Arvoisa puhemies! Tästä salikeskustelusta käy kyllä hyvin ilmi se, että opposition vaatimukset ovat hyvin ristiriitaisia. Kokoomus arvostelee täällä tänään velanottoa ja kuitenkin samaan aikaan, aivan äskettäin, on vaatinut uusia menoja ja niiden päälle sitten veronalennuksia. Perussuomalaiset ovat vaatineet milloin mitäkin, mutta heilläkin raha ilmeisesti kasvaa puussa, koska tavallisia talouspolitiikan keinoja ei saisi käyttää hyväksi. [Leena Meri: Ai kuten työllisyyttä?] 

Oppositio on koko korona-ajan kritisoinut Marinin hallitusta velanotosta mutta jättänyt kertomatta sen, että ilman velan ottamista yritykset eivät olisi pysyneet pystyssä, ihmiset eivät olisi pysyneet pystyssä, Suomi ei olisi pysynyt pystyssä — ja kyllä se näin on, että oppositiossakin tiedetään, että ilman tätä velkarahaa Suomen pystyssä pitäminen ei olisi onnistunut. Nyt kysynkin valtiovarainministeri Vanhaselta: onko tämä opposition talouspolitiikka teidän mielestänne johdonmukaista? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] 

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä oli ehkä hieman johdattelua. [Naurua] Miten vastauksen hakisi? 

Minusta kysymys kyllä kertoi sen, että tämän kriisin jälkeen meillä ovat aika tuoreessa muistissa tavat, miten olosuhteista johtuen on jouduttu eri tavalla reagoimaan 90-luvun lamassa finanssikriisin jälkeen ja nyt koronan olosuhteissa ja koronan jälkeen. Joka kerta on ollut eroja tässä tavassa, jolla näihin liittyen talouskriisiin on vastattu. Mutta tällä kertaa on ollut itsestään selvää, että yrityksiä on jouduttu tukemaan suoraan. 90-luvulla tuettiin pankkeja — se oli se tapa, yritettiin turvata luototus. Nyt on tuettu suoraan. Olkoon vaikka kansallinen lentoyhtiömme esimerkki: se ei olisi pystyssä, ellei valtio olisi ottanut velkaa ja pääomittanut yhtiötä. 

Näin se vain menee, ja tällaisia päätöksiä vastuussa olevien on tehtävä. 

Arvoisa rouva puhemies! Käytyyn keskusteluun on ensin todettava, että... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 

...kokoomus kannattaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamista ja että se, että esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset pääsevät paremmin työelämään mukaan, on hyvä asia. Mutta ne eivät ole niitä julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. 

Edustaja Guzeninalle on sanottava, että kokoomus ei ole kritisoinut sitä, että näihin välttämättömiin koronatoimiin on jouduttu viime vuonna ja tänä vuonna erittäin paljon ottamaan velkaa. Tässä teidän muistinne, edustaja Guzenina, pettää. Me olemme arvostelleet nyt tätä puoliväliriihtä ja sen ratkaisuja. Hienoa, ministeri Vanhanen, että niitä puolustatte, koska täältä ulkoapäin näyttää siltä, että Säätytalosta heitettiin ensin valtiovarainministeri sen edessä olevan ratikan alle ja sen jälkeen kehykset perässä. [Naurua] 

Mutta varsinainen kysymys: ministeri Saarikko, miten te voitte väittää, että velkaantuminen kehysriihen päätöksillä saadaan hallintaan, ja miten te olette saanut jopa teidän piirihallituksenne jäsenet siihen uskomaan, kun teidän omien laskelmienne mukaan [Puhemies koputtaa] ensi vuonna uutta velkaa, siis lisää velkaa, otetaan 6,7 miljardia euroa [Puhemies koputtaa] ja vuonna 23 otetaan 8,9 miljardia euroa? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin palaan tähän kehysjärjestelmään, miksi Suomessa on sellainen: Se on ylläpitänyt luottamusta Suomen kykyyn pitää taloutta raameissaan. Se on ollut myös päättäjien turva, mistä edustaja Orpo täällä puhui minusta hyvin, että ikään kuin asetamme itsellemme raamit, missä pitää liikkua. Ja kyllä, tähän liittyi myös erinäisiä ja eriäviä näkemyksiä hallituksen sisällä, mutta nyt se oleellisin näkemys on, että me olemme tehneet tästä päätöksen, joka on laskeva ura euroja, niin että vuonna 24, kun seuraava, mikä ikinä hallitus onkaan, aloittaa, sille ei jätetä perintöä, [Naurua — Ben Zyskowicz: Totta kai jätetään!] vaan kuten valtiovarainministeri totesi, ne ratkaisut eivät ole pysyviä. 

Yritän kuvata teille, edustaja Zyskowicz, sitä, mihin perustuu Suomen hyvä asema esimerkiksi luottoluokittajien silmissä. Kehysjärjestelmä on osa sitä. Siksi oli tärkeää, että nyt tehtiin päätös siitä, että vuoteen 23 kohdistuvat leikkaukset, 370 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] on jo ministeriöittäin jyvitetty ja että velkaantuminen tullaan saamaan hallintaan vuosikymmenen puoliväliin mennessä [Puhemies koputtaa] ja työllisyysaste nostetaan pyrkimyksenä 75.