Värderade fru talman! Den här propositionen är kort men innehåller likväl en väldigt viktig förändring för att tillgodose tillgången av läkare, i synnerhet på Åland. Syftet med propositionen är att personer som avlagt grundexamen i medicin i en EU- eller EES-stat där yrkespraktik är en förutsättning för rätten att utöva läkaryrket ska kunna göra yrkespraktiken i Finland. I och med att systemet för legitimering av läkare genomgick en förändring år 2011 uppstod situationer där personer som påbörjat sin läkarutbildning i en annan EU- eller EES-stat föll mellan stolarna.  

Det finns därför två viktiga avsikter med det här förslaget, dels att göra det möjligt för finländare som inlett sina studier i till exempel Polen att komma tillbaka till Finland så fort möjligt efter att de har fullföljt sin utbildning, och på så vis säkerställa en snabb integration av dem i det finländska service- och fortbildningssystemet. Enligt Folkpensionsanstaltens statistik över studiestöd studerade 250 finländare under läsåret 2015—2016 medicin utomlands i sådana länder som kräver yrkespraktik. Det är viktigt att vi ser till att ta vara på den här resursen, att vi inte lämnar de finländska studerande utomlands vind för våg, utan möjliggör för dem att återvända till Finland och arbeta här.  

Dels är den här ändringen oerhört viktig för att trygga Ålands förutsättningar att tillhandhålla tillräckliga hälso- och sjukvårdstjänster. Åland har ett stort behov av svenskspråkiga läkare för att kunna förse ålänningarna med vård på sitt modersmål. Därför är det här förslaget av största vikt för att möjliggöra för vårdinstanser att erbjuda yrkespraktik åt läkare som studerat i Sverige. Det är en win-win som dels säkrar tillgången av arbetskraft och dels att sjukhusen kan tillhandhålla service på svenska. Nu gällande lagstiftning möjliggör redan yrkespraktik i Finland för läkare som inlett studier i sådana EU- eller EES-stater som kräver yrkespraktik efter examen, men med villkoret att studierna ska ha inletts före 2012. Genom den ändring som nu föreslås slopas tidsbegränsningen att studierna ska ha inletts före år 2012. Det kommer att bidra till att Finland kan trygga en säker tillgång av läkare också i framtiden. 

Arvoisa puhemies! Onko minun pakko tulla ylös nyt?  

Arvoisa puhemies! Haluan sanoa pari sanaa myös suomeksi. Haluan kiittää ensin ministeri Rehulaa ja hallitusta, että tämä lakimuutosesitys on nyt salissa. Tämä on aika pieni ja tekninen asia mutta erittäin tärkeä ruotsinkieliselle Ahvenanmaalle, niin että Ahvenanmaa saa riittävän määrän ruotsinkielisiä lääkäreitä Ahvenanmaan sairaalaan. 

Jo monta vuotta me olemme saaneet monia lääkäreitä Ruotsista pitämään praktiikkaa Ahvenanmaalla, mikä on win-win-tilanne, koska se tarkoittaa, että Ahvenanmaa saa riittävän määrän lääkäreitä. Tämä lakimuutos tarkoittaa, että tämä hyvä järjestelmä voi jatkua. 

Avslutningsvis, jag vet att social- och hälsovårdsutskottet har en stor arbetsmängd för tillfället, men jag hoppas att man snabbt hinner behandla det här ärendet så att lagen och lagändringen kan träda i kraft den 1 juni som regeringen planerat. 

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä lakiesitys on tullut nopealla ajalla tänne käsiteltäväksi, mutta asia on tärkeä. Tämän esityksen mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voisi myöntää hakemuksesta rajoitetun oikeuden harjoittaa Suomessa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä henkilölle, joka on suorittanut lääkärin perustutkinnon sellaisessa EU- tai Eta-valtiossa, missä lääkärin ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksenä on tutkinnon jälkeisen ammatillisen harjoittelun suorittaminen. Tämä vastaa juurikin esimerkiksi tähän Ahvenanmaan lääkäritilanteeseen. 

