Senast publicerat 05-06-2021 01:55

Punkt i protokollet PR 96/2016 rd Plenum Torsdag 6.10.2016 kl. 16.00—18.33

7. Lagmotion med förslag till lag om ändring av 1 § i universitetslagen

LagmotionLM 38/2016 rdHeli Järvinen gröna m.fl. 
Remissdebatt
Förste vice talman Mauri Pekkarinen
:

Ärende 7 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till kulturutskottet. 

Debatt
18.10 
Heli Järvinen vihr 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämä asia on täällä käsittelyssä jo toiseen kertaan, mikä on tietysti eduskunnan arvovallalle ja työskentelytavoille hieman omituista. Toivoisinkin, että kun jatkossa tulee samansisältöisiä lakialoitteita, nämä voitaisiin käsitellä samalla kertaa. 

Asia on kuitenkin vakava. Savonlinnasta ollaan lakkauttamassa opettajankoulutuslaitosta 1.8.2018 lukien. Opettajankoulutuslaitoksessa opiskelee noin 900 opiskelijaa, ja sen kokonaisvaikutus Savonlinnan aluetalouteen on noin 12 miljoonan euron liikevaihto sekä 300 työpaikkaa. Väkilukuun suhteutettuna opiskelijamenetysten vaikutus on sama kuin jos Helsingin yliopistosta puolet lakkautettaisiin Helsingistä. 

Pääministeri Juha Sipilä on luvannut, että Savonlinnaa kompensoidaan tästä lakkautuksesta sillä tavalla, että Savonlinnan aluekehitystilanne tulee olemaan parempi kuin ennen OKL:n lakkautusta. Tätä varten on perustettu myös työryhmä valmistelemaan mahdollisia kompensaatioita. Opettajankoulutuslaitoksen lakkautuksesta aiheutuvien menetysten kompensoimiseksi keskeisin toimenpidekokonaisuus ovat koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla tuetaan ja vahvistetaan Savonlinnan elinvoimaisuutta, elinkeinorakennetta ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia kaikkein kestävimmin ja pitkäjänteisimmin. Kaikkein tärkeintä on nyt, että pääministeri lunastaa lupauksensa ja että Savonlinnalle annetaan konkreettisena ja varmana kompensaationa vähintään yhtä paljon koulutuspaikkoja kuin menetämme opettajankoulutuslaitoksen lakkautuksen seurauksena. Tästä syystä kaupungin johto edellyttää, että maan hallitus aidosti pohtii Savonlinnalle 420:tä lisäaloituspaikkaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. 

Koulutusalojakin on mietitty. Puurakentamisen ja teollisuuden digitalisaation insinöörikoulutukset 100 uudella aloituspaikalla perustuvat Savonlinnan asemaan Suomen suurimpana mekaanisen metsäteollisuuden keskittymänä sekä kaupungin Teknologiapuistossa sijaitsevan Kuitulaboratorion ainutlaatuiseen teollisuuden teknologiatuotteiden tuotekehitysympäristöön. Toinen keskeinen koulutusavausesitys on kuntoutusalan koulutuksen valtakunnallinen osaamiskeskittymä 100 aloituspaikalla Savonlinnaan osana valtakunnallista työnjakoa. Savonlinnassa on jo nyt valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointialan keskittymä, johon kuuluvat muun muassa keskussairaala, kuntoutuskeskus Kruunupuisto, kylpylä Casino sekä työelämän kuntoutusta antava kuntoutushotelli Herttua. Myös liikunta-alan ammattikorkeakoulutus vahvistaisi Savonlinnan vahvuuksia, sillä kaupungissa on Itä-Suomen ainoa urheiluopisto ja sen infrastruktuuriosaaminen ja hyvä vetovoimaisuus jo olemassa. 

Mutta muitakin toiveita on. Opettajankoulutuksen lähtö Savonlinnasta tulee vaikuttamaan sekä vuokra- että omistusasuntomarkkinoilla todella negatiivisesti. Välitön vaikutus on Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:n ja Savonlinnan Vuokratalot Oy:n ajautuminen taloudellisesti täysin kestämättömään tilanteeseen. Kyseisten kohteiden Valtiokonttorin lainat pitäisi saada kokonaan anteeksi, koska muutoin molemmat yhtiöt menevät konkurssiin — kyseessä on noin 18 miljoonan euron panostus. Lisäksi valtiolta toivotaan 5—10 miljoonaa euroa purkuavustusta yhteensä noin 320 asunnon ylikapasiteetin purkamiseen kaupungin alueelta. 

