Arvoisa puhemies! Suomi ei ole kestävän taloudellisen kehityksen uralla, eikä tämä päivä valitettavasti siihen näytä muutosta tuoneen. Nimittäin hallitus on juuri sopinut ensi vuoden budjetista, joka juuri saamamme tiedon mukaan tarkoittaa Suomelle jälleen uutta velkaa lähes 7 miljardia ensi vuonna. Se on velkaa velan päälle, ja niin kuin tiedämme, julkinen talous ei Suomessa ole sellaisella tavalla kunnossa, joka turvaisi pitkäjänteisesti kestävää kasvua. Nyt eletään nousukautta, hyvää taloudellista kehitystä, Suomi on päässyt maailmantalouden imuun mukaan. Minä haluaisin tietää ja kysyä teiltä, arvoisa hallitus: miten on mahdollista, että kun talous kasvaa enemmän kuin vuosikausiin ja sen myötä myöskin verotulokehitys on myönteistä, niin tässäkin tilanteessa hallitus rikkoo omia menokehyksiään lähes miljardilla ja ottaa uutta velkaa lähes 7 miljardia ensi vuonna? 

Arvoisa puhemies! Jaan edustajan näkemyksen siitä, että Suomen talouden tärkein tehtävä on nyt huolehtia kestävästä kasvusta. Jos vertaa tätä nyt tehtyä budjettiehdotustamme viime vuonna tehtyyn ehdotukseen, eli kuluvaan vuoteen, kaikkineen sen alijäämä näyttää noin 7 miljardia pienemmältä kuin nyt kuluvana vuonna. Suunta on nyt oikea. Velkaantumisen taso asettuu samalle mittakaavalle kuin 2010-luvun alkupuolella, ja olen siitä samaa mieltä, että se on liikaa. Siksi tärkeintä on nyt oikea ura, jolle olemme siirtyneet korona-ajan poikkeuksellisen suuren velkaantumisen jälkeen. Ja tuolla hyvällä uralla ei pysytä vain puhumalla velasta, joka huolettaa kaikkia suomalaisia, vaan puhumalla myös työllisyydestä, tekemällä toimia sen eteen ja varmistamalla, että yritykset haluavat palkata väkeä, että on väkeä, joka voi työtä ottaa vastaan, ja että uuteen investoidaan. Kaikkeen tähän hallitus budjetissaan panostaa, ja tästä kerron tässäkin keskustelussa mielelläni lisää. 