Ulkomailla lääketiedettä opiskelevien suomalaisten tuleminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suomalaisen palvelu- ja jatkokoulutusjärjestelmän piiriin turvaa heidän hyvän integroitumisensa tähän meidän järjestelmäämme. Esityksen mukaan Valviran työmäärän ei katsota lisääntyvän, mutta on hyvä pitää huoli siitä, että heillä on myös riittävät resurssit. Valvira merkitsisi harjoittelua suorittavat lääkärit terveydenhuollon ammattirekisteri Terhikkiin, jonka julkisesta palvelusta myös kansalaiset voisivat niin halutessaan todeta harjoittelua suorittavan lääkärin oikeudet ja aseman. Tärkeää tämän esityksen taustalla on kuitenkin myös tämän kielitaidon vaatiminen ja sen osoittaminen, eli työnantajan velvollisuushan on tulevaisuudessa varmistua siitä, että harjoittelua suorittava lääkäri hallitsee myös kielen. 

Suomalaisia lääkäriopiskelijoita on maailmalla tällä hetkellä vuoden 15—16 tilastojen mukaan 761, ja maat, missä eniten suomalaisia opiskelee, ovat Ruotsi, Viro, Latvia, Romania, Venäjä. On hyvä asia, että he voivat opiskella ja voivat tulla sitten takaisin Suomeen, mutta kaiken kaikkiaan olisi myös äärettömän tärkeää, että meillä Suomessa olisi lääkärinkoulutuspaikkoja enemmän, jotta yhä useampi suomalainen lääkäriksi haaveileva voisi aloittaa opinnot myös täällä Suomessa. Elikkä näen, että olisi tulevaisuutta ajatellen merkittävää, että lisättäisiin lääkärinopiskelupaikkoja Suomessa. 

Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä olevan lakiesityksen keskeisenä sisältönä on se, että myös 1.1.2012 jälkeen opintonsa aloittanut lääkärin perustutkinnon EU- tai Eta-maassa suorittanut henkilö voisi saada Valviran luvan suorittaa harjoittelunsa Suomessa. Vaikka lakiesityksessä puhutaan EU- ja Eta-maista, niin käytännössä tarkoituksena on Ruotsissa opiskelleiden suomalaisten lääkäreiden houkutteleminen Suomeen. Tämä pyrkimys on luonnollisestikin erittäin kannatettava ja hyvä. 

Esityksessä on kuitenkin pieni mutta olennainen ongelma, jonka toivon valiokuntakäsittelyssä huomioitavan. Se nimittäin olisi helposti pienellä muutoksella korjattavissa. Esityksen mukaan nimittäin 1.1.2012 jälkeen opintonsa aloittaneiden tulisi hakea harjoittelun jälkeinen laillistaminen opiskelumaansa valvontaviranomaiselta, Valvira ei tätä laillistamista voisi tehdä. 

Lakiesityksessä todetaan, että Suomessa suoritettu ammatillinen harjoittelu tulisi hyväksyä opiskelumaassa ammattipätevyysdirektiivin 55 a artiklan mukaisesti. Ja Ahvenanmaan tapauksessa näin tapahtuukin, koska Ahvenanmaalla on tästä erillinen sopimus Uppsalan yliopistollisen sairaalan kanssa. Kuitenkaan näin ei tapahdu käytännössä juuri Ruotsin kohdalla muuten, nimittäin Ruotsin Socialstyrelsen pitää laillistamisen edellytyksenä, että harjoittelun terveyskeskusosio, joka kestää 3—6 kuukautta, ja psykiatria, joka on noin 3 kuukauden jakso, tehdään Ruotsissa, vaikka harjoittelun olisikin tehnyt ulkomailla, ja tästä seuraa ongelma. 

Ongelma käy entistä vaikeammaksi sen vuoksi, että Ruotsissa on harjoittelupaikkoja ylipäätäänkin vähemmän kuin valmistuvia lääkäreitä. Tästä seuraa, että harjoittelupaikkoja ei käytännössä saa, mikäli haluaisi suorittaa Ruotsissa vain nämä vaaditut terveyskeskusosion ja psykiatrian. Tämän myötä tämä lakiesitys ei tee olennaisesti houkuttelevammaksi Ruotsissa opiskelleille suomalaisille tulla suorittamaan harjoittelunsa Suomeen, ellei sitten tule juuri Ahvenanmaalle. 

