Senast publicerat 05-06-2021 11:17

Punkt i protokollet PR 106/2017 rd Plenum Onsdag 18.10.2017 kl. 14.00—16.45

2. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av 14 § i fastighetsskattelagen

Regeringens propositionRP 96/2017 rd
Utskottets betänkandeFiUB 8/2017 rd
Första behandlingen
Andre vice talman Arto Satonen
:

Ärende 2 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger finansutskottets betänkande FiUB 8/2017 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslaget. I anslutning till detta ärende tillåts även debatt om ärende 3 på dagordningen. 

Debatt
14.01 
Timo Kalli kesk 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tosiaan käsittelyn pohjana ovat asiat, joista jo eilisessä täysistunnossa käytiin verryttelykeskustelua... [Hälinää — Puhemies koputtaa] 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Pyydän salia keskittymään kuuntelemaan puhujaa. 

...ja tänään käsittelyn pohjana ovat tosiaan valiokunnan mietintöluonnokset. 

Ensinnä, kiinteistöveron 14 §:n muuttaminen tarkoittaa sitä, että tuulivoimapuistot ulotetaan kiinteistöveron piiriin. Tämä mietintö sai valiokunnassa laajaa yksimielisyyttä. Tähän liittyy kuitenkin yksi eriävä, ja mietinnössä on liitetty myös päätösehdotukseen kaksi lausumaehdotusta, jotka kuuluvat seuraavasti: 

"Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja selvittää, miten kiinteistöveron korotus vaikuttaa uusiin tuulivoimainvestointeihin ja hankkeiden kustannustasoon sekä ryhtyy tarvittaessa energia- ja ilmastopoliittisen ohjelman edellyttämiin, uusiutuvan energian riittävän tuotannon turvaaviin toimiin." 

Toinen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivytyksettä mallin, jolla uusiutuvan energian investointeja edistetään, jottei epävarmuus estä investointeja. Vaikka mallin on oltava teknologianeutraali, sen on huomioitava myös ennen pitkää markkinaehtoisesti tuotettavan tuulivoiman kannattavuuden edellytykset ja varmistettava, että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta riittävät investoinnit uusiutuvaan energiaan toteutetaan." 

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan liittyy monenlaisia asioita. Toiset epäilevät, että tällä esityksellä syntyy epävarmuutta, ja toiset taas ovat sitä mieltä, että tällä rohkaistaan kuntia kaavoittamaan ja tekemään senkaltaisia toimia, joilla uusiutuvan energian ja erityisesti tuulivoiman hyväksyttävyyttä voidaan laajentaa. Siksi valiokunta puoltaa tätä hallituksen ehdotusta noilla lausumilla, jotka luin. 

Sitten toiseen asiaan, joka on hallituksen esitys 133. Tässä valiokunnan mietinnössä ensinnä perustellaan hallituksen esitystä, jolla hallitus esittää kiinteistöveron alarajojen prosenttien nostamista. Sivulla 2 ja sivulla 3 on sitten valiokunnan omat perustelut, jotka lähtevät siitä, että näitä alarajan korotuksia ei tehdä. Kuitenkin ylärajan korotukset hallituksen esittämässä muodossa pysyisivät voimassa, millä annetaan kunnille mahdollisuus: jos kunta on ajautunut sen kaltaiseen tilanteeseen, että se pakottavin toimin tarvitsee lisätuloja, niin tämäkin mahdollisuus on sitten olemassa. 

Eilen, kun tätä keskustelua käytiin, todettiin se historia, mitenkä tämä muutos on syntynyt, elikkä normaalien pelisääntöjen mukaan hallituksen valiokuntaryhmät yhdessä hallituksen johdon kanssa keskusteltuaan tulivat siihen tulokseen, että ei ole syytä tässä yhteydessä alarajoihin puuttua, koska on menossa kiinteistöveron arvostamisen uudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 2020, jolloinka maan eri osissa eri alueilla tullaan tekemään arvioinnin osalta merkittävää muutosta, jossa verotusarvot ja käypä arvo tulevaisuudessa otetaan huomioon niin, että ne enemmän vastaavat sitä todellista tilannetta. Koko sillä alueella, jossa kauppoja on tehty, tulee sitten tämä hinnanmuodostus. Se oli tietenkin yksi perustelu, miksi tässä yhteydessä ei ollut syytä alarajoja nostaa. 

Toinen perustelu oli se, että kiinteistöveron tuotto johtuen kiinteistömassan lisääntymisestä ja aiemmin tehdyistä korotuksen muutoksista on ollut voimakkaampaa kuin mitä tuottoarvio on edellyttänyt, ja sen tähden vuoden 18 osalta tuottoarvo on täyttynyt ja vuoden 19 osalta vaje on noin 10 miljoonaa euroa. Tämän vajeen osalta vuoden päästä olemme viisaampia. Jos vaje edelleen on olemassa, niin tietenkin on luonnollista, että tähän asiaan palataan. 

Tähän mietintöön liittyy vastalause, joka tarkoittaa hylkyehdotusta. Varmaan vastalauseen allekirjoittajat tulevat sen sitten esittelemään. 

Toivon, että nämä molemmat esitykset voidaan käsitellä aikataulun mukaisesti niin, että kunnilla on olemassa 15. päivään marraskuuta mennessä se tieto, jotta he pystyvät päättämään näistä veroperusteista. — Kiitoksia. 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Otamme vielä edustajien Viitanen ja Uotila puheenvuorot ja sen jälkeen menemme debattiin. 

14.07 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Olin valmistautunut tässä pykälässä keskustelemaan tästä tuulivoimaesityksestä, mutta koska näemmä nämä otetaankin samaan tämän seuraavan kanssa, niin jätänpä tämän tuulivoiman hieman vähemmälle ja totean sen osalta vain, että olemme siihen SDP:nä sitoutuneet siksi, koska koimme voivamme vaikuttaa tähän valiokunnan mietintöön merkittävällä tavalla. Nämä kaksi pontta, jotka tässä esitetään ja toivottavasti hyväksytään nyt yksimielisesti, varmistavat nimenomaan sen, että hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan mallia, joka kaiken kaikkiaan turvaa uusiutuvien energianlähteiden, mukaan lukien tuulivoima, tulevaisuuden. Nämä tulivat meidän esityksestämme ja perustuvat teksteihimme siellä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Puhemies! Sitten mennään tähän toiseen aiheeseen, mistä eilen jo keskustelimme pitkään tässä salissa. On hyvä, että hallituspuolueet siellä valiokunnassa luopuivat nyt tästä kiinteistöveron pakkonostosta, joka myös SDP:n mielestä oli täysin hölmö esitys. Pidimme sitä epäreiluna, pidimme sitä epäoikeudenmukaisena ja kiinnitimme huomiota asumiskustannusten nousuun tämän myötä ja erityisesti tämän veron tällaiseen alueellisesti epätasaiseen jakautumiseen kaiken kaikkiaan. Tämä olisi ollut jo kolmas kerta hallitukselta, kun se pakkonostaa kiinteistöveroa. Kun muussa veropolitiikassa on varaa laskea miljoonaperintöjen verotusta ja huojentaa suurten metsäomistusten verotusta, kappas vain, samaan aikaan sitten pienen ihmisen asumiskustannuksia oltaisiin lisätty. Onneksi tässä hallitus tuli järkiinsä, ja väitän edelleen, että kyllä puhuttu sana on väkevä. Uskon ja toivon, että sillä on ollut merkitystä, että oppositio on myös omalta osaltaan kantanut kortensa kekoon, aktiivisesti osallistunut keskusteluun ja vedonnut hallitukseen, että se peruisi tämän esityksensä. Eli tässä mennään. Varmasti jatkamme keskustelua tästä näkökulmasta. 