Arvoisa puhemies! Se ei oikein riitä, että valtiovarainministeri on huolissaan näistä asioista ja pitää työllisyyspäätöksiä tärkeinä. Kuten kaikki tiedämme, hallitus on lykännyt riihestä toiseen jatkuvasti työllisyyspäätösten tekemistä, ja nyt odotettiin, että hallitus olisi lupaustensa mukaisesti päättänyt työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta edes sen 110 miljoonan euron edestä. Ja taas kerran tiedotustilaisuudessa saimme kuulla, että hallitus siirtää nämä päätökset ensi kevääseen. Arvoisa pääministeri, osaatteko arvioida, onkohan kukaan Suomessa yllättynyt siitä, että te taas lykkäätte tarpeellisten työllisyyspäätösten tekemistä? [Sari Sarkomaa: Miksi niitä lykätään?] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen on nyt ymmärtänyt tämän asian väärin. Hallitushan on jo tehnyt kaikki ne rakenteelliset työllisyystoimet, joista olemme sopineet esimerkiksi hallitusohjelmassa tai joiden tavoitetta olemme jo aikaisemmin nostaneet. Nämä on jo saavutettu. [Timo Heinonen: Ei ole, ei yhden yhtä!] Tämä 110 miljoonan julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien kokonaisuus on vielä tälle lisäystä, eli sen lisäksi, että olemme tehneet kaiken sen, mitä olemme aikaisemmin luvanneet ja mihin olemme sitoutuneet, nyt teemme vielä lisää. [Sari Sarkomaa: Onko työllisyysaste hallitusohjelman edellyttämällä tasolla? Ei ole!] Tässä riihessä sovimme siis nopeavaikutteisista työllisyystoimista, joilla pyrimme esimerkiksi vastaamaan siihen, että eri aloille saadaan osaavaa työvoimaa juuri nyt ja nopeasti, ja osana tätä esimerkiksi edistämme työperäisen maahanmuuton kokonaisuutta. Eli hallitus on tehnyt, tulee tekemään ja teki myös tässä riihessä tärkeitä työllisyyspäätöksiä, ja näiden avulla me näemme nyt esimerkiksi sitä kehitystä, joka meillä on edessämme, että työllisyysaste kasvaa itse asiassa nopeammin kuin osasimme ennakoidakaan. Talous kasvaa, työllisyysaste kasvaa, investointeja tehdään ennätysmäärä [Puhemies koputtaa] — pidän kyllä hallituksen talouspolitiikkaa varsin onnistuneena tästä näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Me saatiin eilen lukea lehdistä, että keskusta ja vihreät jäivät oikein yötä myöten vääntämään ilmastotoimista Säätytalolle. Se oli varmaan oikea päätös, mutta onko todella niin, että tässä hallituksessa ei ole yhtään puoluetta, joka olisi valmis yötä myöten miettimään, miten budjettiriihessä otetaan vähemmän velkaa eikä lisätä sitä? Eikö ole yhtään puoluetta? Ei riitä, ministeri Saarikko, että on huolissaan — tarvitaan tekoja. Ja mitä tekoihin tulee, olen täysin eri mieltä pääministerin kanssa: te ette ole tehneet todellisia työllisyystoimia, ja sen perusteella, mitä tähän mennessä olemme nähneet riihen tuloksista, ei niitä ole syntynyt toden teolla nytkään. Onko yksinkertaisesti niin, että te ette riidoiltanne pysty sopimaan, vai mistä on kyse? Miksi päätöksiä ei syntynyt taaskaan? 

Arvoisa puhemies! Kyllä silloinkin, kun olimme samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa, jostain pientä erimielisyyttä oli. Mutta minä haluan kysyä kokoomukselta, ettekö te pidä työllisyystoimiksi laskettavina tekoina päätöstä nostaa opintotuen tulorajoja. Ymmärtääkseni tekin olette vaatineet sitä. Ettekö te pidä perusteltuna sitä, että yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä parannetaan niin, että työn vastaanottaminen vaikka vielä eläkkeeltä käsinkin osa-aikaisesti olisi nykyistä kannattavampaa? Tai ettekö te ole kuulleet sitä, mikä on suomalaisten yritysten pääviesti päättäjille: huolehtikaa prosessit kuntoon niin, että työperäinen maahanmuutto onnistuu. Sitä kaipaa julkinen sektori, sitä kaipaa yksityinen sektori. Muun muassa tämänkaltaisia päätöksiä me nyt teimme, ja olen niistä äärimmäisen tyytyväinen. Rakenteelliset toimet, 450 miljoonaa vaikutuksiltaan, ovat kaikki valmistelussa, ja ne kaikki toimitetaan eduskuntaan, ja loput kaipaamanne päätökset tämä hallitus tulee kyllä tekemään. [Juha Mäenpää: Onko kaikki maahanmuuttajat töissä?]  

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä se tilanne, että maassa on 145 000 avointa työpaikkaa, 316 000 työtöntä työnhakijaa. Nämä toimet, jotka luettelitte, ovat tärkeitä toimia, hyviä toimia, mutta ne ovat kuin pisara meressä siinä mittakaavassa, mitä teidän pitäisi tehdä. Te tavoittelitte 110 miljoonan työllisyystoimia, mikä vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonalla kymmenessä vuodessa. Siitä ei puutu ainoastaan nolla vaan kaksi nollaa. Kymmenessä vuodessa pitäisi hakea 10 miljardilla julkista taloutta vahvistavia toimia. Te ette pystyneet edes tähän. Kiitos näistä toimista, erityisesti opintotuen tulorajojen korottamisesta ja muutamasta muusta, mutta ne merkittävät toimet — paikallinen sopiminen, työttömyysturvan uudistaminen, sosiaaliturvan uudistaminen kannustavaksi, verotuksen keventäminen — missä nämä kaikki ovat? [Välihuutoja vasemmalta] 

