Arvoisa puhemies! Oikeastaan tulin tänne puhumaan edustaja Gustafssonin puolesta, mutta tämän lakialoitteen pääasiallisesta sisällöstä muutama sana. 

Elikkä tässä lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia ja rikoslakia siten, että vuokratyövoiman käyttäminen niin sanottuna rikkurityövoimana kielletään lakossa olevien työntekijöiden korvaamiseksi vuokratyöntekijöillä. Tällä aloitteella siis pyritään kunnioittamaan työntekijöiden lakko-oikeutta, joka on työntekijöiden perusoikeus ja osa työntekijöiden järjestäytymisvapautta. Niin sanottujen vuokratyörikkureiden käyttäminen työtaistelutilanteissa on katsottava vakavaksi järjestäytymisvapauden loukkaukseksi. 

Lakialoitteen ja sen esittämän lakimuutoksen hyväksymisen on tehnyt ajankohtaiseksi muun muassa tilanne, minkä näimme syksyllä postialalla. Siellähän siis tapahtui näitä uhkailuja ja valmistelutoimenpiteitä vuokratyövoiman hankkimiseksi mahdollisen tulevan lakonalaisen työn suorittamiseksi. Kyseisessä tilanteessa Postin työntekijät olisivat olleet jopa työnantajan taholta velvoitettuja perehdyttämään nämä lakon varalle vuokrattavat työntekijät etukäteen. Sittemmin tästä suunnitelmasta myös Posti luopui, ja hyvä niin. 

Suomen lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaista säännöstä vuokratyövoiman käyttämisen kieltämisestä työtaistelutilanteessa tarkoituksena korvata lakossa olevia työntekijöitä. Oikeustieteellisessä keskustelussa on tullut ilmi, että rikkurityövoiman käyttäminen ei sinänsä ole Suomen lainsäädännössä kielletty työtaisteluiden aikana. Mutta sitten, kun katsotaan kansainvälistä vertailua, niin toteamme, että vuokratyövoiman kieltäminen lakkojen murtamiseen eli rikkurityövoimana on lailla kielletty Euroopassa muun muassa Ranskassa, Belgiassa ja Puolassa. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kansallisesti on nähty tarpeelliseksi säätää kieltoja niin kutsutun rikkurityövoiman käyttämiseksi, kuten Ranskassa. 

Suomalainen työelämä on myös viime aikoina tarpeettomasti kärjistynyt niin sanotun rikkurityövoiman käyttöuhkailujen ja käyttämisen seurauksena, jonka seurauksena työriidat ovat pitkittyneet ja hankaloituneet. Lainsäädännössä oleva kielto olisi estänyt tämän kaltaisen negatiivisen kehityksen Suomen työmarkkinoilla. 

Sitten vielä tähän loppuun, että kyllä myös kansainvälisen työjärjestön elikkä ILOn valvontakäytäntö lähtee siitä, että rikkurikielto perustuu YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön ILOn järjestäytymisvapautta koskevaan yleissopimukseen numero 87. Tämä tulkinta on siis vahvistettu valvontakäytännössä ja Suomi on myös ratifioinut tämän sopimuksen. 

Näillä sanoilla esittelin tätä lakialoitetta.