Ruotsissa opiskelevat suomalaiset myöskin tietävät tämän, ja tämän johdosta lakiesitys ei ole tässä muodossaan ihan niin kannustava kuin sen toivoisi olevan. Tämä voitaisiin kuitenkin pienellä korjauksella tehdä paremmaksi siten, että valiokuntakäsittelyssä mahdollistettaisiin se, että Valvira voisi toimia laillistavana viranomaisena myöskin muualla kuin Ahvenanmaalla harjoittelunsa suorittaneelle Ruotsissa opiskelleelle, mikäli hänen todetaan omaavan samat riittävät kliiniset taidot kuin mitä laillistamiseen Suomessa tarvitaan ja harjoittelu on asianmukaisesti suoritettu. 

Tätä olisi syytä valiokuntavaiheessa vielä harkita, ja vaikka oletankin, että myös edustaja Löfström, jota suuresti arvostan ja joka puhui oikein viisaasti tästä esityksestä Ahvenanmaan osalta, ymmärsi, niin totean vielä tämän: 

Propositionens strävan är förstås välkomnen och bra. Det finns bara ett litet, men väsentligt problem i propositionen. Alltså: enligt propositionen ska de som har påbörjat sina studier efter den 1 januari 2012 ansöka om legitimering efter praktiken hos studielandets tillsynsmyndigheter, och Valvira kunde inte göra legitimering. Det enda undantaget skulle vara just Åland som har sitt eget avtal med Uppsalas universitetssjukhus. I lagpropositionen konstateras att yrkespraktik som avlagts i Finland ska godkännas i det land där utbildningen har skett, i enlighet med artikel 55 a i yrkeskvalifikationsdirektivet, och detta händer inte i fallet Sverige. Enda undantaget är just bara Åland. Och när syftet med denna proposition just är att locka läkare från Sverige att komma till Finland skulle det vara ytterst viktigt att man vid utskottsbehandlingen kunde ändra förslaget på det sättet att Valvira kunde agera som legitimerande myndighet också för dem som har påbörjat sina studier efter 2012. 

Arvoisa puhemies! Lääkäriliiton tuoreen tutkimuksen mukaan terveyskeskusten lääkärivaje on enää 3,5 prosenttia kaikista lääkärin tehtävistä. Vaje on pienempi kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Korkeimmillaan vaje oli 11 prosenttia vuonna 2008. Myöskin alueelliset erot lääkäritilanteessa ovat tasoittuneet. Paremman työvoimatilanteen taustalla ovat määräaikaiset sijaiset. Viime lokakuussa noin 850 tehtävässä eli joka viidennessä vakanssissa oli sijainen. Vakituisia lääkäreitä oli työssä noin 2 500. Terveyskeskuksiin on saatu hyvin sijaisia, kun vuosittain valmistuu noin 600 uutta lääkäriä, joista käytännössä kaikki ovat 9 kuukautta työssä terveyskeskuksissa suorittaessaan yleislääketieteen erityiskoulutusta.  

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on mahdollistaa lääkärin ammatinharjoittamisoikeuden ehtona vaadittavan ammatillisen harjoittelun suorittaminen Suomessa toisessa EU- tai Eta-valtiossa lääketieteen perustutkinnon suorittaneelle henkilölle. Esitys turvaisi myös Ahvenanmaan maakunnan mahdollisuudet huolehtia asukkaidensa terveydenhuollon palveluista. Ulkomailla lääketiedettä opiskelevien suomalaisten tuleminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suomalaisen palvelu- ja jatkokoulutusjärjestelmän piiriin turvaisi heidän hyvän integroitumisensa järjestelmään. 

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Valvira tarkistaa kansalaisuudesta riippumatta kielitaidon hakijoilta, joiden ammatillinen koulutus on suoritettu jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Valvira onkin viime vuosina tehostanut ulkomaalaisten lääkäreiden valvontaa. Se on tutkinut entistä tarkemmin tutkintotodistuksia ja ammattipätevyyttä, mutta mitään laajaa huolta ei kuulemma ole näihin asioihin liittynyt, vaan tapaukset aina ovat olleet yksittäisiä. 

Työnantajan velvollisuutena on lisäksi varmistaa, että kaikilla sen palveluksessa työskentelevillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä on siis riittävä ammatillinen kielitaito. Työnantajien vastuu lääketieteen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden lääkäreiden ohjaamisessa on lisääntynyt ja lähiaikoina edelleen lisääntymässä sekä lääketieteen sisäänottomäärien lisäämisen että kasvaneen ulkomailla tapahtuvan lääketieteen opiskelun johdosta, samalla kun kokeneiden lääkärien eläköityminen on lisääntymässä lähivuosina. 

