämme tietäen, että vastaus tulee joka tapauksessa olemaan, että ihmisoikeusjärjestö, joka Euroopan neuvosto on, ei voi pitää jäsenenä maata, joka rikkoo niin räikeästi niitä perusperiaatteita, millä tuo järjestö arvoyhteisönä — siis aidosti arvoyhteisönä — toimii. Tämä oli selkeää.
Se, mikä siitä oli seurauksena sen lisäksi, että Venäjän valtuuskunnat eivät enää osallistu Euroopan neuvoston työhön — eivät siihen ministerikomitean työhön sen kummemmin kuin parlamentaarisen yleiskokouksen työhön — on myöskin se, että Venäjä tietenkin irtisanoutui samassa yhteydessä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Tämä irtisanoutuminen taas vuorostaan tarkoittaa sitä, että Venäjän kansalaisyhteiskunta ja ihmiset ovat vailla sitä suojaa, minkä Euroopan ihmisoikeussopimus antaa perus- ja ihmisoikeuksien osalta. Me tiedämme, että siellä on 13 000 tapausta edelleen ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyssä, jotka ovat valituksia, jotka ovat tulleet Venäjän kansalaisilta. Niitä yritetään käsitellä vielä tässä vaiheessa, kun ne on jo sisään jätetty, mutta jatkossa se ei ole mahdollista. 23 prosenttia kaikista ihmisoikeusvalituksista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tuli Venäjältä. Eli Venäjän kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset jäävät vaille sitä suojarakennetta, jonka Euroopan ihmisoikeussopimus tarjoaa, ja tämä on tietysti valitettava seuraus tästä ratkaisusta, että Venäjä ei ole siinä enää jäsenenä.
Sitten vastakkaisella puolella — otetaan toisenlainen esimerkki, vaihdan aihetta — iso teema, joka meillä on tuolla esillä, on Kosovon jäsenyys. Meillä on 46 jäsenvaltiota Euroopan neuvostossa. Siinä ovat kaikki Euroopan maat, paitsi Valko-Venäjä ja Venäjä ja Kosovo sitten yhtä lailla. Osahan Euroopan unionin jäsenmaistakaan ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, mutta Euroopan ihmisoikeusjärjestelmään mukaantulo pitäisi mahdollistaa myöskin kosovolaisille. Sen takia me olemme ottaneet parlamentaarisen yleiskokouksen puolella sen kannan, että Kosovon pitäisi tulla Euroopan neuvoston jäseneksi, ja nyt siinä ollaan ensimmäisiä askeleita ottamassa. Se ehkä ennakoi sitä — toivottavasti ennakoi sitä, ainakin suomalaisten kanta on hyvin selkeä tässä — että Kosovo myöskin tunnustettaisiin kansainvälisesti itsenäiseksi valtioksi, ja se voisi sitten aikanaan liittyä jopa Euroopan unioniin ja tahtonsa mukaisesti, jos haluaa vaikka Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, voi senkin tehdä, eli voi olla kansakunta aidosti kansakuntien joukossa. Tämä Kosovo-kysymys on iso.
Arvoisa puhemies! Tässä on myöskin kolmas ulottuvuus, joka on hyvin selkeä. Se on Valko-Venäjä, ja me olemme Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puolelta käyneet dialogia — erityisesti itselläni on siinä iso rooli ollut, olen vetänyt sitä dialogiprosessia, joka oli alun pitäen yhdessä Valko-Venäjän hallinnon ja opposition kanssa, ja nyt sitten Venäjän brutaalin hyökkäyksen jälkeen, jota Valko-Venäjä on omalta puoleltaan tukenut, se dialogi on Valko-Venäjän opposition kanssa. Tässä suhteessa me olemme jo hyvin pitkällä. Valko-Venäjän opposition kanssa, jota Svjatlana Tsih’anouskaja tietysti johtaa Vilnasta käsin, olemme olleet jatkuvassa yhteistyössä, ja heillä on pääsy meidän Euroopan neuvoston komiteatyöskentelyyn. Valko-Venäjän oppositiolla on siis mahdollisuus osallistua Euroopan neuvoston komiteatyöskentelyyn, poliittisten ryhmien työskentelyyn, ja myöskin yleiskokoukseen olemme valkovenäläisiä oppositiojohtajia kutsuneet. Eli tässä meillä on ollut iso agenda, jossa Valko-Venäjää on tuettu, ja kiintoisaa, arvoisa puhemies, on myöskin se, että myöskin Venäjän oppositio on kiinnostunut siitä ja ollut meihin yhteydessä, voisivatko he saada samantyyppisen aseman Strasbourgissa Euroopan neuvoston puitteissa kuin valkovenäläisillä on. Nämä ovat isoja asioita, joissa me liikutaan, ja siinä mielessä Euroopan neuvosto on saamassa merkittävää roolia suhteessa tähän katastrofiin, missä eurooppalainen turvajärjestelmä tällä hetkellä on, ja kaikki tuki me tietysti halutaan tässä antaa. — Oliko tässä seitsemän minuuttia aikaa? Tässä on pikku hetki vielä aikaa puhua, loppunousu. Ymmärrän, kun tämä esittelypuheenvuorona ehkä menee tässä kohdassa. [Vilhelm Junnilan välihuuto]
Sitten on vielä iso asia: Euroopan neuvosto on siis normatiivinen järjestö, joka luo sitä kehikkoa, millä ihmisoikeuksia säädellään myöskin kansallisen lainsäädännön puitteissa Euroopassa, kaikissa 46 jäsenvaltiossa, ja meillä on myöskin monitorointijärjestelmä tehty. Systemaattisesti seuraamme ihmisoikeuksia ja demokratian toteutumista, vaalitarkkailun ohella, näissä jäsenmaissa. 12 maata on monitoroinnin piirissä, ja on tärkeää huomata, että jopa EU:n jäsenvaltioita on siellä. Keskeisimpinä ovat tietysti Puola ja Unkari, ja sitten Turkki ja niin edelleen. Meillä on aktiivinen seuranta, ja koko ajan itse seuraan esimerkiksi Armenian tilannetta raportöörinä, monitoroijana, jolloin on hyvin tarkka kuva siitä, miten tämä Armenian kehitys menee.
Euroopan neuvostolla on erittäin suuri ja hieno rooli. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Vielä edustaja Kokko.