Puhemies! Menen nyt tähän SDP:n jatkoesitykseen: 

Meistä oli hyvä, että tämä epäoikeudenmukainen, epäreilu kiinteistöveron pakkonosto peruttiin. Hyvä. Mutta koska se alaraja nyt sitten poistui, [Välihuutoja] niin hämmennys oli meillä aika suuri, kun ihmettelimme, että no miksi ihmeessä hallitus sitten kuitenkin jättää tämän ylärajan korotuksen voimaan. Kaikkein yksinkertaisinta [Hälinää — Puhemies koputtaa] olisi ollut hylätä koko esitys, arvoisa puhemies. Sanotte mitä vain, näin se olisi kuitenkin ollut, koska valiokunnassa kuullun asiantuntijajoukon mukaan tällä hetkelläkin suuri joukko, lähes kaikki kunnat, soveltaa mieluummin sitä taulukon alapäätä kuin sitä yläpäätä, joten tarvittaessa sitä liikkumavaraa ylöspäin kunnissa kyllä on nyttenkin, ihan tarpeeksi. Tämä ylärajan nosto, minkä hallituspuolueet jättivät voimaan, ei käytännössä auta oikeastaan yhtäkään kuntaa millään uudella tavalla, ja ihmettelimmekin kyllä sitä, onko tämä yläraja nyt sitten jätetty tänne vain lainsäätämisen ilosta vai mikä on syynä. Muutenhan toisella kädellä hallitus yrittää puhua turhan säätelyn purkamisesta, normien purkamisesta, ja luulisi, että näiden puheiden aikana ei kannattaisi haaskata lainsäädännöllistä aikaa siihen, että teemme uusia säädöksiä vain lainsäätämisen ilosta. Tämä on turha, ja tässä ei ole mitään hyötyä tällä ylärajan korotuksella, ja siksi me esitämme edelleen koko paketin hylkyä, yksinkertaisinta ratkaisua. Samoin tulemme sitten myöhemmin ensi tiistaina kakkoskäsittelyssä hylyn lisäksi äänestämään tietynlaista pontta, jolla velvoitetaan asumiskustannusten ja muiden oikeudenmukaisuustekijöiden seurantaan.  

Eli tässä on meidän näkemyksemme tästä hallituksen hassusta ajatuksesta jättää nyt tämä ylärajan korotus voimaan. Ei kai se nyt niin voi olla, arvoisa kokoomus, että täytyy väen vängällä nyt jotenkin päästä siellä kiinteistöveron puolella veroja korottamaan. Sinänsä tämä on hyvä edistys, koska mehän kävimme varsin värikkään keskustelun jo silloin lähetekeskustelussa ja silloin kyllä sieltä perusteltiin kovasti hallituspuolueiden toimesta, miksi on suorastaan välttämätöntä nostaa kiinteistöveroa, ja sitä kovasti puolusteltiin. Mutta sinänsä arvostan sitä, että nyt on toinen ääni kellossa tässä suhteessa ja ollaan tultu siitä takapakkia, ja siksipä tämä alarajan peruutus on mielestäni erittäin hyvä ja iso edistysaskel tähän aiempaan, viikon takaiseen keskusteluun. 

Puhemies! Uskoisin, että debatissa palaamme vielä tähän, mutta me olemme selvittäneet myöskin sen, että mitään erityisiä uusia arvioita verotuotoista ei ole tullut tämän hallituksen antaman esityksen jälkeen, joten lienee kysymys nyt lähinnä siitä, että poliittisesti nähtiin, että tämä on huono esitys, ja sitähän se on. Hyvä, että alarajan nosto sentään peruttiin. [Sari Sarkomaa: Mutta sitäkään ei SDP voinut kannattaa!] 

14.12 
Kari Uotila vas :

Arvoisa herra puhemies! Kun nämä kaksi asiaa nyt keskustellaan yhdessä, niin tulee varmaan paineita tuohon 5 minuuttiin. Katsotaan, yritän tiivistää kuitenkin. 

Vasemmistoliitto on nyt valtiovarainvaliokunnassa ollut ainoa puolue, joka ei kannata tuulivoiman veron kiristämistä kiinteistöverotuksen kautta. Esitys on huonosti valmisteltu, ja se on monessa mielessä ongelmallinen myös ajankohtansa kannalta. Tuulivoiman nykyinen tuotantotuki loppuu ensi kuun vaihteessa, eikä uudesta uusiutuvan energian tukimallista ole ainakaan meillä oppositiossa vielä tarkkaa tietoa. Selvää on, että kuitenkin tuulivoiman osalta se poikkeaa oleellisesti nykyisestä. [Ari Jalonen: Niin pitääkin!] Siten esityksen kannattavuusarvio, joka on ollut suppea, soveltuu huonosti tulevaisuuden arviointiin. On myös epäjohdonmukaista, että kun hallitus samalla valmistelee uutta tukimallia, jonka on määrä laskea uusiutuvan energian tuotantokustannuksia, se haluaa viedä läpi tämän muutoksen, joka korottaa uusiutuvan energian tuotantokustannuksia. 

Vasemmistoliiton mielestä tällaisen päätöksen tekemisen olisi pitänyt odottaa niin kauan, kunnes meillä on oleellinen tieto sekä uudesta tukijärjestelmästä että myöskin kiinteistöverojärjestelmän suuresta uudistamisesta, kuten myöskin elinkeinotukien läpikäymisestä, jota parlamentaarisessa ryhmässä parastaikaa tehdään. On tietenkin ymmärrettävää, että kunnat haluavat, jos heille tarjoutuu mahdollisuuksia, hankkia lisätuloja myös tätä kautta, kun kuntien tilannetta on muuten heikennetty, mutta tämä ei kyllä ole perusteltua. Kyllä meillä on halutessamme mahdollista kuntien taloustilannetta muullakin tavalla parantaa kuin tuulivoimaa lisäverottamalla. 

Tässä on myöskin perusteltu tätä, että tämä lisäisi kuntien kaavoitushaluja. Kristiinankaupunki, joka on esimerkillinen uusiutuvan energian käytössä, myös tuulivoiman rakentamisessa, on todennut lausunnossaan, vaikka sinällään kannattaa tietenkin tätä verotuksen kiristämistä, että tämä ei ole kaavoituksen este ja heillä tontteja tuulienergian lisärakentamiseenkin on riittävästi. 

Toinen vaikea tilanne: Verotuksen pitäisi yleensäkin olla ennakoitavaa, suunnitelmallista. Ei ole pitkä aika siitä, kun tuulienergian kiinteistöverotus kaksinkertaistettiin. Nyt nopeasti tämän kaksinkertaistamisen jälkeen se kolminkertaistetaan, kun puhutaan elinkaariaikaisesta verotuksesta, ja kyllä tämä kyseenalaisen signaalin tässä tilanteessa antaa, kun pitäisi kaikki painopiste pistää uusiutuvan energian suosimiseen. Puhutaan kolmesta, neljästä tai viidestä miljoonasta, niin se on joka tapauksessa tuulivoiman lisärokottamista. Tulemme kakkoskäsittelyssä esittämään tämän ehdotuksen hylkäämistä. 

Mitä tulee toiseen kiinteistöveroehdotukseen, niin, arvoisa puhemies, hallituspuolueet reagoivat tämän esityksen heikkouksiin ja opposition kritiikkiin aivan viime hetkellä. Eilen vielä vaati verojaoston kokouksen keskeyttämistä se, että hallituspuolueiden edustajat pitivät palaveria ja pähkäilivät näiden alarajojen tilannetta. [Pia Viitanen: Voiko olla näin?] Loppu hyvä — vasemmiston valmisteltua vastalausetta tähän kiinteistöverolakiehdotukseen ei tarvita. Sinällään kiinteistövero ei ole huonoimmasta päästä, jos sitä verrataan työn verotukseen, johonkin muuhun välilliseen verotukseen ja niin edelleen, mutta nyt tämä on mennyt täysin överiksi, ja tämä alarajojen pakkonostaminen olisi johtanut todella kohtuuttomiin seurauksiin. Ja täytyy muistaa, että myös kiinteistöverotuksen osalta, niin kuin äsken totesin, on valmistelussa kiinteistöarvojen määrittelyn uudistaminen, laaja uudistus, jossa joka tapauksessa kiinteistöverotuksen perusteet menevät uusiksi. 

Sen sijaan ylärajojen korottaminen — alarajojen pakkokorottaminenhan vie kunnilta itsemääräämismahdollisuutta ja liikkumavaraa ja heikentää itsehallintoa — ei vasemmiston mielestä ole mitään. Päinvastoin se on kuntien liikkumavaraa ja harkintavaltaa lisäävää, että siellä ylärajoissa on riittävästi tilaa, jos kunta omista lähtökohdistaan haluaa kiinteistöverotuksenkin keinoja käyttää välttämättömien palvelujen turvaamiseen. Se ei ole kuntien liikkumavaran kaventamista, se on väljentämistä. Ja sen vuoksi tässä, kun hallitus perääntyi kritiikin ja opposition edessä ja poisti alarajojen pakkokorotuksen, vasemmisto on mietinnön kannalla. 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Nyt on mahdollisuus pyytää vastauspuheenvuoroja V-painiketta painaen, ja ne aloittaa edustaja Ala-Nissilä. 

