Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Liike Nyt-riksdagsgruppens fråga gäller detta samma tema. — Ledamot Harkimo, varsågod. [Inpass från vänster]
Arvoisa puhemies, ärade talman! THL:n raportin mukaan joulukuun 2023 lopussa 173 000 odotti hoitoa kiireettömään erikoissairaanhoitoon sairaaloissa, ja hoitoa odottaneista 29 000 oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Hoitoonpääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa, jonka mukaan pitäisi päästä hoitoon kuudessa kuukaudessa. Kuusi kuukautta on jo pitkä aika odottaa, mutta jos hoitotakuuta ei pystytä täyttämään, rikotaan samalla tietoisesti lakia ja vaarannetaan ihmisten terveyttä.
Ministeri Juuso, jos hoitotakuuta rikotaan, pitäisikö hyvinvointialueille langettaa rangaistuksia ja ulottaa ne koskemaan myös toimivaa johtoa? Mitä järkeä, että meillä on lakeja, jos niiden noudattamatta jättämisestä ei saa sanktioita?
Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Erikoissairaanhoidon jonotilanne paheni huomattavasti koronan aikaan — sen tiedämme kaikki, ja olen huolellisesti seurannut sen kehittymistä. Nyt näyttää siltä, että jonot ovat taas lyhenemässä. Ollaan päästy koronasta eroon, ja toiminta on saatu käyntiin. Siltikin meillä on edelleen jonossa potilaita, jotka ovat jonottaneet yli kuusi kuukautta, ja se on lainvastaista. Tähän on Valvira puuttunut ja lähettänyt alkuvuodesta — en ihan tarkkaan muista kuukautta, mutta kuitenkin — selvityspyyntöjä alueille siitä, millaisilla toimenpiteillä hoitojonoja puretaan, ja tietääkseni alueilla on jo myöskin ryhdytty toimenpiteisiin asian suhteen.
Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Juusolta. Me ollaan molemmat sairaanhoitajia, minä aikaisemmalta tutkinnoltani, ja olen ymmärtänyt, että te olette myös. Siis kolme kuukauttahan on tajuttoman pitkä aika odottaa, [Juho Eerola: Niin on!] ja todellisuudessa se ei mene aina niin, että se ensimmäinen arvio onnistuu. Se on se, minkä suurin osa kuulijoista tietää, minkä on itse kokenut tai miten on läheiselle käynyt, niin kuin kävi minun läheiselleni. Jos ei onnistu se arvio, niin se kolme kuukautta on todella pitkä aika. Siinä voi tapahtua mitä vaan.
Minä haluaisin kysyä teiltä: ajatteletteko oikeasti sairaanhoitajana, että kolme kuukautta on jotenkin hyvä asia verrattuna siihen, mitä olisi se lyhyempi? [Sebastian Tynkkynen: Miten te kehtaatte?] Sehän on aivan selvä asia, että se nopeampi hoitoonpääsy on äärettömän tärkeää.
Arvoisa puhemies! Muistelen tässä aikaa ennen 1.9. hoitotakuun ollessa kolme kuukautta. Silloin vaihtelu alueilla oli erittäin suurta: joillakin paikkakunnilla pääsi viikossa, toisilla paikkakunnilla piti odottaa kolme kuukautta ja joskus vieläkin enemmän.
Nyt tämän hallituskauden aikana on vahvasti satsattu etävastaanottoihin ja digitaalisiin palveluihin. Se on helpottanut tätä jonoa sinne lääkärille hoitoon pääsyssä, ja myöskin tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että niiden osalta, jotka nyt tarvitsevat lääkäriä, olettaisin, että he pääsevät kyllä hoitoon useimmissa tapauksissa nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa.
Kolme kuukautta on pitkä aika, mutta uskon, että meidän kokeneet sairaanhoitajamme pystyvät aika hyvin arvioimaan sen, kenellä on kiireempi kuin jollakin toisella. Elikkä tämä helpottaa sitä priorisointia, kun on mahdollisuus joustaa tässä hoitotakuuajassa. [Aki Lindén: Mutta otatte rahat pois!]
Frågan slutbehandlad.