Arvoisa puhemies! Ensiksi täytyy esittää kiitokset Yleisradion johdolle ja työntekijöille pidemmältä aikaa, viime vuosien Yleisradion toiminnan kehittämisestä.
Kun vielä muutama vuosi sitten yleisesti arveltiin, että aika on kulkenut Yleisradion ohitse, niin olemme tulleet tilanteeseen, jossa Yleisradio on ollut kärkitoimijana sopeutumisessa digitaaliseen aikaan. Yleisradio on kohdannut haasteensa erinomaisella tavalla, ei siis ihme, että Britannian BBC ja Suomen Yleisradio ovat saaneet parhaat arvosanat eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden vertailussa. Se, että Yleisradio saavuttaa eri kanavillaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta viikoittain, kertoo, että tämä laitos ja sen laadukas toiminta on tärkeää koko kansakunnalle ja kaikille suomalaisille.
Merkitystä on myös sillä, että Yleisradio on rohkeasti siirtynyt uuteen aikaan. Yleisradion nettisivut ovat tärkeä osa luotettavaa tiedonvälitystä, Areena on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha olemassa oleva Yleisradion kulttuuriaarteisto on saatettu uudelleen kaikkien kansalaisten saataville. On siis paljon hyviä esimerkkejä.
Myös Yleisradion uutistoiminnan luotettavuus on saanut kansalaisilta poikkeuksellisen korkeat arvosanat, jopa sellaiset, että ne alkavat olemaan jo siinä rajalla, voiko niitä kertoa, kun prosentit ylittävät presidentti Niinistön suosion lukemat. Eli kun ollaan yli 90 prosentin luotettavuuslukemissa, niin voi kysyä jo, onko tämä jo liian pitkälle menevää. Tämä ei tarkoita sitä, ettei Yleisradiollekin tulisi virheitä, etteikö myös uutistoiminnassa tulisi virheitä ja ettemmekö me olisi ehkä kukin vuorollamme tyytymättömiä uutisointiin ja tehtyihin journalistisiin ratkaisuihin, ja varmaan tästä kritiikistä osa on myös sitten oikeaan osuvaakin. Se on eri asia, mutta peruskysymys on, että me annamme mahdollisuuden luotettavaan journalismiin ja rakennamme sitä koskevaa lainsäädäntökehikkoa ja myös rahoitusta.
Kun tämä Satosen johtama työryhmä lähti erittäin vaikeista oloista ja erittäin suuresta vastakkainasettelusta liikkeelle, se loppujen lopuksi tuli kuitenkin yhteiseen maaliin. Haluan eduskunnan istunnossa antaa tunnustuksen työryhmän puheenjohtajalle, silloiselle kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle, edustaja Satoselle tämän työn erittäin hienosta, maltillisesta, rakentavasta ja taitavasta eteenpäinviemisestä. Vaikeista, hyvin erilaisia näkökohtia ja tavoitteita, hyvin dramaattisia muutoksia Yleisradion asemaan, hyvin suuria leikkauksia sisällään pitäneistä ehdotuksista päädyttiin kohtuulliseen kompromissiin.
Päädyttiin siis kompromissiin, joka tarkoittaa sitä, että ensi vuoden osalta ja vuoden 18 osalta ei tehdä Yleisradion rahoitukseen muutoksia ja vuosi 2019 arvioidaan erikseen vuonna 2018, mutta sitten tämän kompromissin osa oli, että joka tapauksessa vuodesta 2019 eteenpäin siirrytään käyttämään voimassa olevan lainsäädännön mukaisia indeksitarkistuksia. Tämä tehtiin, ja nyt on nähty, että tälläkin on kuitenkin omat seuraamuksensa Yleisradion toimintamahdollisuuksille: yhtiössä on käynnistetty yt-menettely, joka tulee tarkoittamaan henkilöstön vähentämistä, ja ikävä kyllä on syytä pelätä, että se tarkoittaa myös ohjelmistossa selviä karsintoja — siitähän ensimmäiset merkit ovat näkyvissä, kun on tehty päätös yhdistää kaksi kanavaa, ruotsinkielinen FST-kanava ja sitten suomenkielinen Teema-kanava. Eli kyllä näillä, vaikkapa vain indeksien jäädytykselläkin, on todellinen merkitys sille, miten kansalaiset voivat Yleisradion ohjelmistosta tulevaisuudessa nauttia. Nähtäväksi jää, onko tämäkin ratkaisu sentyyppinen, että se tuottaa isompia vaurioita Yleisradion ohjelmatuotannolle. Odotan mielenkiinnolla Yleisradion johdon, hallituksen ja hallintoneuvoston asiaa koskevia ratkaisuja.