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Orpo, kun me katsomme tätä taloustilannetta, missä me tällä hetkellä olemme, ja katsomme, miten Suomen taloudella menee ja mitkä ovat näkymät eteenpäin niin tämän talouskasvun, työllisyyden kuin vaikkapa investointien osalta, niin voimme kyllä todeta hallituksen talouspolitiikan olleen varsin onnistunutta. Me olemme selvinneet koronasta yhtenä pienimpiä vaurioita kärsineenä maana. Meidän taloutemme kasvaa erittäin voimakkaasti. Työllisyydessä menee paremmin kuin mitä osasimme ennakoidakaan. Investointeja tehdään ennätysmäärä. 

Hallituksen talouspolitiikka on ollut varsin onnistunutta myös työllisyyden näkökulmasta. Rakenteelliset toimet ovat tärkeitä. Niitä me olemme tehneet, ja niitä me tulemme tekemään, mutta isossa mittakaavassa ja isossa kuvassa, kun me olemme eläneet historiallista kriisiä, kyllä se merkittävin teko, minkä tämä hallitus on tehnyt työllisyyden eteen, on ollut koronan hoito, onnistunut hoito, ja kaikki ne päätökset, joita me olemme tähän liittyen tehneet. Sen vuoksi meidän taloudellamme on nyt valoisat näkymät. 

Arvoisa puhemies! Jos hallituksen talouspolitiikka olisi niin kovin onnistunutta, minkä ihmeen takia ennuste on, että Suomi kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana kaikista heikoiten koko Euroopassa? Eiköhän tässä ole kyse siitä, että me olemme nyt tässä nousukauden imussa mukana. 

Varsinainen kysymykseni olisi valtiovarainministeri Saarikolle: Te esitätte Suomeen maastapoistumisveroa. Se lienee viimeinen tapa sitten pitää täällä ne vähäisetkin osaajat, jotka meillä vielä on jäljellä. Kyllähän meillä tosiaan, kuten tiedossa on, paljon kaivattaisiin lisää — ja kiitos, että prosesseja nopeutatte — mutta valtiovarainministeriön tekemässä virkatyössä on todettu, että tämä maastapoistumisvero itse asiassa heikentäisi Suomea sijoituskohteena ja vaikuttaisi hyvin kielteisesti Suomen kilpailukykyyn. Muun muassa naapurimaamme Ruotsi ei näistä syistä ole sitä ottanut käyttöön, ja toisin kuin Ruotsilla, Suomella on aito osaajapula, ja Ruotsiin myös kohdistuu paljon enemmän investointeja ja osaajia muuttaa perille. [Puhemies koputtaa] Minkä ihmeen takia te teette [Puhemies koputtaa] tämänkin päätöksen? 

Arvoisa puhemies! Tässä arvonnousuverossa on kysymys Suomen verotusoikeuden turvaamisesta, ja minun käsitykseni mukaan Ruotsissa kyllä on vastaavanlaista sääntelyä käytössä. Tämä toimi koskettaa erityisesti yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimpia, sellaisia, joiden juuret ovat tässä maassa tai toimeentulon perusta on tässä maassa. 

Mitä tulee näkemykseenne kasvusta, niin kyllä, siitä olen samaa mieltä kanssanne. Minusta kasvuluku on verrattain hyvä tuleville vuosille, mutta vielä oleellisempaa on miettiä, miten se jatkuisi sillä uralla. On nimittäin niin, että jos me pystymme pitämään kasvumme yli 2 prosentin tasolla, sitä kautta se yhtäläisesti vahvistaisi totta kai työllisyyttä ja sitä kautta me saisimme menot ja tulot järkevällä tavalla tasapainoon. Siksi kysyn meiltä kaikilta: luotammehan ja teemmehän me töitä sen eteen, että kasvu vahvistuu? Tämä hallitus tekee. 