Savonlinna esittää, että valtion toimintoina sinne voisi siirtää kompensaationa esimerkiksi Museoviraston. Yliopistolta vapautuu erittäin merkittävä määrä tiloja, joiden hyödyntäminen valtion toimintojen alueellistamisella olisi järkevää. Museoviraston toimialaan kuuluvien tehtävien siirtoja tulee tehdä, koska kaupungissa on jo nykyisellään vahva ja monipuolinen museo- ja matkailualan klusteri, joka voisi kehittää museotoimialaa matkailuelinkeinon näkökulmasta. Savonlinnassa on Museoviraston yksikkö, Olavinlinna, maakuntamuseo, Metsämuseo Lusto ja lukuisia pieniä museoita. 

Kaupunki esittää myös Metsähallituksen toimintojen alueellistamista Savonlinnan alueelle, ja perusteena on nimenomaan vahva metsäklusterikokonaisuus, josta meillä on paljon esimerkkejä metsäalan hallinnon, kehittämisen, museo- ja tutkimustoimintojen sijainnin puolesta sekä tietysti myöskin UPM:n, Metsä Woodin sekä Andritzin ominaisuudessa. Meillä on myös vahvaa kuitu-, energia- ja elinkaariosaamista Savonlinnan Kuitulaboratoriossa. 

Savonlinnan toivelistalla ja vaihtoehtoina kompensaatioille on myös väylähankkeita. Savonlinnan kaupunki esittää, että syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen toteutettaisiin kokonaisena hankkeena ja että hankkeeseen sisällytettäisiin rautatiesillan uudistamisen vaatima 12 miljoonan euron rahoitusosuus. Junayhteys Pieksämäelle kuten myöskin Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka ovat niin ikään toivelistalla. 

Ennen kaikkea oleellisinta tässä tilanteessa on se, että sote-ratkaisujen yhteydessä myös Savonlinnan keskussairaalan päivystystoiminta ja leikkaustoiminta saadaan vahvistettua. On aivan oleellista, että saamme pitää erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa, ja tämä linjaus pitää varmistaa. Kirurgian, sisätautien ja anestesian päivystys sekä riittävät diagnostiset palvelut tulee turvata Savonlinnan keskussairaalassa päivystysten säilyttämiseksi, tai emme pysty säilyttämään edes nykyisiä ammattikorkeakoulupaikkoja. 

Mutta lopuksi kaikkein oleellisinta on se, että kun hallitus vähentää yhdestä kaupungista, yhdeltä alueelta näin kovalla kädellä valtion toimintoja, on ainoa kestävä keino antaa tilalle joitain muita valtion toimintoja, mieluiten opiskelupaikkoja, jos omaa yliopistoa emme saa. Jos sitten saamme lisäksi joitakin liike-elämän ja yrityselämän innovaatioita tai toteutuksia, ne ovat sitten jotakin lisää tähän, mutta aivan oleellista on nyt puhua siitä, mitä valtion toimintoja alue voi kompensaationa saada. 

18.17 
Antti Kurvinen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakialoite, eli Järvinen ynnä muut, on ikään kuin sisar- tai rinnakkaisaloite lakialoitteelle 31/2016, joka on kansanedustajien Kaj Turunen ja Hanna Kosonen tekemä. Tässä lakialoitteessahan tarkoituksena on perustaa Suomeen uusi yliopisto, mikä tapahtuisi muuttamalla yliopistolakia. Tämä lakialoite kumpuaa siitä huolesta ja tuskasta, jota aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Järvinen, hyvin kuvasi puheenvuorossaan, vaikeasta tilanteesta Savonlinnassa, joka syntyi, vaikka eduskunnan ja hallituksen enemmistö jotakin muuta olisi halunnut. Hallituksellahan on nyt tämä niin sanottu Savonlinna-työryhmä, joka sitten etsii näitä keinoja. Hyviä ehdotuksia tuli tuolta pöntöstäkin, millä tavalla voitaisiin tätä tilannetta Savonlinnan alueella helpottaa ja saada alueelle parempi tulevaisuus. Tässä en voi olla mainitsematta sitä, että saaristo-osakuntien valtionosuuksien parannushan oli yksi sellainen asia, mikä alkusyksystä tuli tietoon ja mikä omalta osaltaan vähäsen tulee helpottamaan Savonlinnan tilannetta. 