14.18 
Olavi Ala-Nissilä kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tätä esitystä verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa on valmisteltu ihan normaalilla tavalla ja on reagoitu tähän sinällään talouden nousun tietämään verojen kasvuun myöskin kiinteistöveropuolella. Nythän kokonaisveroaste Suomessa laskee. Se on suuri muutos, ja lähtökohtaisesti työn verotus on se vero, mitä meidän pitää alentaa, mutta kiinteistöverossakin on ongelmia. Niin kuin tiedämme pienituloisten osalta, myöskin se on jopa investointien este huonosti kannattavilla aloilla, kuten maataloudessa. 

Arvoisa puhemies! En ole näin turhaa vastalausetta nähnyt, mitä sosiaalidemokraatit täällä esittävät. Se kertoo paljon sosiaalidemokraattisen puolueen oppositiopolitiikasta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Näyttää toimivan!] Tämä edustaja Viitasen puhe kertoo myöskin sosiaalidemokraattisen puolueen oppositiopolitiikasta: paljon melua mutta linja puuttuu. 

14.19 
Eero Suutari kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomion tähän kiinteistöveron teknologianeutraalisuuteen. On kaikista parasta, että energiamuotoja ei jaotella sillä tavalla, miten ne sen energian tuottavat, ja nyt tässä tapauksessa yksittäisten tuulimyllyjen kiinteistöverotuksesta muututtiin tuulivoimapuistojen verotukseen, ja se tuo energiamuotoja lähemmäksi toisiaan niitten kiinteistöverotuksessa. On sitten tietysti toinen asia se, miten me tuemme uusiutuvan energian tulevaisuutta ja muotoja, ja siihen on omat veromuotonsa myös, kuten näissä ponsissa esitetään, ja kaikki siellä myös verojaostossa ja valiokunnassa ovat yhtyneet. 

14.20 
Toimi Kankaanniemi ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Herra puhemies! Perussuomalaisten vastalause tähän toiseen asiaan liittyen, muun muassa asumiseen kohdistuvan kiinteistöveron korottamiseen, oli valmiina, ja meidän lähtökohtamme ja tavoitteemme oli juuri sellainen kuin mikä tuli valiokunnan mietinnöksi, eli siihen nähden olemme hyvin tyytyväisiä. 100 miljoonaahan on hallitusohjelman mukaisesti jo saavutettu kiinteistöverolla. Ihmettelenkin, että hallitus esitti tässä tilanteessa tällaista asumiskustannusten nostoa, joka olisi iskenyt myös kaikkein heikko-osaisimpiin. Se kertoo hallituksen aika vastuuttomasta linjasta tässä suhteessa, eli todella hyvä, että näin nyt ei tapahtunut. Kiinteistöveron ylärajan nosto ei ole sinänsä ongelma, koska kunnilla on tänäkin päivänä mahdollisuus ja on perusteltua itsehallintonsa nojalla nostaa vaikka siihen nykyiseen ylärajaan ja ylemmäksi tämän jälkeen, [Puhemies koputtaa] mutta ei ole mikään pakko nostaa. 

14.21 
Maria Tolppanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä, kuulkaa, nyt se on niin, että kun ylärajaa nostetaan, niin se antaa kunnille mahdollisuuden entistä korkeampaan verotukseen. Kun ylärajaa viedään ylöspäin, se tarkoittaa sitä, että tulee valitettavasti vielä sekin kylmä hallitus, joka vetää senkin veron, painostaa kuntia nostamaan sen niin ylös. Me olemme menossa nytten kohti maakuntauudistusta, ja maakunnat tulevat tarvitsemaan varoja, kunnat tulevat tarvitsemaan varoja. Mistä niitä rahoja otetaan? 

Sen sijaan ihmettelen suunnattomasti — menen pikkusen toiseen asiaan tässä, vaikka se onkin sama — kun me nyt olemme tekemässä kokonaisuudistusta kiinteistöveron osalta, herrojen kiireitä tässä maassa. Tätä uudistusta on tehty jo useamman vuoden ja nyt tarvitaan vielä kaksi vuotta aikaa, ennen kuin saadaan mitään päätöksiä, ennen kuin saadaan edes esitykset tai saadaan tutkittua asia. Kunnes se sitten etenee tähän saliin, että saadaan vietyä lainsäädäntö loppuun, niin siihen menee kolme neljä vuotta. Siihen saakka mummot ja papat maksavat kiinteistöistä, jotka ovat arvonsa menettäneet, yliveroa koko ajan, mikä heikentää heidän elämisensä mahdollisuuksia. 

14.22 
Ozan Yanar vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiinteistöveroa on yleisesti pidetty hyvänä veromuotona, joka verottaa omaisuutta, joten se on oikeudenmukainen. On monesti tuotu esille, että taloustieteilijöiden mielestä tuloverotuksesta esimerkiksi kiinteistöveron suuntaan siirtyminen luo tehokkuutta ja on kannatettava suunta. Hallituksen muokatussa esityksessä on pelkästään ylärajojen nostaminen, joka on toki ihan ok toimi mutta vaikutukseltaan vähäinen. Hallituksen alkuperäinen esitys olisi sisältänyt nämä alarajat myöskin, ja uusi esitys on vaikutukseltaan tosi pieni. Tässä esityksessä ei ole esitetty arviota verotuotoista tähän uuteen muotoon. Hallitukselle voisi esittää kysymyksen, kun hallitus halusi paikata varhaiskasvatusmaksujen alentamisen tällä alarajojen nostamisella: Miten hallitus aikoo rahoittaa tämän saman asian? [Puhemies koputtaa] Tuleeko uusi leikkaus jostain muualta? Tuulivoima-asiaan voidaan palata kohta. 

14.23 
Esko Kiviranta kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että oppositiota vaivaa tämä hallituksen hyvä päätös luopua näistä [Välihuutoja vasemmalta] kiinteistöveron alarajojen korotuksista. Näissä olosuhteissa on vaikea tehdä oppositiopolitiikkaa, kun talous kohentuu koko ajan ja hallitus tekee hyviä päätöksiä.  

Mitä sitten tulee tähän kiinteistöveron ylärajan nostoon, niin sehän on kunnille vain mahdollisuus. Eihän kukaan toivo, että mikään kunta olisi niin heikossa hapessa, että se joutuu tätä mahdollisuutta käyttämään. 

Nyt on syytä katsoa eteenpäin ja tehdä kiinteistöjen arvostaminen nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Tilannehan on se, että rakennuksia arvostetaan teknisten perusteitten mukaan ja aivan samalla tavalla riippumatta siitä, sijaitseeko rakennus esimerkiksi Ristijärvellä vai Espoossa. Rakennukset pitäisi arvostaa oikeudenmukaisesti niitten markkina-arvon perusteella [Puhemies koputtaa] kaikissa maan kolkissa. 

14.24 
Jari Myllykoski vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että tämän hallituksen jäljiltä ei voi kukaan olla sanomatta, että vain pakki puuttuu. Kyllä se on ollut tässäkin asiassa tervetullut. Taputtaisin ja hurraa-huutoja huutaisin, jos se olisi kansanedustajan käytökselle sopivaa, mutta en tee niin tässä kohtaa. 

On hyvä, että kiinteistöveroasia meni niin kuin nyt hallitus on sitten linjannut tässä uudessa päätöksessään, oli lopputulos mistä johdosta hyvänsä.  

Se, kuinka kiinteistöveroja muutoin... Ja uusiutuvan energian osalta näitä tukimuotoja ei ole tuotu samassa rytmissä kuin tuulivoiman osalta, mikä — henkilökohtaisena mielipiteenäni — houkuttelee kuntia ottamaan tuulivoimaloita alueelleen, joten sinänsä en kritisoi sitä.  

Mutta toivottavasti ei happane montaa vuotta, niin kuin edustaja Tolppanen arveli, tämä epäoikeudenmukainen kiinteistöjen arvostus. Siellä on niin monta leskeä pulassa [Puhemies koputtaa] näitten kiinteistöverojen kanssa. 

14.25 
Sari Essayah kd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! On todellakin tervetullutta, että tätä alarajojen pakkonostoa ei toteutettu, ja siinä mielessä kunnille jää sitten tämä väljempi vaihteluväli 0,41:stä sinne prosenttiin saakka. Niin kuin täällä joku totesikin, siellä ihan ylärajalla ei taida missään kunnassa olla tällä hetkellä tuo veroprosentti, 0,75 ehkä on se korkein, mikä on käytössä, ja 0,70:ssäkin taitaa olla vain kymmenkunta, nimenomaan näitten vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin kohdalla. 

