Arvoisa herra puhemies! Ensinnä kannattaa muistaa, että tämä ilmastolaki on puitelaki. Elikkä sillä on ohjausvaikutus, suoraa laillista vaikutusta ei ole. Mutta sitten se asia, joka näissä ilmastoasioissa minua tavattomasti häiritsee, on totuuden puute. Suomi on tällä hetkellä oikein rehellisesti laskettuna lähes hiilineutraali maa. Minkä takia ympäristöministeriö ja yleensä valtion johtava hallinto eivät tottele sitä, mikä meitä kansanedustajia velvoittaa, ehdoton totuuden vaatimus? Se on suoraan perustuslaissa.
Meillä on päästökauppaan laskettu turvepelloille kahdeksan miljoonan tonnin päästö, joka ei pidä paikkaansa. Se on aivan huuhaata. Se ei ole puoltakaan siitä. Ehkä se pari kolme miljoonaa tonnia on, mutta ei enempää. Koskemattomien, neitseellisten, soiden sitoma hiilimäärä on viisi miljoonaa tonnia. Ja sitten metsien koko hiilinielua ei lasketa suomalaisten eduksi, kun hiilinieluja lasketaan. Näistä koostuu lähes, sanotaan, 13—15 miljoonan tonnin päästö, joka on meille laskettu väärin ja suomalaisten vahingoksi.
Äsken katsoin juuri, jotten puhu arvoisille edustajille mitään muuta kuin ehdotonta totta, että päästökaupan mukaan tällä hetkellä hiilidioksiditonnin hinta on 84 euroa. Ja kun lasketaan vaikka 15 miljoonan tonnin mukaan, kun yhden tonnin hinta on 84 euroa, niin se määrä, mikä siellä on, 15 miljoonaa tonnia kerrottuna 84 eurolla — laskekaapa, miten paljon me maksamme turhasta tai nostamme kustannuksia turhasta Euroopan unioniin päin. Löytyykö tästä talosta yhtään kansanedustajaa, jolla kantti kestää sanoa, että maksetaanpa nyt se 1,5 miljardia ihan turhasta?
Me olemme sellaisessa kustannuskriisissä tämän vuoden loppupuolella, että ei ole ennen nähty. Ensimmäinen kvartaali meni vielä jotenkuten, kun oli hyviä kasvuedellytyksiä ja koronan jälkivaiheen takia talous kävi aika hyvin. Mutta nyt me maksamme noin puolitoista miljardia ihan turhasta. Aiheutamme meidän suomalaisille kansalaisille — opiskelijoille, eläkeläisille, pienituloisille, perheille, joilla on paljon lapsia, ja kaikille suomalaisille — turhia kustannuksia valtavat määrät. Tämä laskuri käy, arvoisat Suomen veronmaksajat, teille vahingoksi silloinkin, kun te nukutte.
Katsoin äsken sähkön hintaa sähköpörssistä. Aamupäivällä oli vapaan sähkön niin sanottu vuorokausihinta Nord Poolissa yli 200 euroa, äsken taisi olla vielä 170 euron paikkeilla, megawatilta. Siis maksamme keväällä, lämpimän aikana, sähköstä lähes 200 euroa megawatilta, mikä tarkoittaa sähkölaskussa, aiheuttaa sen — sähkön hinta on sen 20 senttiä, sitten tulee verot päälle ja siirtomaksu ja vaikka mitä — että pahimmillaan sähkön hinta voi olla 50 senttiä kilowattitunnilta. Se käytännössä tarkoittaa sitä, arvoisa puhemies, että tässä maassa kohta kaikki maksaa niin valtavasti, että meillä ei ole siihen varaa. Vuokrat nousevat aivan älyttömästi, kuljetuskustannukset älyttömästi, ruoka kallistuu älyttömästi. Kuka tämän lystin maksaa?