Ammatillista harjoittelua Suomeen suorittamaan tulevat lääkärit toimisivat lääkärin tehtävissä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajan velvollisuutena olisi osaltaan varmistua harjoittelua suorittavan lääkärin osaamisesta ja riittävästä kielitaidosta sekä huolehtia harjoittelua suorittavan lääkärin työtä ohjaavan laillistetun lääkärin kirjallisesta nimeämisestä. Esityksen mukaan valvonta ei merkittävästi lisäisi työnantajien nykyistä vastuuta tai muuttaisi nykyisiä käytännön järjestelyjä vastavalmistuneiden lääkärien ammatillisessa ohjaamisessa. 

Arvoisa puhemies! Ottaen huomioon huonon lääkäritilanteen on perusteltua, että Eta- ja EU-valtioissa suoritettu lääkärin perustutkinto sallisi rajoitetusti oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Vaikka tämä esitetty muutos koskeekin suurelta osin nyt käytännössä Ahvenanmaata, olisi silti hyvä asia, jos esitys helpottaisi lääkäripulaa myös muualla maassa. 

Meillä itärajalla on hieman tähän Ahvenanmaan tilanteeseen nähden käänteinen ongelma elikkä on runsaasti kokemusta venäläis- tai virolaistaustaisista lääkäreistä, joiden kielitaito ei ole ollut kaikissa olosuhteissa kehuttava, mutta on kuitenkin parempi, että on lääkäri kuin että ei ole lääkäriä ollenkaan. Samalla kun helpotetaan lääkäripulaa näillä kansallisilla toimilla elikkä koulutuspaikkoja lisäämällä, myös muut tällaiset toimet loiventaa esteitä unionin sisällä opiskelleiden lääkäreiden Suomessa toimimiseen voivat olla väliaikaisesti järkeviä. 

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä lainsäädäntö tulee nyt kuntoon ja nimenomaan mahdollistetaan lääkäreille harjoitusmahdollisuuksia, ja kuten edustaja Löfström omassa puheenvuorossaan hyvin kuvasi Ahvenanmaan tilannetta, Ahvenanmaan lääkäritilanteelle tällä lailla on erittäin suuri merkitys. 

Tällä hetkellä on hyvä muistaa myös se, että hyvin moni suomalainen opiskelija hakeutuu ylioppilastutkinnon jälkeen muun muassa Viroon opiskelemaan lääketiedettä, muun muassa Tarton yliopistoon, ja suorittaa siellä ihan vaadittavan tutkinnon. Ja jos oikein muistan, niin siellä opetuskielenä on englanti, ja tällä keinoin saa kansainvälisen tutkinnon, ja sitten tultuaan Suomeen hänen pitää tietenkin rekisteröityä ja saada lupa Valviralta, että hän voi sitä lääkärin ammattia harjoittaa. Elikkä kysymyksessähän on kansainvälinen yhteistyö, ja EU-alueella on helppo näitä asioita säädellä, kun Euroopan unionin direktiivit sitovat eri opetusaloja ja esimerkiksi lääkärien ammattitaitoa ja osaamistasoa. On tärkeää, että Valvira hoitaa tehtävänsä hyvin ja sellaisia onnettomia valelääkäritilanteita tähän maahan ei pääse enää syntymään. 

Oikeus lääkärin ammatin harjoittamiseen on äärimmäisen tärkeä. Suomessa on kyllä lääkäreitä kohtuullisen hyvin. Nyt vain toivoa sopii, kun lääkäreitä koulutetaan lisää: Se todellinen ongelmahan meillä on siinä, että perusterveydenhuoltopuolella palvelut eivät oikein aina kaikin ajoin pelaa kiitettävällä tavalla. Tähän pitää kiinnittää huomiota ja lääkäreitä saada sen verran lisää, mutta niitä lääkäreitä pitäisi saada tämän järjestelmän kautta myös työskentelemään terveyskeskuksissa tuolla muuallakin kuin suurissa kasvukeskuksissa. Muuten tämä homma ei toimi. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä joissakin puheenvuoroissa esille noussut potilasturvallisuus on tietysti ensiarvoisen tärkeää, ja siinä täytyy tietysti Valviralla olla riittävät valmiudet ja prosessit, joilla huolehditaan siitä, että se ei missään tapauksessa pääse vaarantumaan. 