Mutta täällä on aivan oikein kiinnitetty huomiota tähän epäkohtaan, mikä erityisesti tuolla haja-asutusalueilla on, elikkä nämä verotusarvot ja markkina-arvot ovat lähteneet toisistaan täysin eri raiteille, ja siinä mielessä tämä uudistus olisi hyvin tärkeä toteuttaa. Täällä on juuri todettu, että monet pienituloiset lesket ja eläkeläiset joutuvat näitten kiinteistöverojen kanssa ongelmiin, koska näitten rakennusten tekniset arvot ovat ihan samat, olivat ne kasvukeskuksissa tai tuolla periferiassa. 

14.26 
Outi Mäkelä kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hämmästelen kyllä tätä SDP:n linjaa tai oikeastaan linjattomuutta. Te kehutte täällä tätä alarajan noston poistoa, mutta sitten kuitenkin esitätte hylkyä. Ja toisin kuin, edustaja Viitanen, puheessanne sanoitte, alaraja ei kokonaan siis poistunut. Se ehkä oli väärinkäsitys, [Välihuutoja] mutta niin totesitte. 

Sitten tähän edustaja Yanarin huoleen siitä, miten tämä kompensoidaan: tässä tämän nostamatta jättämisen syyhän on se, että tuotot tulevat täyteen, ja käytännössä siitä syystä nostoa ei tarvita. Ja tämä varhaiskasvatuspuolen kompensaatiohan koostuu paitsi tästä kiinteistöveropuolesta myös yhteisöveron tuotosta, josta tulee 60 miljoonaa, ja sitten kuntien peruspalveluiden valtionosuuden nostosta, josta tulee 25 miljoonaa. Elikkä näistä kokonaisuuksista tämä summa tulee. Mitään uusia leikkauksia ei siis ole luvassa. 

14.28 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä vähän niin ajattelen, että jos joku on sanonut, että opposition kritiikki on turhaa, niin kyllähän tämä esitys on ollut kaikkein turhin. Koska lopputulos on kuitenkin se, että mikään ei muutu, niin tarvitseeko jälleen tällainen näytelmä tässä näytellä? Hyvä, että kuitenkin päättyi hyvin siinä suhteessa, että tämä alarajan pakkonosto peruttiin. 

Mutta kyllä minä vähän hämmästelen, puhemies, sitäkin, kun täällä kerrottiin juuri äsken, että nyt on tullut uusia arvioita verotuotosta: Ei tässä mitään uutta ole siihen, kun hallitus on riihtä käynyt ja tämän esityksen antanut. Ennakkotieto sanoo maaliskuulta, että maksuunpantu vero olisi 1 804 miljoonaa, ja sitten vahvistettu tieto 2.10. sanoo, että se on 1 794 miljoonaa eli kutakuinkin sama — tämä arvio on tullut jopa vähän alaspäin, ei suinkaan ylöspäin. Kyllä minä nyt vähän hämmästelen, että kun tämä on ollut tiedossa ja mitään uutta ei ole ilmennyt, niin yhtäkkiä hallitus keksii, että hei, nyt on tullut uusia arvioita ja perutaanpa tämä. Olisitte katsoneet arvioita jo silloin ja jättäneet tämän turhan, [Puhemies koputtaa] täysin turhan, esityksen tekemättä. 

14.29 
Simon Elo si 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Myllykoskea hyvästä puheenvuorosta ja siitä, että jos taputtaa saisi, niin taputtaisitte hallitukselle tässä vaiheessa. 

Edustaja Viitaselle totean, että en minä ymmärrä, mikä näytelmä tässä on. Hallitusohjelmassa oli, että korotetaan kiinteistöveroa hallituskauden aikana 100 miljoonalla eurolla, ja nyt kun tätä alarajan nostoa ei tarvitse tehdä, kun tuotto on ollut parempi kuin oli odotettu ensi vuoden kannalta, niin sitä ei tehdä. Asiantuntija-arvio on, ja tutkittuun tietoon perustuen muutetaan päätöstä, jos tarvitaan. Eikö tämä ole sitä, mitä vasemmisto-oppositio monessa muussa kysymyksessä on vaatinut, että pitää asiantuntijoita kuunnella ja tehdä tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa? Sitä nyt tässä toteutetaan. On hienoa, että olette hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että tätä alarajan nostoa tässä vaiheessa ei ole syytä tehdä, ei ole tarvetta tehdä, mutta siinä mielessä ihmettelen tätä hylkäysesitystänne, että jos tässä ei ole nyt tarvetta teidänkään mielestänne suurempaan näytelmään, niin miksi te näytelmän järjestätte. [Pia Viitasen välihuuto] 

14.30 
Ville Vähämäki ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Niin, kyllä, edustaja Elo, totean sen, että kyllä tässä on menossa näytelmä. Tässä on sininen ja synkkä näytelmä menossa. 

Valiokunnan mietintöluonnokset sinänsä ovat todella hyviä ja ennen kaikkea niihin tehdyt muutosehdotukset. 

SDP:n tekemää hylkyesitystä minä en taas käsitä, koska sehän kaventaa itse asiassa kunnallista itsehallintovaltaa. Mutta sitten taas toisaalta totean sen, että SDP teki todella loistavaa työtä tähän tuulivoimamietintöluonnokseen, jossa nämä lausumaehdotukset saatiin sitten tänne sisälle. Tuulivoimaesitys on hyvä. Se lisää hyväksyttävyyttä kunnissa, se tuo tuloja Pohjois-Pohjanmaalle moniin kuntiin: Ii taisi olla eniten voittava kunta, ja Kalajoki sun muut siellä ovat mukana. 

Vielä aivan lopuksi totean sen, että tässä vaiheessa lienee syytä todeta, että pohdimme myöskin ponnen tekemistä siitä, että hallitus huolehtisi, etteivät kaikkein heikompiosaisten ja pienituloisten asumiskustannukset nouse kohtuuttomasti. 

14.31 
Markku Rossi kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä on meneillään tragikoominen näytelmä, jonka käsikirjoitus tietysti tulee erityisesti tuolta SDP-opposition kautta teemalla "huonot päätökset ovat hallituksen, ja hyvät päätökset ovat opposition". No, näinhän tämä parlamentarismi toimii, ei kai siinä mitään. 

Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon pohjautuva vero, josta lopuksi päättää kunta. On myös ihan kohtuullista, että kiinteistöveroja ei koroteta liian paljon, koska se ilman muuta näkyy ihmisten asumiskustannuksissa — ja varsinkin kun tämä arvostaminen on vielä tällä hetkellä avoimena, koska rakennusten arvostamisessa ei oteta huomioon alueellisia eroja vaan rakennusten arvostaminen tapahtuu samojen arvojen mukaan koko maassa, niin tämäkään ei ole oikein. Siinä mielessä kyllä, kun alun perinhän tämä esitys lähti varhaiskasvatusmaksuihin kaavailtujen muutosten kompensaation vuoksi liikkeelle ja nyt kun Sipilän hallituksenkin toimenpiteiden kautta talous on kasvamassa, tätä veronkorotusta ei tarvita. Ollaan siitä kaikki iloisia ja mennään tältä pohjalta eteenpäin. Mutta tämä arvostamiskysymys [Puhemies koputtaa] täytyy hoitaa kuntoon. 

14.32 
Antero Vartia vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on tuotu useasti esille, että kiinteistöveron nosto nostaisi asuntojen hintoja tai vuokria. Sehän ei pidä paikkaansa. Jos ajatellaan, että on kaksi tonttia, joista toisella maan hinta on niin kallis, että se nostaa neliöhintaa vaikka tuhannella eurolla, ja vieressä on tontti, joka on ilmainen, ja niihin rakennetaan täysin identtiset talot, niin eihän se rakentaja, joka on ilmaiselle tontille sen talon rakentanut, myy niitä asuntoja tuhatta euroa neliöhintaa halvemmalla, vaan se myy sen niin kalliilla kuin pystyy myymään. Toisin sanoen markkinoilla kysyntä määrää asuntojen hinnat. 

Kiinteistöveron nosto ei nosta vuokria eikä nosta asuntojen hintoja. Se nostaa asumiskustannuksia niillä ihmisillä, jotka omistavat asuntonsa, mutta pitkällä aikavälillä sekin vaikutus vähenee, elikkä se korotus näkyy vain lyhytaikaisesti. Kiinteistövero on erinomainen vero, sitä kannattaa nostaa, erityisesti siinä tilanteessa, että tämä huojennus kohdennetaan siihen, että työn verotusta kevennetään.  