Arvoisa puhemies! Rohkenen tässä kohtaa vähän ajatella yliopistoja muutenkin ja yliopistojen alueellista merkitystä. On ihan selvää, että viimeisen 20:n ja 30:n vuoden aikana ne maakuntakeskukset, joissa on yliopisto, ovat pärjänneet, kuten esimerkiksi Jyväskylä on hyvä esimerkki, ja sitten ne, joissa sitä korkeinta opetusta ei ole tarjolla, ovat pärjänneet vähän heikommin tai jopa taantuneet. Haluaisin tässä kohtaa ottaa esille yliopistokeskusten aseman. Meillä on monissa kehittyvissä maakuntakeskuksissa, kuten Seinäjoella ja Kokkolassa, yliopistokeskukset, jotka vähän niin kuin elävät joka vuosi, vuodesta toiseen, siinä epävarmuudessa, että miltä se tulevaisuus näyttää, vaikka ne tekevät alueellisesti erittäin tärkeää tehtävää. Niiden oikeudellinen asema on tällä hetkellä turhan ohut. Minusta yliopistokeskusten asema ja tehtävät pitäisi nykyistä selkeämmin kirjata yliopistolakiin. 

18.19 
Timo Heinonen kok :

Arvoisa herra puhemies! Yliopistokeskuksista on todellakin puhuttu tässä salissa monen monta kertaa. Välillä rahoja ollaan oltu leikkaamassa ja välillä palauttamassa, ja olen edustaja Kurvisen kanssa samaa mieltä, että lakiin kirjaus niiden kohdalla olisi perusteltua. 

Tämä edustaja Järvisen aloite tietyllä tavalla osoittaa osan vihreiden tässä salissa käyttämistä aiemmista puheista hieman ainakin outoon valoon. Silloin on hallitusta täällä ryöpytetty ja syytetty tästä Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisesta, mutta nyt edustaja Järvinen myöntää kollegoineen — tässä on allekirjoittajina Karimäki, Kasvi muun muassa vihreistä — että "hallitus ei voi määrätä ohi yliopiston autonomian niitä paikkakuntia, joilla kukin yliopisto opetusta antaa". Tämä laittaa kyllä vihreiden puheet vähintäänkin aika vankan populistisen varjon alle, kun täällä opetusministeri Grahn-Laasosta useilla kyselytunneilla, monissa muissa keskusteluissa on syytetty, että miksi hän tekee näin tai miksi hän ei puuttunut siihen. Nyt te kuitenkin kirjoitatte varsin selkeästi, että näin tämä on mennyt. 

Myös entinen opetusministeri, edustaja Gustafsson on syyttänyt hallitusta, että miksi Savonlinnan OKL:ää ei pelastettu, ja me tiedämme hyvin, että edellisen hallituksen aikana, missä myös vihreät olivat ja opetusministerinä Gustafsson, Tampereen yliopisto lopetti Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen. Itse tulen siltä alueelta ja tiedän sen tuskan ja jaan tämän tuskan, mikä täällä on tuotu Savonlinnan kohdalta, eli olen täysin samaa mieltä, että näitä toimenpiteitä pitää jatkaa, niin kuin edustaja Kurvinen toi esille.  

Mutta on rehellistä näissä keskusteluissa kuitenkin pitää esillä se totuus, minkä nyt myös vihreät tässä omassa lakialoitteessaan LA 38/2016 myöntävät, että hallitus ei voi määrätä eli hallitus ei ole tätä päätöstä tehnyt. 

18.22 
Heli Järvinen vihr :

Arvoisa puhemies! Aloitan saaristo-osakuntalisistä. On hieno juttu, että ne saatiin nyt palautettua, mutta pitää muistaa, että niiden osalta kyse ei ole minkäänlaisesta yliopistokompensaatiosta Savonlinnalle, vaan ikään kuin vääryydestä, joka on muutaman vuoden tauon jälkeen korjattu. 