Vihreän siirtymän, ilmastomuutoksen, suuret mahdollisuudet: Ihmettelin edustaja Orpon kysymystä siitä, ikään kuin ilmastonmuutos olisi jotenkin talouskasvulle vieras asia. Sehän on talouskasvun keskeisin moottori, ne torjunnan toimet, se osaaminen ja teknologia, mikä suomalaisissa edelläkävijäyrityksissä on. [Puhemies koputtaa] Uskon, että vihreä siirtymä voi olla Suomen taloudelle iso mahdollisuus, ja kasvun mittakaava liittyy myös siihen, [Puhemies: Aika!] että pudotus ei ollut niin syvä kuin monessa muussa maassa.  

Arvoisa rouva puhemies! Kesäkuussa 2019 työllisyystoimet lykättiin syksyyn 2019, sitten kevääseen 2020 ja edelleen syksyyn 2020, jolloin perälaudaksi asetettiin viime kevään puolivälin riihi 2021, jossa sovittiin jatkotarkastelu syksyyn 2021, ja nyt sen tuloksena työ näyttää jatkuvan kevääseen 2022. [Välihuutoja] 

Kokoomus on esitellyt konkreettiset työllisyystoimet lähes 150 000 työpaikasta — ottakaa edes osa niistä käyttöön. Edellisen hallituksen aloittaessa otettiin velkaa melkein miljoona euroa joka tunti. Tuo tilanne korjattiin, ja pääministeri Juha Sipilä totesi silloin, että velan väheneminen on harjoitetun talouspolitiikan ansiota, ja hän totesi: ”Tuohon velanottoon ei ole paluuta. Seuraavankin hallituksen tehtävä on jättää Suomi seuraajalleen [Puhemies koputtaa] paremmassa kunnossa kuin se on sen itse saanut.” Kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko: aiotteko te [Puhemies koputtaa] jättää Suomen seuraajallenne huonommassa [Puhemies: Aika!] kunnossa kuin missä te sen itse saitte? 

Arvoisa puhemies! Aion tehdä kaikkeni sen eteen, että Suomen työllisyys ja talouden kasvu vakiintuvat tasolle, joka varmistaa sen, että Suomen talouden, jonka menot ja tulot ovat olleet pitkään epätasapainossa, tilanne voisi korjaantua. 

Tämä korona-aika teki hallituksen työstä haastavampaa, mutta siksi olen erityisen iloinen, että kansantalousosaston, joka laatii ennustuksen Suomen talouden kehityksestä tuleville vuosille, johonka hallitus nojaa omassa työssään — tuo ennuste julkistetaan syyskuun lopulla, mutta rohkenen siitä todeta — arvion mukaan työllisyysaste, joka on kaikkein tärkein mittari, ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin ja Suomen talouden kannalta tärkeä mittari, kehittyy nyt lupaavalla tavalla oikeaan suuntaan. 

Ja edelleen kysyn teiltä, hyvä kokoomus — kiitän siitä, että meillä on yhteinen huoli työllisyydestä ja tavoitteita: Ettekö te pidä minään toimia, jotka liittyvät opiskelijoiden mahdollisuuteen tehdä työtä, eläkeläisten mahdollisuuteen tehdä työtä? Ettekö te kannata [Puhemies koputtaa] vahvoja toimia työperäisen maahanmuuton hyväksi? 