14.33 
Timo Heinonen kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus ei koskaan kannata veronkorotuksia, mikäli ne eivät ole välttämättömiä. [Naurua — Hälinää] Nyt talous kasvaa, työllisyys on parantunut ja myös valtiovarainministeriö kertoi, että kiinteistöverotuotot ovat kasvaneet, niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut. Viime vuonna ne ylittivät tavoitteen 45 miljoonalla, ja tänä vuonna kiinteistöverotuotto ylittää tavoitellun 120 miljoonalla eurolla. Näin ollen kiinteistöveroa ei tarvitse korottaa, ja sen takia hallitus ja eduskunnan hallituspuolueet ovat tästä päättäneet luopua.  

Kiinteistöveroa on aiemmin korotettu muutamia kertoja, ja se on kyllä mennyt asumisen kustannuksiin, ja asumisen kustannukset ovat nousseet enemmän kuin tulotaso. Sen takia on hyvä, että tästä veronkorotuksesta pystyttiin nyt luopumaan, vaikka se näyttää osalle hieman koville ottavan.  

14.34 
Antti Lindtman sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täällä on moni arvostellut SDP:n oppositiopolitiikkaa, mutta minusta tämä keskustelu ja se, että nyt eduskunta ei hyväksy tätä hallituksen, kokoomuksen ministerin esitystä, osoittaa sen — Sipilän hallitus on osoittanut sen, ja tämä päätös osoittaa juuri sen — että kyllä oppositiostakin voi vaikuttaa. Tämä lista on muuten todella pitkä. Sipilän hallitus on historian paras esimerkki siitä, että oppositiostakin voi vaikuttaa. On harmaan talouden torjuntaohjelman perumista, on eläkkeensaajan asumistuen leikkauksen perumista. Kokoomushan esitti päivähoitomaksujen korottamista, pitkän keskustelun jälkeen päädyttiin alentamiseen. 

Arvoisa puhemies! Olemme erityisen iloisia, että nyt tämä kiinteistöverojen pakkonosto, alarajojen pakkonosto, peruttiin. Ymmärsin, että keskusta tuli tässä, ehkä rytminmuutoksen takia, aikaisemmin linjoille ja viimeisenä tässä harasi vastaan kokoomus, mutta onneksi kokoomus, joka on ajanut tätä kiinteistöverojen korotusta, lapsiperheiden työn verotuksen kiristämistä [Puhemies koputtaa] ja näitä lomarahaleikkauksia, viimeisillä minuuteilla taipui. Hyvä niin.  

14.35 
Timo Kalli kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Nyt pitää muistaa, että kokonaisvero on tosiaan laskenut. Valtion saamat verotuotot ovat kasvaneet. Aina kun tulee yksittäinen verolaki, me täällä eduskunnassa käymme aika sotkuisen keskustelun. Kuitenkin pitäisi muistaa kokonaisuus. Jokainen puhuu verotuksen tiekartan uudistamisesta. Mitenkä näillä eväillä suurta tiekarttaa lähdetään uudistamaan? 

Kuntien ja veronmaksajan kannalta on täysin toisarvoinen asia, muutettiinko näitä pykäliä, 11, 12 tai 13 §:iä, maanantaina tai tiistaina tai keskiviikkona tai perjantaina. Se on tärkeätä, että eduskunnassa tämä asia käsitellään ja nyt päätetään. Se on ratkaiseva. Eli keskitytään enemmän siihen suureen tiekarttaan ja puhutaan vähemmän näistä yksittäisistä muutoksista. 

14.36 
Kari Uotila vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! En tiedä, oliko tämä alkujaankin kirjoitettu komediaksi vai tragediaksi, mutta onnellinen loppu sillä kuitenkin oli, [Naurua — Pia Viitanen: Onneksi!] ja se tuli todella viime hetkellä. 

Siitä, minkälaisia signaaleja annetaan: Edustaja Suutari tässä totesi, että totta kai energiamuotoja pitää kohdella samalla tavalla verotuksessa, mutta kyllä se vain pistää kysymään, pitääkö hiilen olla samalla viivalla kuin tuuli tai aurinko. Sillä on signaalivaikutusta, että me nyt korotamme nimenomaan tuulienergian verotusta. 

No, täällä on viitattu tähän kiinteistöverotuksen uudistukseen, ja se on haasteellinen. Joku kaipaa sitä markkina-arvoihin perustuvaa verotusta, mutta se on tosi vaikea saada. Todennäköisesti tontit tulevat jollain tavalla jyvitettyä alueellisten hintojen mukaan, mutta varmasti rakennusten kiinteistöveron perusteena tulevat olemaan jatkossakin rakentamiskustannukset. Ei päästä kyllä siihen markkinaehtoisuuteen, mikä olisi oikeata ja reilua veronmaksukyvyn mukaan, että verotettaisiin todellisten käypien arvojen mukaan, [Puhemies koputtaa] mutta siihen suuntaan pitää mennä. 

14.37 
Touko Aalto vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Vaikka kiinteistöveron korotuksen peruuntumista on iloittu myös median kautta, en voi tähän riemuun täysin yhtyä. Kiinteistövero on hyvä vero, jonka tuotto on vakaa ja jota on vaikea kiertää, ja lisäksi se auttaa tehostamaan maankäyttöä etenkin pääkaupunkiseudulla. On täysin oikea kysymys, kannattaako kiinteistöveroa korottaa nyt, kun kiinteistöveroa ollaan uudistamassa kokonaisuutena kolmen vuoden päästä. Itse näen asian kuitenkin niin, että kiinteistöjen arvostamismenettelyn uudistaminen on välttämätöntä ja ennen uudistusta tehdyt kiinteistöveron korotukset tulisi kompensoida tulonsiirtoina niille ihmisryhmille, joihin kiinteistöveron korotukset kohdistuvat. 

Verotus on aina kokonaisuus, ja tulonsiirtojen kautta on aina syytä huolehtia tulonjaon oikeudenmukaisuudesta. Eli käytännössä se, että verotusarvo ei vastaa kiinteistön todellista arvoa, mistä johtuu se tilanne, että kiinteistön arvo romahtaa ja verotus silti kiristyy, voidaan hoitaa arvostamismenettelyn uudistuksen kautta, ja toisaalta asumiskustannusten nousu voidaan hoitaa tulonsiirtojen kautta. [Puhemies koputtaa] Kiinteistövero itse on tärkeä, hyvä vero, ja ihmettelen siitä käytyä keskustelua täällä salissa. 

14.39 
Antti Rantakangas kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Minä joudun kyllä ihmettelemään vasemmistoliiton kiinteistöverolinjaa. Te olette valmiita nostamaan asumisen kiinteistöveroa ja pidätte hyvänä, että tätä kiinteistöveron ylärajaa nostetaan, joka oli hallituksenkin esitys, mutta sen sijaan te ette ole valmiita nostamaan tuulivoiman kiinteistöveroa. Valtaosa tuulivoiman tuotosta menee kansainvälisille pääomasijoittajille, vaikka sillä voitaisiin hankkia pääomatuloja peruspalvelujen tuottamiseen. Tämä teidän kiinteistöverolinjauksenne tuulivoiman kiinteistöveron osalta on lievästi sanottuna hyvin epäjohdonmukainen linja. 

Onneksi muu oppositio on lähtenyt siitä, että tämä hallituksen hyvä esitys merkitsee sitä, että saadaan kunnille verotuloja ja saadaan myöskin tuulivoiman hyväksyttävyyttä lisättyä sen myötä, että se luetaan tähän voimalaitoksen kiinteistöveroluokkaan.  

Erittäin yllättävää ja, voisi sanoa, tavallisten suomalaisten asukkaitten kannalta [Puhemies koputtaa] epäjohdonmukaista politiikkaa. 

14.40 
Li Andersson vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! On jokseenkin ironista, kun hallituspuolueiden edustajat syyttävät oppositiota siitä, että kiinteistöverolinjaus on epäjohdonmukainen, [Keskustan eduskuntaryhmästä: Ei se ole!] kun katsoo, miten hallitus on toiminut kiinteistöveron osalta myöskin tämän esityksen kohdalla. Vasemmistoliiton linja on ollut hyvinkin selkeä ja johdonmukainen liittyen molempiin näihin lakiesityksiin. Me olemme tyytyväisiä siihen, että alarajaa ei nostettu, koska pelättiin, että se nimenomaan vaikuttaa tavallisten suomalaisten asumisen hintaan liikaa tilanteessa, jossa verotusta kuitenkin ollaan rakenteellisesti uudistamassa. Sen sijaan meille käy ylärajan korotus, koska emme näe ongelmaa siinä, että kuntien liikkumavaraa tältä osin lisätään. 