Mitä sen sijaan tulee tähän yliopisto-asiaan: On selvää, että yksikään yliopisto tässä maassa ei voi itse päättää, mitä oppiaineita opettaa, mitä tutkintoja saa antaa, vaan se on aina ministeriön vastuulla. Ja, edustaja Heinonen, on aivan yksiselitteistä, että hallitus ei voi sanoa yhdellekään yliopistolle, että teidän on pakko opettaa jollakin tietyllä paikkakunnalla. Mutta kyllä hallituksella on se valta, että se voi päättää omasta halustaan siitä, jos se haluaa esimerkiksi opettajankoulutusta järjestettävän jollakin paikkakunnalla. Jos ei muuta vaihtoehtoa ole, jos se ei saa Itä-Suomen yliopistoa tai Helsingin yliopistoa tai muuta yliopistoa suostumaan siihen, niin viime kädessä kyse on juuri tästä, mikä meillä nyt on pöydällä, eli uuden yliopiston perustamisesta. Tämä aloite on tehty nimenomaan sen takia, että kun kohtuullisen moni hallituksen jäsen on yrittänyt luikerrella tässä tilanteessa Itä-Suomen yliopiston hallituksen tekemän ratkaisun taakse, niin nyt, kun on pöydällä aloite omasta yliopistosta, hallituksella on se valta, jos on tahto, perustaa yliopisto ja pitää huolta siitä, että opettajia koulutetaan laajalti tässä maassa eikä vain yhdessä paikassa yhdellä paikkakunnalla Itä-Suomessa. 

18.24 
Timo Heinonen kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ei kukaan ole luikerrellut minkään taakse, vaan juuri niin toiminut kuin te olette tähän lakialoitteeseen kirjoittanut. Te kirjoitatte, että "hallitus ei voi määrätä ohi yliopiston autonomian niitä paikkakuntia, joilla kukin yliopisto opetusta antaa". Te olette kuitenkin tässä salissa syyttänyt, että hallitus on vastuussa siitä, että se loppuu. Olen samaa mieltä, että hallitus voi perustaa uusia yliopistoja, ja me otamme myös Hämeenlinnaan mielellään Hämeenlinnan yliopiston ja varmasti jokaiseen OKL-kaupunkiin oman yliopiston, jos näin päätetään tehdä, se on totta. Mutta on epärehellistä syyttää hallitusta tästä päätöksestä, että opettajankoulutus on päättymässä Savonlinnassa. Sen päätöksen on tehnyt Itä-Suomen yliopisto, niin kuin te itsekin tässä lakialoitteessanne toteatte, ja on hyvä, että se nyt on pöytäkirjaan myös kirjoitettu. 

18.25 
Antti Kurvinen kesk :

Herra puhemies! Aloitan nyt siitä, kun edustaja Järvinen vähän ehkä vähätteli tätä valtionosuuslainsäädännön muutosta saaristo-osakuntien osalta. Totean siinä kuitenkin, että kysymys on rahavirroista, joita tulee alueille ja joita tulee sinne kaupunkiin, ja kun ajatellaan Savonlinnan alueen elinvoimaa, niin kyllä kai sillä jokin merkitys on, vaikka ymmärrän, että tietenkään se ei korkeakoulutusta korvaa eikä tuo opiskelupaikkoja — se on toinen asia, sen eteen yhdessä tehdään töitä. 

Kuitenkin vähän ihmettelen, kuten edustaja Heinonenkin, vihreitä: Varmaan kahdetkaan rattaat eivät riitä, vaan niitä rattaita on viisi tai kuusi, tai riittääkö sekään. Nyt ollaan hirveän huolissaan pienten maakuntakeskusten korkeakoulutuksesta. Kun te lähditte edelliseen hallitukseen, Kataisen—Stubbin hallitukseen, niin siellä vaikkapa Hämeenlinnan OKL lakkautettiin ja se oli aivan ok vihreille, ja nyt sitten yhtäkkiä tämä maakuntien korkeakoulutus mietityttääkin vihreitä. Eli tämä on vähän ehkä tällaista monilla rattailla ajamista tai pikkusen huonomuistisuutta. 