Kuitenkin luotamme varmasti hyvin paljon erityisesti ruotsalaiseen lääkärikoulutukseen, ja Ruotsissa opiskelee lukuisia, itse asiassa satoja, suomalaistaustaisia lääkäriopiskelijoita, jotka siellä lääkärin perustutkinnon suorittavat, ja on hyvä, että Valvira pystyy mahdollistamaan heille harjoittelun suorittamisen Suomessa. Vielä parempi olisi, jos Valvira pystyisi toimimaan myöskin laillistavana viranomaisena tämän harjoittelun suorittamisen jälkeen sellaisissa olosuhteissa, kun harjoittelun yhteydessä on todettu, että kliiniset valmiudet harjoittaa lääkärin ammattia itsenäisesti Suomessa täyttyvät, ja tältä osin toivon, että valiokuntakäsittelyssä suoritetaan hyvää harkintaa siinä, voisiko lakiesitystä tältä osin vielä täydentää.  

Tällä hetkellä riskinä, merkittävänä riskinä, on se, että monet Ruotsissa opiskelleet saattavatkin mennä suorittamaan harjoittelunsa pikemminkin Tanskaan, jossa ei ole samalla tavalla pulaa harjoittelupaikoista kuin Ruotsissa ja jossa onnistuu myöskin laillistaminen lääkäriksi sitten tämän suoritetun harjoittelun jälkeen. Ja mitä varhaisemmassa vaiheessa saamme ulkomailla opiskelleet suomalaiset takaisin suomalaisille työmarkkinoille, niin sen parempi, tietysti, etteivät he ehdi sitten sen enemmälti juurtua näihin opiskelumaihinsa, vaan että saamme poikamme ja tyttäremme maailmalta takaisin Suomen puolelle palvelemaan. 

Hyvä lakiesitys, muutamalla asialla täydennettynä vielä parempi. 

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ovat nousseet tärkeät asiat esille: potilasturvallisuus ja juurikin tämä kielitaitovaatimus. Kyllä se on niin, että se on ensimmäinen askel ja ensimmäinen avain ymmärrykseen ja hyvään hoitoon ja siihen, että diagnoosi osuu oikeaan ja potilas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi ja näin myös paranee. 

Nostaisin vielä esille täällä nämä lääkärinkoulutuksen aloituspaikat Suomessa. Vuodesta 1994, jolloin oli vain 354 aloituspaikkaa, on tultu kyllä roimasti ylöspäin. Vuoden 2016 tavoite oli 770 opiskelupaikkaa. Tämä ilmeni, kun tein kirjallisen kysymyksen tästä aiheesta edellisellä kaudella. Tällä hetkellä näitä ulkomailla opiskelevia suomalaisia on todellakin vuosina 15—16 ollut 761 kappaletta. Se on aika iso määrä, kun ajatellaan, että vuosina 11—12 heitä oli vain 298. Eli ovet ovat avautuneet suomalaisille opiskelijoille ulkomailla. 

Täällä moni muukin on kysynyt näistä opiskelupaikoista Suomessa, ja kyllä näen erittäin tärkeänä, että tästäkin voisimme käydä keskustelua, että kuinka me voimme turvata lääkäriopiskelijoiden jatkumon myös Suomessa. Että olisiko näitä aloituspaikkoja syytä nostaa, ja missä vaiheessa ja millä tavalla voitaisiin lähteä käymään keskustelua tästä asiasta? Meillä on hyvin korkealaatuista koulutusta Suomessa ja meillä on hyvin motivoituneita opiskelijoita. Jutellessani yhden ulkomaille opiskelemaan lähteneen opiskelijan kanssa hän juuri kertoi, että kun motivaatio on kova ja menestystäkin on löytynyt, hän on kokenut pärjäävänsä hyvin mutta sitten ei näissä pääsykokeissa ole Suomessa päässyt sisälle ja hän on kokenut sitä harmia, että on ikävää, että omassa kotimaassa ei ole voinut opiskella, ja sitten on lähtenyt ulkomaille hakemaan sen opintonsa. 

Potilasturvallisuus on äärettömän tärkeää, ja se, että potilas löytää lääkärin, on merkittävää. 

Arvoisa rouva puhemies! Minut ainakin yllätti, kuinka moni suomalainen opiskelee lääketiedettä ulkomailla. Olen edustaja Juvosen kanssa samaa mieltä, että meidän pitäisi miettiä, saisimmeko me lisättyä lääketieteen aloituspaikkoja. Se taas tekisi sen, että heidät saataisiin sitoutettua tänne Suomeen ja meillä olisi suomen kielen hyvin taitavia lääkäreitä. 