Mitä tulee tuulivoimaan, meidän mielestämme ei ole perusteltua korottaa tuulivoiman verotusta tilanteessa, jossa niin uusiutuvan energian tuotantotukea kuin koko kiinteistöveroa ollaan uudistamassa. Tämäkin on ollut johdonmukainen linja meillä, koska me haluamme edistää uusiutuvaa energiaa Suomessa ja myöskin näemme, että tämä pahimmassa tapauksessa [Puhemies koputtaa] saattaa heikentää tuulivoiman kannattavuutta. 

14.41 
Sari Sarkomaa kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, tämä ei ole Kansallisteatteri, tämä on Suomen eduskunta. On aivan normaalia lainsäädäntötyötä, että lakiesityksiin tehdään eduskunnassa muutoksia. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja kertoi ne perustelut, miksi tämä muutos tehtiin. Ehkä ajanpuutteen vuoksi jäi vielä sanomatta se, että tässä on kysymys myöskin kaupunkipolitiikasta, siitä että asumisen kustannukset ovat nousseet nopeammin kuin kaupunkilaisten käytettävissä olevat tulot. Oli järkevää, ettei tätä alarajan korotusta tehdä, koska se vaikuttaisi asumiskustannuksiin. Kannatan kiinteistöverouudistusta, se on tärkeä asia tehdä. 

Mutta SDP:lle sanon sen, että jos Suomen eduskunnassa kaikki esitykset peruttaisiin, mitä te vastustatte, täällähän ei tapahtuisi mitään. [Markku Rossi: Kävisi niin kuin viime kaudella!] Sillä, että te vastustatte tätä esitystä, ei toki ole vaikutusta ollut hallituspuolueiden toimintaan, mutta ihmettelen sitä, että te sanotte täällä, että teidän mielestänne on hyvä, että alarajaa ei nosteta, ja silti te sitten hylkäätte tämän lakiesityksen. SDP:llä ei ole linjaa. Onneksi hallitus vie määrätietoisesti veropolitiikkaa eteenpäin [Puhemies koputtaa] ja ymmärtää myöskin kaupunkilaisten arkea. 

14.42 
Leena Meri ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tarttuisin hieman tuohon tuulivoimaan ja toivoisin, että SDP:kin ymmärtäisi katsoa esimerkiksi, miten kalliiksi tuulivoima meille tulee. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi keväällä, että tämä tuki, joka annetaan tuulivoimalle, on kaatunut valtion ja veronmaksajien niskaan ja maksanut meille 2—3 miljardia, ja se pitää saada samalle viivalle. 

Samoin keskustelua on ollut tuulivoiman terveysvaikutuksista, ja en ole saanut vielä vastausta, olen sitä välillä kysellytkin, että hallituksen piti viedä eteenpäin sitä tutkimusta tästä asiasta. Tähän pitää suhtautua vakavasti, koska ihmisillä on myös perustuslain mukaan oikeus turvalliseen ympäristöön. 

Kuten perussuomalaisten edustajat Kankaanniemi ja Vähämäki toivat esille, olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että hallitus ei pakota nyt siihen alarajan nostoon kuntia. Omakotitaloliitto muuten myös otti sen omiin nimiinsä, niin että monta ihmistä on ottamassa nimiinsä, ja hyvä näin. Kiitos hallitukselle. 

14.43 
Riitta Myller sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat johdonmukaisesti hakeneet järkevää linjaa tässä tuulivoiman tukikysymyksessä. Haluamme uusiutuvaa energiaa lisää, sitä edellyttää meidän ilmastotavoitteisiimme pääseminen. Mutta haluamme sen tasapainoisella tavalla ja niin, että investoinnit ovat tulevaisuudessakin turvattuja ja meillä on tällainen pitkäjänteinen linja. Sen takia oli aivan erinomaista, että valiokunta yksimielisesti hyväksyi sosiaalidemokraattien ajamat ponnet, joilla nämä tavoitteet toteutuvat. Uskomme myöskin siihen, että tämä on parempi tapa myöskin edistää uusiutuvaa energiaa kuin tässä tilanteessa hylätä kokonaan tämä esitys. Oli äärimmäisen hyvä asia, että valiokunta kokonaisuudessaan suhtautui myönteisesti asiaan, niin että Suomessa edelleen myös tuulivoiman rakentaminen kannattaa. 

14.44 
Kauko Juhantalo kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Herra puhemies! Tuulivoimapuistoajattelu on aivan oikea tie, kun halutaan lisätä uusiutuvaa energiaa, ja siksi tämä nyt tehty päätös on aivan oikea. 

Mitä tulee kiinteistöveroon, se, mitä täällä nyt tapahtui ja mitä hämmästellään molemmin puolin, on juttu sinänsä, mutta tämä tie on aivan oikea, koska arviointimenettely tehdään uudelleen kiinteistöissä. Ainoastaan sosiaalidemokraattien ohella ilmeisesti johtavat kunnallisvirkamiehet ovat tyytymättömiä, kun joutuvat budjettia laatimaan aivan eri tavalla, kun tämmöinen vero menetettiin. Mutta tuhannet luottamushenkilöt kunnissa ovat varmasti tyytyväisiä, kun he eivät joudu sen eteen, mitä joutuisivat siellä tekemään monen monen kansalaisen vastustaessa sitä veron nostoa. 

Kyllä olen tyytyväinen molempiin esityksiin, joita valtiovarainvaliokunta on nyt tehnyt. 

14.45 
Mika Niikko ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen ennen kaikkea vihreitten kantaa siitä, että kiinteistövero ei nosta asuntojen vuokria tai oikeastaan ylläpitokuluja. Totta on, että kiinteistövero ei korota vuokria, jos se kohdistuu maapohjaan tai rakennusoikeuteen tai sitten vaikka käyttämättömään rakennusoikeuteen, eihän se korota vuokria, mutta jos se siihen kiinteistöön kohdistuu, niin kyllähän se korottaa vuokria, jos vuokranantaja haluaa saman tuoton kuin aikaisemmin. 

Ydinkysymyshän tässä on se, että nyt joka tapauksessa kaikille omakotitaloasujillekin myös kohdistuu erilaisia sähkönkorotushintoja ja kaukolämmön korotushintoja, tämä paine on joka puolelta. Tämä on erittäin hyvä päätös hallitukselta, että tätä alarajaa ei korotettu ja annetaan tämä valinnanvapaus kunnille toimia sen mukaan, koska he ovat ammattilaisia ja tietävät, millä tavalla niitä kiinteistöjä pitää tai ei pidä verottaa. 

Mutta se toinen asia, mikä on suurempi kysymys, mistä pitäisi keskustella, on se asuntojen saamattomuus. Eilen vietettiin Asunnottomien yötä, ja se muistuttaa meitä siitä, että paljon on [Puhemies koputtaa] töitä tehtävänä vielä tässä talossa. 

14.46 
Krista Mikkonen vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat todella tyytyväisiä näihin lausumaehdotuksiin, mitkä tähän tuulivoimalan kiinteistöveroa koskevaan lakiesitykseen on lisätty. On tärkeää, että nämä lausumat myös otetaan tosissaan ja hallitus todellakin valmistelee pikaisesti mallin, jolla uusiutuvan energian investointeja edistetään. On tärkeää, että meillä tuulivoimainvestoinnit myös jatkossa pysyvät korkealla tasolla, mutta sinänsä sitä, että tuulivoiman kiinteistöveroa nostetaan, pidämme tuulivoiman hyväksyttävyyden näkökulmasta ihan oikeana liikkeenä. On hyvä, että myös paikallistasolle tuulivoimasta tulee lisätuloja. Mutta todellakin nämä lausumat on syytä ottaa tosissaan ja tehdä mahdollisimman pikaisesti tämä ohjelma. 

14.47 
Markku Pakkanen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä tuulivoimaesitys tässä hallituksen esityksessä on erityisen hyvä ja eri energiamuodot tulee saattaa tasavertaiseen kohteluun myös verotuksellisesti. Tuulivoimatuki pitää saada oikeudenmukaisemmaksi. 

