Arvoisa rouva puhemies! Mainittuun pykälään ehdotetaan lisättäväksi varojen käyttökohteeksi myös hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuvat sekä muut vastaavat menot. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä lisäys, koska viime vuosina on toteutettu hoitosuunnitelmia muun muassa metsäpeuran elinvoimaisuuden ja hallinnan parantamiseksi. 

Uhanalaisluokituksessa metsäpeura on silmällä pidettävä, ei varsinaisesti uhanalainen. On kuitenkin muistettava, että metsäpeuroja on maailmassa vain Suomessa sekä Venäjän Karjalassa. Suurin metsäpeurakanta on Venäjän Karjalassa. Suomessa metsäpeurakanta on tällä hetkellä runsain Kainuussa, jossa sitä on noin 1 500 yksilöä. Jonkin verran eläimiä tavataan myös Pohjois-Karjalassa sekä Suomenselän alueella. Tämän muutosesityksen mukaan varoja voidaan suunnata muun muassa metsäpeurakannan elinvoimaisuuden vahvistamista tukeviin hankkeisiin. Pidän muutosesitystä jo tämänkin vuoksi erittäin hyvänä. Nykyinen sukupolvi ratkaisee, onko metsäpeurakanta elinvoimainen tuleville sukupolville vai onko lajia jatkossa Suomessa enää ollenkaan. Suurpedotkin verottavat omalta osaltaan peurakantaa, ja peura-alueella suurpetokannatkin on pidettävä riittävän pieninä. 

Esityksen mukaan varoja voitaisiin käyttää myös riistavahinkorekisteristä aiheutuviin menoihin. Tällöin parannettaisiin hirvieläinkantojen hallintaa. Tämä mahdollistaisi vahinkojen ennaltaehkäisyn metsästyksellä tai muilla toimenpiteillä. Näillä toimilla saadaan estettyä erityisesti hirvien suuret kannanvaihtelut, jotka vaikuttavat muun muassa metsätalouden vahinkoihin sekä hirvieläinonnettomuuksiin. Kyseisellä muutoksella on siten vaikutusta myös meidän jokaisen liikenneturvallisuuteen. 

Arvoisa puhemies! Pidän esitystä kokonaisuutena erittäin hyvänä.