Nyt meillä on paljon lääkäreitä, jotka ovat tulleet ulkomailta, ja heillä on huono suomen kieli, ja se on taas tuottanut ongelmia potilaiden kanssa. Potilaat monesti sanovat, että pitäisi saada tulkki, että pystyy lääkärin kanssa keskustelemaan. Sitten on tämä, että on tullut ongelmia myös sanelujenpurussa niitten ulkomaalaisten lääkäreitten kanssa. Kun puheesta ei saada selvää, epikriisit voivat jäädä puutteellisiksi tai sinne voi jäädä jopa suoranaisia virheitä. Sanat, joita ei ymmärretä tai joista ei saada selvää, korvataan pisteillä. Se, että potilaat eivät ymmärrä aina niitä ohjeita, mitä he saavat lääkäreiltä, on myös ongelma, mutta olen huomannut, että farmaseutit yleensä nykyään apteekissa sitten varmistavat, onko lääkäri varmasti kertonut ja oletko ymmärtänyt, miten niitä lääkkeitä käytetään. 

Arvoisa rouva puhemies! Täydennän vielä tuota, mistä edustaja Juvonen hyvin totesi, että on tärkeää, että huolehdimme siitä, että meillä on riittävästi koulutuspaikkoja myöskin Suomessa.  

Mutta mitä tulee erityisesti opiskelijoihin, jotka ovat opiskelleet lääkärin perustutkinnon Ruotsissa: He ovat käytännössä ammatillisesti useimmissa tapauksissa täysin kaksikielisiä, joten jos pystymme helpottamaan Ruotsissa opiskelleiden lääkäriopiskelijoiden paluuta Suomeen, pystymme helpottamaan myöskin sitä tilannetta, mikä joillakin alueilla on, eli sitä, että saattaa olla vaikeaa löytää pätevöityneitä ruotsinkielisiä lääkäreitä. Siten tällä lakiesityksellä, etenkin jos sitä vielä kuvaamallani tavalla valiokuntakäsittelyssä muutetaan, on vaikutusta myöskin sitten ruotsinkielisiin palveluihin Suomessa. 

Alltså den har också inverkan på språkliga rättigheter eftersom vi i vissa områden för tillfället har lite brist på tillräckligt kvalificerade svenskspråkiga läkare. Därför hoppas jag att vi genom den här propositionen också kommer att underlätta situationen i sådana områden där det finns svårigheter att anställa tillräckligt goda svenskspråkiga läkare.  

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Rydman tuossa totesi, kyllä valiokunnassa käsitellään tämä asia hyvin. Ja on erittäin tärkeää vielä mainita tässä se, että todellakin Ruotsissa opiskelevia lääkäreitä tämä koskee — tai opiskelijoitahan tämä koskee — ja kyllä he vastaavat siihen tarpeeseen, mikä meillä täällä Suomessa on myös sen ruotsinkielisyyden kanssa, elikkä on myös se ongelma, että eivät välttämättä osata ruotsin kieltä lääkärit ja sitten tulee tämä kieliongelma. Ahvenanmaalla nyt on ollut sitten tilanne, että lääkäriä ei ole löytynyt, ja siinä mielessä tämä on erittäin hyvä.  

Tämä kaksikielisyyden vaatimus hoitohenkilöstöllekin ja lääkäreille, täytyy sanoa näin hoitajana, että "jag talar bara lite svenska, men jag förstår att det är viktigt", että kyllä näillä lauseilla pärjää jonkin verran siellä hoitokentällä. Mutta pitää pystyä myös kommunikoimaan: Vad ska jag göra? Har du ont i halsen, eller vad är det med dig? Nämähän ne ovat niitä tyypillisiä myös hoitajille siellä. Kyllä meidän kaikkien pitäisi aavistuksen verran skarpata sen kanssa, että me pystyisimme myös sitten ruotsin kielellä palvelemaan siellä hoitoalalla niitä meidän asiakkaitamme — heitähän he ovat.  

Erittäin hyvä lakiesitys, ja otetaan näitä, mitä epäkohtia sitten löydetään ja löytyy, sitten valiokunnassa vielä esille. Kuullaan laajasti mutta käsitellään varmasti sen vaatimalla tavalla ripeästi.