Mutta kovasti ihmettelen tätä keskustelua tästä, että tämäkin laki olisi jonkunlainen pakko kiinteistöveron osalta, koska kiinteistöveron korotuksestahan vastaavat pääsääntöisesti kunnanvaltuustot, ja meistäkin aika moni istuu oman kotikuntansa kunnanvaltuustossa, ja eihän tämä laki nyt millään lailla edellytä meitä muuttamaan kiinteistöveroa, jos se on tällä hetkellä kohdallaan, mutta mahdollistavahan tämä lakiesitys on, ja se on tietenkin hyvä. 

Täällä on myös nostettu tämä kiinteistöjen markkina-arvo, mikä pitäisi ajantasaistaa, ja se olisi todella tärkeä ja hyvä, ja olisi myös aluepoliittisesti todella merkittävä asia, että saataisiin kiinteistöjen arvot ajan tasalle. 

14.48 
Sirpa Paatero sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoinen keskustelu Kotkassa: kaikki verot päätettiin jo viime maanantaina. Pikkuisen myöhässä tämä tältä osin. 

Tämä alarajan nosto ei ehkä ole, kuten edustaja Pakkanen sanoi, ihan kuntien itse päätettävissä, koska 170 kuntaa olisi joutunut tekemään tämän pakosta — ne kunnat, joittenka talouteen sitä ei tarvita, olisivat joutuneet, jos se lakiesitys olisi mennyt läpi. 170 kuntaa pakkonoston edessä, ja sen takia tietenkin on ymmärrettävää, että tämä on parempi peruuttaa. 

Mielenkiintoinen piirrehän tässä on ollut se, että oli yhtäkkiä kytketty varhaiskasvatusmaksut ja kiinteistöverot yhteen. Ja kysymys yhä edelleen on — koska tätä arviota ei ole muutettu kiinteistöveron tuotosta — mistä tulee se 25 miljoonaa euroa kunnille lisää siitä, että se varhaiskasvatusmaksujen alentaminen kuitenkin jää, mikä on hyvä juttu, mutta tätä lisätuottoa täältä kiinteistöveron puolelta ei tule. [Puhemies koputtaa] Tähän ainakaan ministeri Vehviläinen ei eilen vastannut. 

14.49 
Sami Savio ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva kiinteistöverolain niin sanotun pienvoimalasäännöksen muutos, joka vaikuttaa lähinnä tuulivoimapuistojen verotukseen, on tosiaan kannatettava. Esitys tuo eri voimalaitostyypit pitkälti samalle viivalle ja on siten myös yhdenvertaisuuden kannalta järkevä. Vaikka yksittäisiä tuulivoimaloita ei tämän nyt mainitun korkeamman veron piiriin vielä siis saada, niin esityksen kautta saadaan veronmaksajille kuitenkin takaisin edes pieni osa ylikorkeista tuulivoiman syöttötariffeista, ja se on täysin oikein. 

Mitä sitten tulee hallituksen toiseen esitykseen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen muuttamisesta, niin valtiovarainvaliokunnan lopullinen mietintö on huomattavasti parempi kuin hallituksen alkuperäinen esitys, joka olisi tosiaan pakottanut yli puolet Suomen kunnista nostamaan yleistä kiinteistöveroa ja kymmeniä nostamaan vakituisten asuinrakennusten veroa. Se olisi johtanut väistämättä asumiskustannusten nousuun ja lukuisiin veronkorotuksiin, [Puhemies koputtaa] vaikka edustaja Vartia äsken täällä muuta väittikin. 

14.51 
Antti Kaikkonen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! En nyt välittäisi ryhtyä muistelemaan viime vaalikautta, ellen huomaisi merkittävää ristiriitaa siinä, miten SDP puhuu kiinteistöverosta nyt, verrattuna siihen, [Pia Viitasen välihuuto] kun te olitte hallituksessa vuosina 2011—2015. Ei se silloin ollut ollenkaan niin vastenmielinen vero teille, kun teillä oli valta päättää näistä asioista, kun teillä oli valtiovarainministerin salkku ja esittelyoikeus tässä asiassa. Korjatkaa nyt, muistanko oikein vai väärin. Kiinteistöjen verotusta korotettiin useaan otteeseen, kun SDP oli hallituksessa viime vaalikaudella, ja vielä viime tekonannekin vuodelle 2015 korotettiin kiinteistöveroa. [Oikealta: Ohhoh!] Kun tässä on tarkkamuistisia edustajia, kuten edustaja Viitanen ja vaikkapa edustaja Lindtman, niin korjatkaa nyt: muistanko oikein vai muistanko väärin? 

14.51 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä enemmän kysyisin sen perään, onko se oikein, että jatkuvasti nousee, jatkuvasti korotetaan. [Naurua — Välihuutoja] Ei se ole oikein. Se ei vain ole oikein, edustaja Kaikkonen, että jatkuvasti keskustan halusta, nykyisin ilmeisesti myös kokoomuksen halusta, pienituloisia eläkkeensaajia, monia lapsiperheitä kuritetaan niin tämän kiinteistöveron muodossa kuin nyt esimerkiksi muutenkin nostamalla lapsiperheiden verotusta taas juuri ensi vuodelle. [Välihuutoja] 

Puhemies! Kyllä minä sanon niin, että minustakaan tämä paikka ei ole teatteri, mutta koska tässä nyt tällainen omituinen hallituspuolueiden näytelmä on käyty, niin olisin tietenkin toivonut, että ajan säästämiseksi se ensimmäinen näytös olisi voitu jättää väliin, koska siinä näytöksessä vielä viime tiistaina kokoomus oli sitä mieltä, että ehdottomasti tarvitaan kiinteistöveron korotus, ja nyt sitten onneksi tänään kokoomus, nykykokoomus, on sitä mieltä, että ei tarvita. Sinänsä loppupäätelmä on hyvä, koska ministeri Orpon esityksestä alarajojen pakkonostosta [Puhemies koputtaa] luovuttiin. 

Kaiken kaikkiaan, puhemies, tämä on väärin, [Puhemies koputtaa] ja olen siinä mielessä erittäin tyytyväinen, [Puhemies koputtaa] että hallitus perääntyi tässä suhteessa. 

14.53 
Timo Heinonen kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! SDP tuntuu vastustavan kaikkea, mitä hallitus esittää. Hallitus esitti autoveron alennusta. Mitä SDP teki? SDP vastusti autoveron alennusta. Nyt ei kuulu mitään, kun itse asiassa tämän autoveron alennuksen takia autokauppa käy. Mitä tapahtuu? Verotuotot ovat selkeästi suuremmat kuin ennen tätä veronkevennystä. Eli SDP vastusti sitä toimenpidettä, millä pystyttiin lisäämään tuloja valtion kassaan. [Markku Rossi: Uudistamaan autokantaa!] Ja kyllä tietysti ymmärrän sen, että varsinkin edustaja Viitasen vastaus on erikoinen, eli te haluatte aina vallassa ollessanne nostaa kiinteistöveroa, mutta silloin, kun olette oppositiossa, te sitä vastustatte. Kokoomus ei halua nostaa yhtäkään veroa. Niin kuin aiemmin totesin, me emme nosta veroja kuin silloin, kun tilanne sitä erityisesti vaatii, ja nyt talous näyttää siltä, että meidän ei tarvitse tehdä tätäkään muutosta [Puhemies koputtaa] vaan meillä ovat kiinteistöverotuotot kasvaneet jo niin, [Puhemies koputtaa] että tavoitteet täyttyvät. 

14.54 
Antero Vartia vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Teemme tässä talossa paljon hyvää tarkoittavia ratkaisuja, joidenka lopputulos on toinen kuin ajattelimme, jos emme ymmärrä, miten markkinatalous toimii. Tämä kiinteistöverokeskustelu on hyvä osoitus siitä. 

Hinnat markkinoilla eivät määräydy sen mukaan, mikä on kustannus esimerkiksi vuokranantajalla, vaan hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, sen mukaan, kuinka paljon vuokralaisella on kykyä maksaa ja halukkuutta muuttaa siihen, riippumatta siitä, miten tämän asunnonomistajan kustannukset jakautuvat. Vastaavasti asuntojen hinnat eivät ole nousseet palkkatason noustessa vaan alhaisten korkojen myötä ja sen myötä, että ihmiset uskovat tulevaisuuteen ja uskaltavat ottaa enemmän lainaa. Toisin sanoen kysyntäpuoli määrittää asuntojen hinnan. Tätä lainalaisuutta ei kannata paeta liikaa, koska se johtaa täällä huonoihin lopputuloksiin. 

