Senast publicerat 25-08-2022 15:15

Punkt i protokollet PR 74/2022 rd Plenum Torsdag 16.6.2022 kl. 16.01—19.54

2.3. Muntlig fråga om tömningen av avloppsvatten från fartyg (Sandra Bergqvist sv)

Muntligt spörsmålMFT 125/2022 rd
Muntlig frågestund
Andre vice talman Juho Eerola
:

Den sista frågan, ledamot Bergqvist. 

Debatt
17.00 
Sandra Bergqvist :

Ärade talman! Snart inleder många finländare sin semester, och det innebär att många vill njuta av havet och skärgården. Östersjön är väldigt grund och väldigt känslig för utsläpp. Vi vet också att Skärgårdshavet är väldigt övergött och mår dåligt. 

Arvoisa puhemies! Itämerellä seilaa päivittäin noin 2 000 rahtialusta, ja arviolta noin 25 000 hengen miehistöjen jätevedet puretaan valtaosin mereen. Tämä menettely on ihan Suomen lain mukainen, ja siksi näin myös toimitaan, vaikka moni satama tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden tyhjentää jätevedet satamiin. Itämeren ja Saaristomeren rehevöityminen on iso ongelma, ja ratkaisuja tarvitaan.  

Kysynkin, arvoisa ministeri Harakka: Itämerta on kutsuttu maailman saastuneimmaksi mereksi. Miten voimme auttaa merenkulkua ottamaan käyttöön ympäristöystävällisempiä ratkaisuja ja estää sen, että jätevedet lasketaan mereen?  

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Näin. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä. 

17.01 
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, ei ainoastaan näin kesäaikaan vaan ympäri vuoden. — Olin viime viikolla avaamassa Elävä Itämeri ‑säätiön Vastuullinen merenkulku -seminaaria, ja siellä opin paljon asioita juuri tästä teemasta eli siitä, millä tavalla alusten käymälävedet, harmaat vedet ja muu jäte voitaisiin pitää satamissa. Nythän tilanne on se, että kaikki reittiliikenteessä olevat rahtilaivat ja myöskin autolautat Tukholman, Tallinnan ja Helsingin välillä tuovat kaikki nämä jätteensä satamaan, ja se on erittäin kiitettävä asia, mutta, kuten edustaja tuossa juuri totesi, valtaosa liikenteestä on sellaista, jossa näitten jätteiden lisäksi myös esimerkiksi mikromuoveja voi täysin vapaasti laskea veteen. Elävä Itämeri ‑säätiö on tehnyt erittäin ansiokasta tiedotus- ja tutkimus- ja seuraustyötä kaikista Itämeren eri satamista siinä, kuinka voitaisiin päästä parempaan tulokseen.  

Mutta viime kädessä säätely kansainvälisellä tasolla — jos ei nyt sitten suorastaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn kohdalla, [Puhemies koputtaa] niin sitten vähintäänkin HELCOMin eli Itämeren suojelukomission osalta, joka EU-maiden voimin ilman Venäjää nyt toimii — on se, miten pitäisi päästä asiassa eteenpäin. 

Frågan slutbehandlad. 

Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.