Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan jäsenenä nostan muutamia perustuslakivaliokunnassa esiin nousseita seikkoja, ongelmallisia sellaisia, liittyen tähän lakiesitykseen.
Ensimmäiseksi siteeraan hallintotieteiden tohtori Pauli Rautiaisen lausuntoa, joka on hyvin kriittinen. Hän toteaa näin: "Käytössä olevan aineiston perusteella on vaikea arvioida, ulottuvatko apteekkikompensaation poistoon liittyvät ja muut menosäästöt yhteisvaikutukseltaan Helsingin yliopistoon kohdistuessaan perustuslaissa taattujen oikeuksien ydinalueelle sellaisella tavalla, että menosäästöjä ei voitaisi säätää tavanomaisessa lainsäädäntöjärjestyksessä." Tämä on todella vakavaa viestiä. Hän toteaa myös: "Tässä tilanteessa hallituksella olisi velvollisuus esittää vakuuttavan vaikutusarvioinnin muodossa näyttöä menosäästöjen perustuslainmukaisuudesta. Hallituksen esitykseen ei kuitenkaan sisälly minkäänlaista arviota säästöjen vaikutuksista opetukseen ja tutkimukseen taikka yliopiston muihin tehtäviin." Ja hän toteaa myös: "On huolestuttavaa, että hallitus antaa eduskunnalle hyvin rajalliset mahdollisuudet käydä julkistalouden menosäästöjen toteuttamiseen liittyvää valtiosääntökeskustelua. Tietyt perusoikeudet on nimittäin myöskin valtiosääntöoikeudellisesti annettu yliopistoille."
Sitten professori Mikael Hidén toteaa: "Heikennysten yhteisvaikutus näyttää voivan muodostua todella huomattavaksi ja tähän nähden yliopiston toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä ajatellen myös pahasti haitalliseksi äkillisellä tavalla. Jos valiokunta" — hän siis antaa viestin meille perustuslakivaliokuntana — "ei halua tehdä täyttä irtiottoa vuoden 2009 lausumastaan, voisi olla paikallaan, että valiokunta esittäisi ainakin äkillisyyden haitallisten vaikutusten lieventämistä esimerkiksi porrastamalla heikennysten voimaan saattamista." Ja näin perustuslakivaliokunta tekikin, mutta sivistysvaliokunta ei tätä porrastamisajatusta ottanut sitten siihen omaan näkemykseensä, se löytyy ainoastaan demareiden tekemästä vastalauseesta.
Perustuslakivaliokunta toteaa myöskin: "Koska hallituksen esitys merkitsee yliopistojen valtionrahoituksen vähentämistä, on esityksellä väistämättä vaikutuksia opiskelijoiden sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen, kuten myös tutkijoiden ja opettajien tieteen vapauteen." Nämä ovat siis julkisia asiakirjoja, jotka kaikki voivat lukea, niin tämän perustuslakivaliokunnan lausunnonkin. Ja valiokunta huomauttaa myös painokkaasti: "Perustuslaissa turvattujen oikeuksien tason laskua merkitsevissä hallituksen esityksissä tulee ottaa huomioon mahdollisten eri toimien yhteisvaikutukset." Aivan samalla tavalla asiantuntijat ovat huolissaan siitä, millä tavalla nämä hallituksen — ei ainoastaan tämä esitys, vaan myöskin muut — heikennykset yliopistorahoitukseen vaikuttavat.
Esimerkiksi Helsingin yliopistoon kohdistuvat leikkaukset kokonaisuudessaan ovat ensi vuonna 54 miljoonaa euroa. Yt:t ovat nyt meneillään tai juuri päättyneet, konkreettiset tulokset tulevat tammikuussa. Apteekkikorvaus on keskimäärin 500 henkilötyövuoden verran, ja noiden muiden leikkausten osalta sitten Helsingin yliopisto on arvioinut, että saatetaan mennä jopa sinne tuhanteen ja ylikin. Tämä on todella vakava viesti. Suomi, joka on ollut kansainvälisestikin arvostettu, ja Helsingin yliopisto etenkin, joka on kansainvälisissä vertailuissa pärjännyt aivan erinomaisesti — mikä on Helsingin yliopiston tulevaisuus, mikä on meidän yliopistosektorin, -tutkimuksen tulevaisuus. Nämä ovat todella vakavia viestejä asiantuntijoilta, ja tuntuu jotenkin kevytkenkäiseltä, että hallitus ei ole ottanut näitä viestejä riittävän vakavasti.