Täällä puhutaan silmät kosteina siitä, varsinkin vihreät, että nyt me ollaan ekologisia. Ja muistakaa, arvoisat Suomen kansan edustajat, että kun kotimaisten kiinteiden polttoaineiden, turpeen ja puun, käyttöä näköjään halutaan rajoittaa — muistakaa, hyvät ystävät — että aina korvaava energiaraaka-aine on fossiiliraaka-aine. Aina. Ja sitten Gasum ilmoitti just eilen, että siellä on suuria vaikeuksia. He käyvät Gazpromin kanssa oikeutta, kun pitäisi maksaa ruplissa nämä kaasulaskut. Sehän ei tule toteutumaan, kuten Euroopan unioni on jo sopinut keskuudessaan. Tämä tarkoittaa, arvoisa puhemies, sitä, että kun kaasu menee kiinni, niin se kustannusryöpsähdys, se kustannusten kiihtyvä nousu, on sellainen, jota ei ole ennen nähty. Olemme sellaisissa vaikeuksissa. En halua, arvoisa puhemies, ketään pelotella, mutta sen verran pitää olla ennustajan lahjoja ja talouden ymmärrystä, että ymmärtää, mihin olemme menossa. Maksamme aivan turhasta Euroopan unionille laskuja, joita ei tarvitsisi maksaa. Yhtäkään ministeriä ei Suomen hallituksesta löydy, joka sanoo, että tämä teidän kannattaa maksaa. Ei varmasti löydy. Ja jos sellainen löytyy, niin pyydän kunnioittamaani peruspalveluministeriä esittelemään sen ministerin allekirjoittaneelle. Minä haluan keskustella hänen kanssaan.
Sitten, arvoisa puhemies, jatkoksi vielä se, että tätä vihreää siirtymää kun ollaan hellimässä, tuntuu, että tämä vihreä siirtymä on maailman uhanalaisin laji kaikista lajeista, sitä pitää tehdä kaikin keinoin. Edustaja Eestilä kuvasi sen ehkä parhaiten, kun hän sanoi, että siinä pitää huomioida kuitenkin myös ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Niitä ei ole huomioitu pätkääkään. Me lakkautetaan tästä maasta tehtaita, pistetään työpaikkoja kiinni, kun meillä on vihreä siirtymä. Eihän tämä tällä keinoin voi mennä. Jos me jatkamme tällä keinoin, niin, arvoisa puhemies, tästä maasta lopetetaan metsäteollisuutta enemmän kuin koskaan on nähty. Ja muistakaa: se tehdas, mikä kerran menee kiinni, ei tule ikinä takaisin.
Ja sitten meillä vielä puhutaan siitä, kun kaikki me tiedämme, että turve uusiutuu. Euroopan unioni itsessään vaatii — jokaisesta paperista löytyy se lause — että kaiken pitää perustua tutkittuun tietoon. Tämä on tutkittu. Suomen soiden tilanne silloin jääkauden jälkeen tiedetään tasan tarkkaan, ne miljoonat tonnit, paljonko siellä on turvetta kasvanut. Se on yli 70 miljoonaa tonnia. Jääkaudesta on 10 000 vuotta aikaa. Ei ole vaikea laskutoimitus, kun minäkin sen osaan. Ja nyt sitten, tämä kun on tehty fossiiliseksi, tämä on aiheuttanut sen, arvoisa puhemies, että tällä hetkellä kun puhutaan kauniita sanoja, että me ostamme energiapuuta, energiapuuta tulee tienvarteen, niin hyvin vähän sitä tulee. Energiapuun ostajat — ne voimalaitosten ostomiehet, jotka ostavat raaka-ainetta omien voimalaitostensa polttoaineeksi — ovat samoilla leimikoilla, millä ovat Stora Enso, Metsä Group ja UPM. Aivan samoja tukki- ja kuituleimikoita ostetaan.
Milloin me lopettaisimme, arvoisat edustajakollegat, tämän itsemme huijaamisen? Jos me tällä keinoin jatkamme, niin ihan varmasti tämän ilmastohumpan loppuvalssin tahti mennään sillä tavalla, että metsäteollisuus pistää luukut kiinni. Viime vuonna metsäteollisuuden tuotto, vientitulo tähän maahan, oli 13 miljardia euroa. Suomessa ei ole yhtään kansalaista, joka ei jollakin tavalla suoraan tai välillisesti hyötyisi metsien tuotosta. Ja me leikimme tällä asialla täällä niin kuin jotkut lapset hiekkalaatikolla, että meillä on kivaa. Saa olla kivaa — elämän pitää ollakin kivaa, ettei veritulppa tule liian nuorena — mutta tällä tavalla kun tuhoamme Suomen kansantalouden, niin kaikkea muuta se on kuin kivaa. Ja siinä ministerin äsken esittelemät sosiaali- ja terveydenhuollon puheenvuorot, joita saimme onneksi kuulla, [Puhemies koputtaa] kiitos niistä, ovat tämän murheen pienimpiä murheita. Tämä on megaluokan ongelma niihin verrattuna.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.