Arvoisa rouva puhemies! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 7 vuotta siitä, kun Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä. Tuo konflikti on Ukrainassa jatkunut siitä saakka ja samoin tämä miehitys. 

Viime päivinä jännitteet ovat kasvaneet. Venäjä siirtää joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan ja on käynnistänyt massiiviset sotaharjoitukset alueella. On suuri riski ja paha skenaario, että syntyy täysimittainen aseellinen konflikti eli sota. Kyseessä on entistä vakavammin Ukrainan koskemattomuus, maan itsenäisyys. Millä tavalla Suomi voisi tukea Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja vaikuttaa näihin jännitteisiin ja ennen kaikkea liennyttää, että tätä konfliktia ei pääse syntymään? 

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Savolalle erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. 

Ukraina on maantieteellisesti meitä lähellä, Ukraina on osa Euroopan unionin itäistä kumppanuutta. Suomi on ilmaissut erittäin vakavan huolensa tästä joukkojen keräämisestä nyt Ukrainan ympärille. Olemme tietysti aikanaan jo tuominneet Krimin laittoman miehityksen. Emme hyväksy niitä provokaatioita, jotka liittyvät Itä-Ukrainaan. 

Tällä hetkellä näemme neuvottelujen tien ainoana mahdollisuutena Minskin sopimusten mukaisesti löytää neuvotteluratkaisu tähän kriisiin. Mutta tällä hetkellä on erittäin tärkeää, että maailma ilmaisee solidaarisuutensa Ukrainalle ja sen alueelliselle koskemattomuudelle. 

Euroopan ulkoministerit tapaavat Ukrainan ulkoministerin maanantaina. Saamme silloin paikan päältä tuoretta tietoa ja tuoreita näkemyksiä. 

Olemme ilman muuta tuominneet sen, että tällaisissa oloissa Euroopassa kootaan joukkoja, joilla uhataan toista maata, luodaan tällaisia uhkatilanteita. Tällaista ei pitäisi 2020-luvun Euroopassa enää tapahtua. [Puhemies koputtaa] Meillä on Etyjin mekanismit harjoitteluista ilmoittamista varten. Näitä mekanismeja pitäisi käyttää.