Mutta erityisen merkittävä tämä työ on kuitenkin siltä kannalta, että kaikissa oloissa turvaamme tämän riippumattoman tiedonvälityksen. On tärkeätä, että eduskunnassa vallitsee vahva sitoumus siihen, että Yleisradion toiminta tapahtuu eduskunnan alaisuudessa ja valvonnassa, ei hallituksen valvonnassa. On tärkeätä, että hallitusneuvotteluissa ei ryhdytä käsittelemään yksipuolisesti Yleisradiota koskevia linjauksia, ja on tärkeätä, että ei luoda sellaisia rahoitusruuveja, joilla ryhdyttäisiin journalistisesti vaikuttamaan Yleisradion uutistoimintaan ja ajankohtaistoimintaan.
Ja tältä kannalta katsoen tämä yksi asia on nyt sitten tästä työryhmän ehdotuksesta ikävä kyllä toteuttamatta, ja se yksi asia koskee Yleisradion rahoituksen siirtämistä kehyksen ulkopuolelle. Pidän tätä hämmästyttävänä. Kun meillä on olemassa parlamentaarinen työryhmä, jonka ehdotus oli yksimielinen, eli että siirretään kehyksen ulkopuolelle juuri tämän journalistisen riippumattomuuden turvaamiseksi, budjetista ei kahlaamallakaan löydy sanaakaan, että tämä olisi toteutettu. Ei. Yleisradio ilmeisesti pidetään kehyksessä ensi vuoden aikana, vastoin sitä, mitä työryhmä esitti.
Täällä on sitten vähän yleisempikin merkitys. On selvä, että tämä ei ole sen ratkaisun mukaista, jonka työryhmä teki, joka oli osa kompromissia, tämä kehysratkaisu, kun oltiin valmiita siirtämään kehyksen ulkopuolelle, ja työryhmässä ne, jotka olisivat olleet nykyisen lainsäädännön voimassaolon kannalla eli olisivat olleet valmiita inflaatiokorjauksiin Yleisradion rahoituksessa, katsoivat, että osana kompromissia, kun tämä kehysasia ratkaistaan positiivisella, Yleisradion riippumattomuutta korostavalla tavalla, voidaan tämä muu rahoitus hyväksyä tavalla, joka ei kaikkien työryhmän jäsenten mielipiteitä vastannut. No, nyt tämä kehysratkaisu ei ole toteutunut.
Tästä jää jäljelle myös se kysymys, missä määrin me voimme luottaa toistemme sanaan. Täällä edellisessä keskustelussa päivällä sanottiin, että sanat ovat tekoja, niin kuin ne ovatkin, aivan erityisesti politiikassa. Jäljelle jää siis se kysymys, missä määrin voimme luottaa hallituspuolueiden edustajien sanaan. Jos parlamentaarisesti sovitaan erittäin vaikeiden vaiheiden jälkeen jotain, niin onko niin, ettei tämä sopimuksen toteutuminen olekaan automaatio?
Erityisen kummalliseksi tämän tekee se, että yksikään hallituspuolueen edustaja ei suostu tätä asiaa kertomaan: mitä tässä oikein on tapahtunut, miksi tätä yksimielistä ehdotusta ei ole ensi vuoden budjetissa toteutettu? Edustaja Zyskowicz kolmen kysymyksen jälkeen suostuu käsittelemään aihetta, mutta hänkin antaa vastaukseksi vanhan vastauksen vuoden takaa eikä vastaa siihen kysymykseen, miksi kesäkuista parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä ei ole toteutettu. Arvoisat kollegat, emmehän me näin voi toimia, täytyyhän meillä olla kyky keskustella, ja pitää olla joku selitys, miksi tätä työryhmän ehdotusta ei ole toteutettu. Täytyyhän siihen nyt joku selitys olla, ei tätä voi nyt ajatella niin, että tämä vaietaan ja toivotaan, että ei kukaan tästä kirjoita. No, siihen, että kukaan ei kirjoita, voi luottaa sen takia, että eiväthän lehdet kirjoita Yleisradion asioista noin lähtökohtaisesti. Se ei ole niiden ensimmäinen mielenkiinnon... (Ben Zyskowicz: Paitsi negatiivisesti!) — No, tietysti negatiivinen kritiikki, mutta kun nyt siitä ei ole kysymys. — Niin tämä ei sillä tavalla kiinnosta lehdistöä. Ja sitten Yleisradio itse ei uskalla näistä kirjoittaa ja sanoa yhtään mitään, etteivät he aja omaa asiaansa. Mutta olen ajatellut tässä nyt olla sitkeä. (Pia Viitanen: Kannattaa!)
Eli aion penätä tätä asiaa niin kauan, kunnes joku hallituspuolueen edustaja nousee ylös ja sanoo, että tästä on kysymys. Niin että tämä on varoitus. Näitä puheenvuoroja tulee aina, kun siihen on mahdollisuus tässä salissa, jossa penätään sopimusten pitämisen, suomalaisen sopimuskulttuurin ja Yleisradion aseman kunnioittamisen perään. Tulen kysymään jatkossakin aina, kun siihen on mahdollisuus: minkä takia parlamentaarisen työryhmän yksimielistä ehdotusta siirtää Yleisradion rahoitus kehyksen ulkopuolelle ei toteuteta ensi vuonna?