Arvoisa puhemies! Kuten tässä usean kollegan suulla totesimme, kiitämme toden totta siitä, että te edesautatte osaajien tuloa tähän maahan, myös siitä, että opiskelijat pystyvät opintojensa rinnalla tekemään työtä ja että eläkeläiset pystyvät yhdistämään työtuloa nykyistä paremmin eläkkeeseen ja tekemään myös seniori-iällä työtä. Siitä ei ole lainkaan kysymys, vaan kyse on siitä, että te otatte ensi vuonna 7 miljardia velkaa jälleen kerran lisää siitä huolimatta, että me eletään semmoista nousukautta, mitä ei ole nähty tässä maassa käytännössä pariin vuosikymmeneen. Miten se on mahdollista, miten te selitätte tämän? Ja jos mietitään sitä, mitä tässä vielä seuraavat 10—20 vuotta on tiedossa — meidän väestö ikääntyy, työssäkäyvien ja työikäisten määrä suppenee — meillä tulee olemaan todella suuria vaikeuksia vielä edessäpäinkin. Ja kukaan ei poissulje sitä, etteikö olisi uusikin kriisi näköpiirissä. Mitä sitten tapahtuu, hyvä hallitus? 

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani tähän alijäämään, joka on noussut monen kokoomuksen puheenvuoron kysymyksessä esiin. Ensinnäkin se mittakaava on onneksi nyt kovin toinen kuin kuluvan vuoden mittakaava. Tälle vuodelle kokonaisuudessaan se luku asettui liki 15 miljardiin, nyt mittakaava on alle 7 miljardia. Tuo on merkittävä muutos ja kertoo tietenkin myös siitä, että yhteiskunta avautuu, ja toivomme kaikki, että koronan vaikea aika on takanapäin. Tuossa alijäämässä näkyy myös muutama muu merkittävä päätös, osittain myöskin kaikkien meidän poliitikkojen yhteinen päätös, HX-hävittäjähanke, johon hallitus valmistautuu ja joka näkyy alijäämässä useana tulevana vuonna. Siitä huolimatta alijäämäkehitys on lähtenyt nyt oikeaan suuntaan, ja olen luottavainen, että tulevina vuosina se on vielä tätäkin pienempi. Mutta korjausvelkaa on paljon, kun katsotaan kehitystä 2010-luvun alkupuolelta. Yksi muutos on sote-muutos, maakuntien hyvinvointialueiden perustaminen, johon hallitus valmistautuu [Puhemies koputtaa] jo osaltaan tämän vuoden budjetissa. 

Rouva puhemies! Pääministeri Marin, te olette kehunut Suomen työllisyystilannetta ennätyshyväksi. Silti otatte budjetissanne velkaa 6,9 miljardia — siitäkin huolimatta, että olette kertonut meille, että nyt EU:sta tulee rahaa. 

Suomessa vallitsee todellisuudessa massatyöttömyys. TEMin uuden tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 300 000, mikä on muuten enemmän kuin oli teidän hallituksenne aloitettua. Tämän tilaston ulkopuolelle jääviä työttömiä on valtava määrä. Meillä on lisäksi satojatuhansia ihmisiä, jotka työstään huolimatta ovat sosiaalitukien piirissä, esimerkiksi osa-aikatyöntekijöitä. Samalla pitkäaikaistyöttömyyden määrä on lisääntynyt. Jos te, pääministeri Marin, pidätte hallituksen saavutuksena työllisyystilaston kasvua, onko myös työttömyyden ja sosiaaliturvan käytön kasvu hallituksenne ansiota? 

Arvoisa puhemies! Niin kokoomuksen edustajien puheenvuoroissa kuin nyt tässä edustaja Tavion puheenvuorossa kovasti unohtuu se tilanne, missä me olemme eläneet viimeiset puolitoista vuotta. Me olemme olleet keskellä historiallisen syvää kriisiä. Me olemme joutuneet aivan poikkeuksellisella tavalla sulkemaan reaalitalouksiamme niin Suomessa kuin muualla maailmassa sen vuoksi, että me olemme pyrkineet estämään virusta leviämästä. No nyt me avaamme jälleen yhteiskuntaa, ja hallitus on julkistanut ja tänään hyväksynyt strategiapäivityksen siihen, millä tavalla yhteiskunta avataan ja samalla meidän taloutemme ja työllisyytemme toipuvat. 

Mutta kun me katsomme vielä niitä uhkakuvia, mitä meillä oli hetki sitten edessämme, ja vertaamme tätä nykyistä tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä, me näemme, että itse asiassa työllisyyskehitys on paljon, paljon paremmalla tolalla kuin mitä vielä hetki sitten pelkäsimme. Hallitus on omalta osaltansa tehnyt rakenteellisia työllisyystoimia, joilla pyritään puuttumaan niihin rakenteellisiin ongelmiin, mitä edustaja Taviokin tässä puheenvuorossansa kuvasi. Mutta sen lisäksi me teemme myös nopeavaikutteisia toimia, [Puhemies koputtaa] joilla pyrimme esimerkiksi varmistamaan sen, että työntekijät ja työnantajat kohtaavat, [Puhemies koputtaa] eli puuttumaan tähän kohtaanto-ongelmaan, vahvistamaan ihmisten osaamista ja sitä kautta myös työllistymistä. 

Arvoisa puhemies! Joihinkin asioihin on vaikea löytää rahaa. Hallituksella oli suuria vaikeuksia löytää rahaa — en tiedä, löytyivätkö ne rahat — siihen, että poliisivoimia ei tarvitse leikata, mutta uutistietojen mukaan hallitus on löytämässä rahaa siihen, että pakolaiskiintiö voitaisiin kaksinkertaistaa. Tämä 2 000 pakolaista vuodessa — tiedättekö te, monenko päivän väestönkasvu se on pelkästään Afganistanissa? Se on yhden päivän väestönkasvu, se 2 000 ihmistä, vaikka kaikki otettaisiin Afganistanista, ei riitä enää seuraavalle päivälle. Ei tuollaisessa ole mitään järkeä. Meidän rahamme eivät riitä tuohon peliin. Nämä asiat ovat vastakkain. 

Meille otetaan 7 miljardia lisää velkaa tulevana vuonna, ja se ei tule riittämään. Tulette aivan varmasti tekemään lisätalousarvioesityksiä, joissa otetaan vielä lisää velkaa. Te olette heittäneet ilmaan ajatuksia suomalaisten eläkerahastojen tuplaverottamisesta, suomalaisten sijoitusrahastojen verottamisesta, ja siitä huolimatta te otatte tuollaisen vuoren velkaa, suurelta osin myös viedäksenne rahaa ulkomaille. Arvoisa hallitus, milloin te aiotte asettaa nämä asiat tärkeysjärjestykseen? Milloin te aiotte asettaa [Puhemies koputtaa] suomalaisten asian etusijalle? 

Arvoisa puhemies! Siinä oli, edustaja Mäkelä, teillä nyt aika paljon väitteitä, ja katson, mitä kaikkea niistä minuutissa ehdin kumoamaan. 

Ensinnäkin mitä tulee pakolaiskiintiöön, sen osaltahan hallituksen ohjelmassa todettiin haarukka 800 ja 1 050 pakolaisen välistä, ja tästä prosessista sisäministeri Ohisalo on täällä kertonut, miten pakolaiskiintiö — ikään kuin ne ihmiset, jotka ovat suurimmassa hädässä — toteutetaan pakolaisyhteistyössä YK:n kanssa. Samalla hallitus varautuu Afganistanin tilanteen vuoksi tarvittaessa tuota määrää vielä kasvattamaan. Budjetissa on nyt varauduttu niiden 1 050 pakolaisen tulemiseen. 

Mitä tulee poliiseihin, huoli on yhteinen. Se on osa suomalaisten kokemusta turvallisuudesta. Siksi olen iloinen, että saatoimme tämän budjetin valmistelukeskustelussa käydä hyvän vuorovaikutuksen poliisiylijohtajan kanssa, ja päätimme koko hallituksen kanssa yhteistuumin kohdistaa poliisille lisäeuroja suhteessa siihen pohjaan, jonka valtiovarainministeriö esitteli. Poliisin määrärahat säilyvät nykyisellä tasolla, ja poliisin osalta hallitus vielä kirjasi, [Puhemies koputtaa] että määrärahat on kohdennettava muun muassa harvaan asutulle alueelle.