Arvoisa puhemies! Minusta on ollut hyvä, että täällä keskustellaan perusoikeuksien turvaamisesta ja siitä, näkyykö se tässä hallintovaliokunnan mietinnössä ja miten se näkyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa ja mikä oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan henki ja tahto.
No, kun täällä annettiin ymmärtää, että ei täällä mitään tarvetta ollut perusoikeuksia tämän enempää tähän pohjaan ottaa, niin haluan muistuttaa teitä, hyvät edustajat, siitä, mitä lukee perustuslakivaliokunnan lausunnossa kappaleessa 19: Täällähän nimenomaan todetaan, että ”perustellumpaa valiokunnan mielestä olisi, että perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisten oikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat kävisivät talous- ja finanssipoliittisten tavoitteiden ohella ilmi säännöstekstistä”. Ja näinhän ei nyt siis tehdä, ja tässä hallintovaliokunnan mietinnössä ei anneta minkäänlaista selitystä, miksi näin ei tehdä. Siis mitä hyötyä meillä on siitä, että perustuslakivaliokunnassa laitetaan aika koviakin steitmenttejä, joita täällä pitäisi noudattaa, ja me pyyhimme niillä nyt sitten pöytää? Tämä on mielestäni todella vakava kysymys. Me ei siis käytännössä haluttu turvata perusoikeuksien ensisijaisuutta eikä perusoikeuksien toteutumista tässä maassa, vaikka perustuslakivaliokunta piti sitä tässä muotoilulla ”olisi perustellumpaa”. Mutta näin ei ollut, ei ollut perustellumpaa, ja ihmettelen, miksi näin ei toimittu.
Oma kritiikkini tässä asiassa koskee sitä, että jos me haluamme finanssipoliittiset tavoitteet nostaa valtakunnallisten tavoitteiden laatimisessa tärkeiksi, niin sitten me haluamme ja sehän otetaan mukaan sanoilla ”ottaa huomioon”, mutta tässä vakavampi juttu on se, että valiokunta nimenomaan, hyvät edustajat, poisti ne kaksi kohtaa, missä mainittiin sana ”ensisijaisuus”. Siis me poistimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lausuntoluonnospohjasta sellaisen tekstin, jossa lukee: ”Perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalveluiden varmistaminen sekä sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet jäävät valtakunnallisessa ohjauksessa näille alisteisiksi. Julkista taloutta ohjaavien asiakirjojen kannalta sosiaaliset perusoikeudet ovat ensisijaisia siten, että niiden tulee ohjata resurssien allokointia taloudellisesti hyvinä ja huonoina aikoina.” Siis tästä kappaleesta poistettiin nimenomaan tämä, että nämä ovat ensisijaisia, ja minusta se antaa aihetta kritiikille. Miksi me näin teimme, kun perustuslakivaliokuntakin totesi, että on perustellumpaa, että täällä säännöstekstissä tämä kerrotaan. Ei ole niin kuin varapuheenjohtaja sanoi, että kaikessahan pitäisi sitten ottaa perusoikeudet huomioon ja totta kai perustuslakia pitää Suomessa noudattaa. Mutta kun perustuslakivaliokunta itse toteaa, että säännöstekstissä olisi perustellumpaa, että tämä otetaan huomioon.
Toinen poisto, jonka teki siis varapuheenjohtaja Räsäsen kannattamana ja joka äänin 8—9 meni läpi, oli siitä, että poistetaan täältä seuraava teksti: ”Valiokunta pitää välttämättömänä, että 12 a §:n 1 momenttia muutetaan siten, että siitä käy ilmi perusoikeuksien turvaamisen ensisijaisuus suhteessa finanssipoliittisiin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että säännöstä muutetaan perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevällä tavalla.” Juuri äsken perustelin tämän, ja näin valiokunnassa päädyttiin pohjaluonnoksessa esittämään, mutta tätä ei otettu huomioon sen takia, koska ihmiset ajattelivat, että kyllä hallintovaliokunta tämän sitten hoitaa. Ja nyt minun on pakko sanoa, että hallintovaliokuntahan ei hoitanut tätä — ei sanaakaan tästä, ei minkäänlaista sanaa.
Olen pettynyt siihen, että tässä maassa voidaan toimia ohjauksen suhteen näin. Miten tämä on edes mahdollista? Nyt me ollaan siinä tuloksessa, että me luotettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa siihen, että kyllä hallituspuolueet sentään perustuslakivaliokunnan lausuntoa noudattavat. Ja nyt kävi niin, että — niin kuin huomaatte — pitkäksi meni. Kyllä tämä kritiikki, joka täällä salissa on todettu, on ihan aidosti asiallista, ja se olisi pitänyt ottaa huomioon.
Tämän selvityksen osalta sitten kävi metka tilanne, että niin kuin tässä pohjassa esitetään, valtakunnallisia tavoitteita kun laaditaan, niissä pitäisi olla sekä sisäministeriön että STM:n selvitys taustalla. Nyt siitä oltiin hallituksen esityksessä luopumassa, mutta se palautettiin takaisin. Tämä oli siis se muutos, jonka me saimme tähän omaan lausuntoomme, että tämä selvitys pitäisi palauttaa, ja se myönnettiin myöskin ministeriöiden vastineessa, mikä näkyy nyt näistä julkisiksi tulleista asiakirjoista. Tämä selvitys palautetaan nyt tähän takaisin, ja siksi on tärkeätä, että eduskunnassa näitä hinkataan, koska kyllä täällä myöskin muutoksia on mahdollista tehdä.
Mutta sitä me emme vieläkään ymmärrä, että jos tämä selvitys sitten tehdään siitä, mitä kaikkea pitäisi tehdä pelastustoimessa ja mitä sosiaali- ja terveystoimessa tulevina vuosina, niin sekin otetaan huomioon, mutta eivät nämä valtakunnalliset tavoitteet perustu näihin selvityksiin. Siis mihin ne valtakunnalliset tavoitteet sitten voivat perustua, jos eivät näihin selvityksiin? Siis kuka ne keksii, mitä täällä pitäisi tehdä, valtiovarainministeriö vai? Tämä on mielestäni luvatonta, että näihin selvityksiin eivät perustuisi valtakunnalliset tavoitteet jatkossa, ja ne otetaan vain huomioon. Tätä ei pystytty muuttamaan, ja myöskin tästä erittäin hyviä poistotekstejä olisi varmasti syytä porukan katsoa, että miksi tämä oli niin vaikea asia, että niitä ei vain voinut sanoa ääneen. Koska me emme tehneet niin tiukkaa lausuntoa tästä, hallintovaliokunta ei ole ottanut niitä huomioon.
Arvoisa puhemies! Tämän ohjausvallan osalta on mielenkiintoista vielä kiinnittää huomiota muutamaan kohtaan tässä hallintovaliokunnan mietinnössä — ja täytyy sanoa, että olen täällä kahdeksattatoista vuotta, mutta en ole ikinä joutunut tämmöiseen tilanteeseen, jossa joudun kiinnittämään huomiota siihen, että olen ollut tekemässä lausuntoa jossain toisessa valiokunnassa ja mietinnössä aika kovasti vedetään mutkia suoraksi. Täällä hallintovaliokunnan mietinnössä otetaan heti hyvinvointialueiden ohjauksen osalta — onko tuo nyt sitten neljännessä kappaleessa — kantaa siihen, että valtiovarainministeriön toimialaan kuuluu siis muun muassa hyvinvointialueiden hallinnon ja talouden ohjaus ja valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan valtiovarainministeriön tehtäviä ovat muun muassa hyvinvointialueiden hallinto ja talous. Tällä siis perustellaan sitä, että tämä ohjaus jää selkeyttämättä. Sanotaan, että alempitasoisessa lainsäädännössä on kuitenkin kerrottu, miten tämä voisi mennä.
Sama teksti jatkuu sitten täällä sivulla 5, jossa otetaan kantaa siihen, että hallintovaliokunta katsoo, että ministeriöiden ehdottama muotoilu olisi sen mukainen, millä voitaisiin mennä. Sitten täällä todetaan, että käytännössä annetaan tarkempia tietoja, sillä tämä hyvinvointialuelaki on tämmöistä yleislakia, ja käytännössä valtioneuvoston ohjesäännöstä ja asetuksesta käy ilmi, miten tämä menisi. [Puhemies koputtaa] Tämähän ei ole näin, ja myöskin meidän lausuntoluonnospohjassa kiinnitettiin huomiota, että alempitasoisella säännöstöllä ei voi kertoa, miten tämä toimivalta pitäisi selkeyttää. [Puhemies koputtaa] Silti tässä mietinnössä mainitaan kolme kertaa sellainen, joka ei ole hyvän lainsäädännön mukaista. Ihmettelen, miksi tässä näin tehdään.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.