Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä olevan lakiesityksen keskeisenä sisältönä on se, että myös 1.1.2012 jälkeen opintonsa aloittanut lääkärin perustutkinnon EU- tai Eta-maassa suorittanut henkilö voisi saada Valviran luvan suorittaa harjoittelunsa Suomessa. Vaikka lakiesityksessä puhutaan EU- ja Eta-maista, niin käytännössä tarkoituksena on Ruotsissa opiskelleiden suomalaisten lääkäreiden houkutteleminen Suomeen. Tämä pyrkimys on luonnollisestikin erittäin kannatettava ja hyvä.
Esityksessä on kuitenkin pieni mutta olennainen ongelma, jonka toivon valiokuntakäsittelyssä huomioitavan. Se nimittäin olisi helposti pienellä muutoksella korjattavissa. Esityksen mukaan nimittäin 1.1.2012 jälkeen opintonsa aloittaneiden tulisi hakea harjoittelun jälkeinen laillistaminen opiskelumaansa valvontaviranomaiselta, Valvira ei tätä laillistamista voisi tehdä.
Lakiesityksessä todetaan, että Suomessa suoritettu ammatillinen harjoittelu tulisi hyväksyä opiskelumaassa ammattipätevyysdirektiivin 55 a artiklan mukaisesti. Ja Ahvenanmaan tapauksessa näin tapahtuukin, koska Ahvenanmaalla on tästä erillinen sopimus Uppsalan yliopistollisen sairaalan kanssa. Kuitenkaan näin ei tapahdu käytännössä juuri Ruotsin kohdalla muuten, nimittäin Ruotsin Socialstyrelsen pitää laillistamisen edellytyksenä, että harjoittelun terveyskeskusosio, joka kestää 3—6 kuukautta, ja psykiatria, joka on noin 3 kuukauden jakso, tehdään Ruotsissa, vaikka harjoittelun olisikin tehnyt ulkomailla, ja tästä seuraa ongelma.
Ongelma käy entistä vaikeammaksi sen vuoksi, että Ruotsissa on harjoittelupaikkoja ylipäätäänkin vähemmän kuin valmistuvia lääkäreitä. Tästä seuraa, että harjoittelupaikkoja ei käytännössä saa, mikäli haluaisi suorittaa Ruotsissa vain nämä vaaditut terveyskeskusosion ja psykiatrian. Tämän myötä tämä lakiesitys ei tee olennaisesti houkuttelevammaksi Ruotsissa opiskelleille suomalaisille tulla suorittamaan harjoittelunsa Suomeen, ellei sitten tule juuri Ahvenanmaalle.
Ruotsissa opiskelevat suomalaiset myöskin tietävät tämän, ja tämän johdosta lakiesitys ei ole tässä muodossaan ihan niin kannustava kuin sen toivoisi olevan. Tämä voitaisiin kuitenkin pienellä korjauksella tehdä paremmaksi siten, että valiokuntakäsittelyssä mahdollistettaisiin se, että Valvira voisi toimia laillistavana viranomaisena myöskin muualla kuin Ahvenanmaalla harjoittelunsa suorittaneelle Ruotsissa opiskelleelle, mikäli hänen todetaan omaavan samat riittävät kliiniset taidot kuin mitä laillistamiseen Suomessa tarvitaan ja harjoittelu on asianmukaisesti suoritettu.
Tätä olisi syytä valiokuntavaiheessa vielä harkita, ja vaikka oletankin, että myös edustaja Löfström, jota suuresti arvostan ja joka puhui oikein viisaasti tästä esityksestä Ahvenanmaan osalta, ymmärsi, niin totean vielä tämän: