Arvoisa puhemies! Viime viikolla julkistettiin Ison-Britannian valtiovarainministeriön tilaama professori Partha Dasguptan johdolla laadittu raportti luonnon ja talouden yhteen kytkeytyneestä luonteesta. Raportin viesti on, että luontopääoman suojelussa on globaalisti epäonnistuttu. Taloudellista ja inhimillistä pääomaa on kerrytetty ympäristön kustannuksella. Luonnon ja ekosysteemien tarkka arviointi ja määrittely on tunnetusti vaikeaa, mutta vaarallinen suunta ja mittakaava ovat selkeitä. Raportti antaa useita suosituksia kestävään muutokseen. Kulutuksemme on sopeutettava ympäristön rajoihin. Talouden mittarit ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on uusittava huomioimaan luontopääoman suojelu ja kasvattaminen. 

Kysynkin pääministeri Marinilta: miten hallitus turvaa Suomessa luonnon monimuotoisuuden nykyistä paremman arvottamisen erityisesti valtiontalouden hoidossa ja talouspolitiikassa? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelma ja toiminta rakentuu kestävän kehityksen ja YK:n Agenda 2030 ‑tavoitteiden varaan, ja tähän kuuluu olennaisena osana niin ekologisen kuin myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden varmistaminen. Tämä nyt julkaistu Dasguptan raportti on erittäin kattava arvio ympäristön ja talouden suhteesta. En ole tuohon 600-sivuiseen raporttiin kokonaan ehtinyt tutustua, mutta ymmärtääkseni eräs sen keskeinen johtopäätös on juurikin se, että taloudellisen toiminnan vaikutukset ympäristöön pitäisi saada näkyville ja mukaan taloudellisiin laskelmiin. Yksi johtopäätös tästä voi olla se, että kysyntä kierto- ja biopohjaiselle taloudelle kasvaa ja sillä korvataan fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa toimintaa. Hallitus valmistelee osana puoliväliriihen arviointia niin sanottua kestävyystiekarttaa, ja tämä tiekartta sisältää taloudellisen kestävyyden lisäksi juurikin ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden osa-alueet. Tämä osaltaan vastaa tarpeeseen kokonaisvaltaisesti [Puhemies: Aika!] arvioida yhteiskunnan kestävää kehitystä.