Mutta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, minä olen varmasti keskustalaisena kansanedustajana sen takana, että voitaisiin yliopistokoulutusta laajentaa kovastikin ja perustaa uusia yliopistoja. Kyllä vaikka Seinäjoellekin sopisi aivan hyvin yliopisto. (Timo Heinosen välihuuto) — Niin. — Olen kuullut tällaisia maalais- ja kaupunkilegendoja, että 1980-luvulla suunniteltiin maa- ja metsätieteellisen Viikin koulutuksen siirtoa Seinäjoelle, ja mikä sopisi paremmin kuin tämmöinen elintarvikkeisiin ja maatalouteen liittyvä korkein opetus jollakin tavalla sinne ruokaprovinssin keskelle. Eli itselläni ei henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, että perustellaan uusia yliopistoja, mutta kannattaisi ehkä vihreittenkin eduskuntaryhmässä miettiä, että ne kannat eivät eläisi aivan vuoden välein, ja mietittäisiin jotakin linjakkuutta siinä omassa politiikassa. 

18.26 
Heli Järvinen vihr :

Arvoisa puhemies! Kannat eivät ole eläneet, linjakkuus on kyllä säilynyt, ja myönnämme etenkin, että Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen purkaminen ja lakkauttaminen oli ehdoton virhe, (Timo Heinonen: Eikö Hämeenlinnan?) ja siitä ollaan otettu se opiksi, että ei kannata sitä virhettä enää toistaa. Kainuussa tällä hetkellä tilanne on se, että siellä on pulaa pätevistä opettajista. Meille jää Itä-Suomeen enää yksi ainoa paikka, jossa opettajia koulutetaan, ja se on oikeasti huolestuttavaa. 

Mitä Hämeenlinnaan tulee, niin sen tilanne oli hyvin erilainen, koska ainakin itse olen kuullut, että iso osa henkilökunnasta ja opiskelijoista halusi siirtyä Tampereelle. Toisaalta mitä Hämeenlinnaan tulee, ei kertaakaan Hämeenlinnasta ollut sellaisia delegaatioita, sellaisia puolustuspuheenvuoroja kuin on ollut esimerkiksi Savonlinnan osalta. Hämeenlinnan osalta myöskin löytyy päteviä opettajia. Kannattaa myös muistaa, että kun valtion toimintoja on alueellistettu, niin jos muistan oikein, sekä Lahti että Hämeenlinna ovat juuri niitä voittajia tässä kisassa, eli Hämeenlinna on myös kompensaationa saanut erilaisia toimia. 

Mutta sekä edustaja Heinonen että edustaja Kurvinen puhuvat siinä asiaa, että etenkin tällaisilla aloilla, kun me puhumme opettajista, lääkäreistä, on aivan erityinen yhteinen vastuu siitä, että me kannamme huolta ja pidämme huolta siitä, että päteviä ammattilaisia riittää ympäri maata. Kuten jo kerran sanoin, yliopisto tekee päätöksen siitä, missä opettaa, mutta vain ja ainoastaan opetusministeriö ja hallitus kantavat vastuun siitä, mille ja kenelle se antaa tutkinnonanto-oikeuksia, ja nyt ne on annettu pois Savonlinnasta Joensuuhun. 

18.28 
Timo Heinonen kok :

Arvoisa puhemies! Nyt menee jo vanhojen muistelemiseksi, mutta emme me ole Hämeessä sitä unohtaneet, että Tampere vei opettajankoulutuslaitoksen. Olin itse Hämeenlinnan OKL:n kasvatti, ja se oli pitkään ja lopetushetkeen asti Suomen paras OKL oikeastaan kaikilla mittareilla luettuna. Sieltä valmistuttiin nopeammin kuin oikeastaan mistään muusta yliopistosta maistereiksi. Sinne oli vaikeinta päästä, mikä kertoi sen vetovoimasta ja kiinnostavuudesta. Tietenkin ymmärrän sen, että henkilökunnasta osa halusi siirtää sen Tampereelle, sillä he asuvat Tampereella. Kun se henkilökunta, joka sitä aktiivisesti ajoi, eli Tampereen yliopiston johto ja osa näistä OKL:nkin opettajista, asuu Tampereella, niin totta kai oli mukava saada se yliopisto sinne, mutta ei sekään päätös suomalaisen opettajankoulutuksen tasoa ja alueellista tasapuolisuutta lisännyt. Itse en sitäkään päätöstä ymmärrä, mutta nyt ymmärrän, että vihreät ovat pitäneet sitä ratkaisua ihan hyvänä. Ja Hämeenlinna ei ole saanut tuon OKL:n lopettamisen jälkeen mitään kompensaatiota valtiolta. 

18.30 
Antti Kurvinen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä on viimeinen puheenvuoroni tähän asiaan ja tähän lakialoitteeseen, mutta totean nyt tässä vain, kun tätä ihan kohtalaisen tasoista korkeakoulupoliittista keskustelua on käyty, että en kyllä edustaja Järvisen tavoin vähättelisi yhdenkään maakuntakeskuksen koulutustarpeita tai sitä, mitä vahinkoa on voinut aiheutua, kun korkeakoulutusta on vähennetty. 

Kuten ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin, on ihan selkeästi todistettavissa, että yliopistolla on erittäin iso merkitys sille ympäröivälle alueelle ja niille kaupungeille, joissa yliopistoja sijaitsee. Maakuntayliopistot ovat olleet suomalainen menestystarina, joten ymmärrän aivan hyvin sen pahan olon, mikä Hämeessä on edelleen ja mikä Hämeenlinnassa on. Kyllä minusta on erittäin tärkeää, että niin Hämeenlinnassa, Seinäjoella, Kokkolassa kuin Kajaanissakin vahvistetaan korkeakoulutusta. Minusta olisi tosi kiinnostavaa löytää tapoja, mitenkä ammattikorkeakoulut ja yliopistokeskukset voisivat yhdessä syntyä tai muodostua tämmöisiksi maakuntakorkeakouluiksi ja luoda vähän tämmöistä vaihetta numero kaksi suomalaisille maakuntayliopistoille. 

18.31 
Heli Järvinen vihr :

Arvoisa puhemies! Tässä maassa on tehty monenlaisia korkeakoulujen lakkautuspäätöksiä, toki myös eri tutkintojen aloittamispäätöksiä. Voisin nostaa myös siitä esimerkin: Edellisellä kaudella, kun eduskunnassa olin, päätimme aloittaa uudelleen hammaslääkärikoulutuksen Kuopiossa. Siihen johtivat selkeät syyt — itäsuomalaisten hampaat olivat aika surkeassa kunnossa — ja lopputulos on nyt se, että hampaiden kunto Itä-Suomessa on selkeästi parempi. (Timo Heinonen: Kuka oli opetusministeri?) Ja selkeästi saamme hammaslääkäreitä, koulutettuja hammaslääkäreitä, pysymään Itä-Suomessa, ja se on aivan erinomaista. 

Kun puhutaan opettajista, kannattaa jatkossa — sillä eivät lakkautukset tai ainakaan lakkautusuhat varmasti tähän pääty — pohtia myös sitä rahoitusjärjestelmää, jolla korkeakouluille rahaa annetaan, sillä tällä hetkellä rahaa annetaan ehkä opettaja-alalla jopa liiaksi tohtorinväitösten perusteella. Opettajankoulutuksessa se on erityisen hankalaa johtuen monesta syystä: Ensinnäkin moni henkilö hakeutuu opettajankoulutukseen halutessaan opettaa, siis on ikään kuin kutsumus, toive, opettaa lapsia tai nuoria. Ja se toinen asia on se, että jos sitten innostuu tutkimuksesta ja lähtee tekemään tohtorinväitöstyötä, niin monessa tapauksessa opettaja ei saa euronkaan lisäystä palkkaansa, ei pienintäkään muutosta työtehtäviinsä. On ilman muuta selvää, että tämä ei kannusta opettajia kouluttautumaan pidemmälle. Tästä syystä olisi syytä jatkossa pohtia sitä, voitaisiinko rahoitusperiaatteita jollain tavalla tarkistaa, jotta saisimme opettajankoulutuksen (Puhemies koputtaa) pysymään vahvana edes niillä paikkakunnilla, joilla sitä jatkossa on. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till kulturutskottet.