Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Reijoselle puheenvuorosta. Hän puheenvuorollaan todisti, että kyllähän Savoon ovat rahat menneet, mutta Pohjois-Karjala jäi jälleen kerran näppejään nuolemaan. Edustaja Seppo Eskelinen äskeisessä puheessaan todisti oivasti, että koskaan ei ole vielä minunkaan vaatimattoman edustajaurani aikana tämmöistä tilannetta ollut, että yksi maakunta jätetään kokonaan ulkopuolelle. Tämä on ensimmäinen kerta koko Suomen parlamentarismin historiassa — aivan tietoinen valinta. Perussuomalaiset täällä ylpeilevät sillä, että on tehty... Historiallista politiikkaa olette tehneet: Pohjois-Karjala ei saanut mitään. No jos vähän sanotaan vielä paremmin, vähän lisätään tuohon, niin kuitenkin sen verran meinaatte, että puratte Palokin vesivoimalaitoksen. Me jäämme pimeään siellä Pohjois-Karjalassa. Tämäkö on teidän aluepolitiikkaa? Samoin turpeeseen suhtautuminen, mitä tulee näihin pieniin voimalaitoksiin, haluatte sieltäkin kieltää sen käytön, ja se kun menee päästökaupan puolelle, se loppuu kokonaan. Se energiapolitiikasta.
Liikennepolitiikkaan nyt. Jos me haluamme tuon Pohjois-Karjalan alueen kehityksen alkuunsa, niin uskokaa nyt jo, arvoisat edustajakollegat ja myös ministeri Ranne, vaikka hän joutui tietysti virkatehtäviin lähtemään, ymmärrän hänen kiireet, ministereillä on niitä paljon, paljon enemmän kuin edustajilla yleensä, niin ottakaa nyt vakavasti tämä Pohjois-Karjalan tilanne, koska onhan se aika surullinen tilanne, että Nato-kenraali on meidän lähin tukija. Hän kävi Itä-Suomessa puhumassa. Hän totesi täällä Suomessa käydessään, että pitäkää itärajan kunnat elävinä, koska silloin kun puhutaan puolustuspolitiikasta, niin infran pitää olla kunnossa, siellä pitää olla asuttuja taloja ja elämää, jolloin alueita on helpompi puolustaa. Tällä menolla ne kylät kuolevat, kaikki.
Alemman tieverkon kunto on ala-arvoinen. Se on niin kamala, että ajatelkaa, kun Destia sai esimerkiksi kotiseutualueeni tiehoitourakan, niin siellä kiellettiin viime viikonloppuna teiden auraaminen. Siellä kylillä asuvat ihmiset joutuivat ajamaan 10—15 sentin lumessa. Oli kielletty menemästä auraamaan. Urakoitsijalta kuultu juttu, eli täytyy olla totta.
Eli näin ollen, arvoisat edustajakollegat, olisiko nyt vihdoin ja viimein aika herätä tähän Suomen karmeaan todellisuuteen? Meidän pitää saada koko Suomen liikennetarpeet huomioiduiksi. Laitetaan sitä itärataa kuntoon. Perussuomalaisten äskeisessä kommentissa puhuttiin itäradasta. No, se loppuu teidän mielestänne Imatralle. Luumäki—Imatra on teidän Itä-Suomea. Siitä on 100 kilometriä vielä Pohjois-Karjalan rajalle. Jos ette usko minua, niin tulkaa ensi kesänä Ilomantsiin käymään. Minä järjestän teille ekskursion lähimaantiedettä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, selvä!] Noin 100 kilometriä matkaa Imatralta Pohjois-Karjalan rajalle, saattaa jäädä vähän alle. Ei yhtään hanketta radoille. Sitten Viitostie ja Savon rata eivät edes käy Pohjois-Karjalassa. Menevät ohi, että heilahtaa, suurin piirtein saman verran. Mitä Itä-Suomea se se on? Varmaan se on enempi Keski-Suomea kuin Itä-Suomea, mutta olkoon niin, en moiti sen enempää.
Sitten toinen asia. Jos me halutaan teollisuutta parantaa, niin rataverkko ja maantieverkko ovat ne, joita pitää ylläpitää. Meillä on kolme valmista hanketta, jotka vaativat vain teidän rahoituspäätöksenne: Karvion kanavan silta, se on osittain käyttökiellossa. Samoin Lieksanjoen yli menevä silta. Karvion kanavan sillan yli menevät muun muassa nämä Mantsisen raskaat satamanosturit länsirannikon satamiin, ja sieltä ne menevät muun muassa Etelä-Amerikkaan. Pitääkö tämäkin lopettaa, kun silta on rikki? Ei siitä voi enää raskailla kuormilla ajaa.
Samoin Lieksanjoen silta. Sen takana on kolme metsäteollisuuslaitosta. Yksi on Enocellin sellutehdas ja kaksi Binderholzin sahaa, toinen Lieksassa, toinen Nurmeksessa. Pitääkö nämäkin panna kiinni? Jos se silta menee rikki, se loppuu, tai se menee niin kannattamattomaksi, että sitä ei pysty enää tekemään. Sitten totta kai puut voidaan ajaa vaikka Vaasan kautta, vaan se pikkusen maksaa. Toivoisin, että otatte vähän niin kuin järjen käteen ja katsotte näitä asioita tosiasioiden valossa.
Ja sitten vielä lentoliikenteestä kun puhuttiin, niin minä koin suurena loukkauksena, että varsinkin Vihreän liiton, puolueen edustajat täällä puhuivat, että ilmastopolitiikan takia Itä-Suomeen ei voi lentää. No kannattipa lentää kuitenkin Dubaihin ilmastokokoukseen valtavalla porukalla ja siellä asua monta viikkoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Naurua] Se ei ollut ilmastoteko, vai oliko se? En pysty sanomaan kumpi se oli, mutta ihmettelen vaan ajatusmallia, jos se tuolla keinoin menee.
Ja sitten lopuksi, arvoisa puhemies, jos me aidosti haluamme Suomen metsäteollisuutta ja raskasta teollisuutta kehittää, niin tähän maahan pitää ruveta puhumaan, avoimesti ja reilusti suunnittelemaan Kymijoen kanavointia. Sillä yhdistämme sekä Päijänteen että Saimaan vesistöalueet Mäntyharjun kanavan kautta ja laskemme Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Minkä takia me maksamme venäläisille joka vuosi miljoonia ja miljoonia euroja siitä, että meillä on muka siellä optio käyttää sitä kanavaa? Kukaan järkevä laivuri ei sille kanavalle mene ehkä koskaan. Kuka sen vakuuttaa? Ei kukaan. Jos me haluamme tähän maahan hyvää, niin meidän pitää toimia niin, ja päätös on tässä salissa, eikä suurissa puheissa, joita vaalikampanjan aikana pidettiin. En sano tätä moittien vaan yhteistyötä tarjoten, koska jos Pohjois-Karjala jää yksinään, niin siinä kärsii koko Suomi. Se nähtiin talvi- ja jatkosodan aikana, että jos näitä seutuja ei olisi puolustettu, niin meille olisi käynyt huonosti.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Lindén, poissa. — Edustaja Strandman.