Kiinteistövero on erinomainen vero. Kaikki taloustieteilijät sanovat, että se on paras vero, sitä kannattaa korottaa, kunhan muita veroja lasketaan eikä kokonaisverorasitus nouse liian korkeaksi. Ja näin vihreästä nurkasta vielä kerran: [Puhemies koputtaa] siksi pidämme myös tuulivoiman kiinteistöveron korotusta hyvänä asiana. 

14.55 
Simon Elo si 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hyvässä näytelmässä toisessa osuudessa ennen sitä kolmatta eli loppua tulee aina jonkinlainen paljastus. Edustaja Kaikkonen teki hienon paljastuksen tähän, johon hiljaisuus oli myöntymisen merkki edustaja Viitaselta. Eli näin demarit silloin hallituksessa toimivat ja nyt oppositiossa toimivat toisin. 

Mitä tulee sitten kunnioittamani edustaja Vähämäen viittaukseen tulevasta puolueestamme, niin otan sen teiltä vienona onnitteluna meidän keräämistämme kannattajakorteista, kiitos siitä. Ja muistutan tässä yhteydessä inspiroituneena, että kun hallitusohjelmasta päätettiin 2015, niin tekin olitte päättämässä siitä, että hallituskauden aikana 100 miljoonaa euroa kiinteistöveron korotuksella kerättäisiin. No, nyt kun se on tapahtunut, sitä rahaa on tullut muutenkin, niin ei tietenkään lähdetä alarajaa nostamaan. Se on järkevää päätöksentekoa. 

Ihmettelen vihreiden linjaa tässä suhteessa, että täällä Aalto ja Vartia antoivat ymmärtää, että he olisivatkin ainoat, jotka kannattaisivat tällaista kiinteistöveron korotusta, mitä hallituskaan ei nyt tähän pöytään lopulta halua tuoda. [Puhemies koputtaa] Eli onko vihreät oppositiosta ainoa, joka kiinteistöveroa haluaa nyt korottaa? Ei hallitus halua. 

14.56 
Antti Lindtman sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa totesi, että tämä ei ole Kansallisteatteri. Mutta kyllä aika moni kokoomuksen kansanedustaja tällä hetkellä tässä keskustelussa, voi sanoa, vetää Oscarin arvoista luonneroolia. [Pia Viitanen: Kyllä, valitettavasti!] 

On ollut tiedossa, että tämä kiinteistöveron alarajan pakkonosto on ongelmallinen. Nyt sitten kerrotaan, että "koska verotuottoarviot ovat muuttuneet". Verotuottoarviot siitä, miten tämä kiinteistövero on vaikuttanut, ovat olleet käytettävissä jo tämän vuoden maaliskuussa, itse asiassa ennen kuin hallitus teki tämän päätöksen kehysriihessä. 

Vielä mitä tulee tähän veropolitiikan kokonaisuuteen, kysymys on siitä, miten se kohdistuu eri väestöryhmille. Kokoomus puhuu paljon siitä, että veroja ei saisi korottaa, mutta kun katson, mitä on tapahtunut, niin kokoomus on erikoistunut siihen, että pienituloisten... Siellä ajetaan sellaisia veronkorotuksia, jotka koskevat esimerkiksi pienituloisia lapsiperheitä. [Puhemies koputtaa] Jos taloustilanne on niin hyvin muuttunut, ettekö voisi perua tätä ajamaanne lapsiperheiden työn verotuksen kiristämistä? 

14.57 
Outi Mäkelä kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä SDP:n näyttelemä tragedia saa nyt hieman komedian piirteitä, kun nämä korotukset kiinteistöveroihin kävivät teille silloin, kun te olitte hallituksessa, mutta nyt, kun alarajaa ei edes nosteta, tämä esitys teille ei käy. Ja kuitenkin jos ajatellaan kuntien tilannetta, niin tämä ylärajan nosto antaa kunnille laajemmat mahdollisuudet hoitaa omaa talouttaan, ja moni kunta on pitänyt sen kiinteistöveron siellä alhaisella tasolla, mikä näkyy tässä. Eli turhaan sitä ei sielläkään nosteta. 

Vihreille haluaisin sanoa sen, että teidän näkemyksenne kiinteistöveron tilanteesta suhteessa esimerkiksi tuloverotukseen ovat aivan oikeita, mutta hämmästelen kovasti tätä kompensaatioajatusta tähän verouudistukseen liittyen. Miten te ajattelitte, että tämä voisi toimia? Kun kuitenkin kunnat tekevät nämä päätökset, niin miten valtio voisi tässä kohtaa sitten tuottaa tätä kompensaatiota? En oikein ymmärrä, mitä te ajatte tällä takaa. 

14.58 
Ville Tavio ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätöksistä viisaimmat tuntuvat olevan perumisia. Perumisista on tullut oikeastaan tämän hallituksen tunnusmerkki. On aika huvittavaa kuunnella tässä — kun kokoomuskin tuossa on kuitenkin halunnut ja esittänyt tätä kiinteistöveron korotusta — miten nyt tietyllä tapaa, kun he peruvat, he esittävät, että he eivät olisi halunneetkaan esittää. No, miksi hallitus sitten esittää jotain, jos ei halua esittää sitä? Siis tämä hallitushan on aivan mahdottoman päättämätön. Tässähän näkyy tämä meidän lainsäädännön heikon tason ongelma, ja se ei ollenkaan helpota, että te ette osaa päättää mitään. Ettehän te alkoholilain uudistuksessakaan osaa tehdä päätöksiä, aivan pienestä prosenttiasiasta. 

Asuminenhan on Suomessa muutenkin nykyisellään kohtuuttoman kallista, ja vuokrat sen kuin nousevat. Tuo SDP:n vastalause tässä on kyllä pelkkää show’ta, eikä edes Oscarin arvoista, sillä en kyllä tippaakaan nyt usko, että SDP [Puhemies koputtaa] vuokra-asujien tasosta niin välittää, kun miettii näitä aikaisempia kuvioita. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] 

14.59 
Hannu Hoskonen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Kun tuota demarien oppositiokeskustelua kuuntelee tässä, niin se väittämäni pitää aivan paikkansa, että siinä on puolue, jolla on oikeat paperit väärällä hetkellä ja väärät paperit oikealla hetkellä. Paperit ovat kyllä suloisesti sekaisin, elikkä kerta kaikkiaan siihen aikaan, mitä eletään tai mitä politiikkaa tehdään, aina on väärät paperit. Toivon hartaasti, rakkaat kollegat, että saisitte jonain päivänä ne kirjanpitonne järjestykseen. 

Mutta jonain päivänä, kun katsoo, niin budjettikirjastahan tämä kaikki näkyy, esimerkiksi se, minkä takia kiinteistöveron alarajan korotus peruttiin. Kaikkihan näkyy tästä budjettikirjan budjettitalouden tuloarviosta. Kaikissa on plussaa, ja yhteisövero on peräti 18 prosenttia plussalla ensi vuonna. Elikkä talous elpyy hurjaa vauhtia, se tuo lisää verotuloja sekä kunnille että valtiolle ja ennen kaikkea kansalaisille lisää ostovoimaa. Tämähän teitä närästää, tätä ette uskalla ääneen sanoa, mutta kerronpa sen nyt teille kuitenkin. Kannattaa kiinnittää siihen kirjanpitoon huomiota ja tunnustaa tosiasiat, jotka näkyvät [Puhemies koputtaa] muun muassa tästä budjettikirjasta, kun siihen vähän perehtyy. 

15.01 
Sari Essayah kd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Minullekin jäi tämä vihreitten verolinja vähän epäselväksi, elikkä en ihan ymmärtänyt, millä tavalla tämä arvostusmenettely muuttaisi tilannetta ja voitaisiin tätä kompensaatiota palauttaa, koska kyseessä on kuitenkin tasavero, elikkä millä tavalla siitä palautuksesta tulisi sitten progressiivinen. Täytyy todeta, että edustaja Vartian puheessa — itsekin olen kauppatieteellisen koulutuksen saanut [Antero Vartia: Hyvä koulutus!] — se on hyvä koulutus — kuuluu se täydellisten markkinoitten olettamus takana, että on se kysyntä ja on se tarjonta ja on se rationaalinen vuokralainen, tai vuokranantaja ehkä pikemminkin tässä tilanteessa. Kyllähän aivan selvää on, että kun joitakin kuluja nostetaan, niin kyllähän varmasti se vuokranantaja sen kulun sitten pistää eteenpäin ja siinä vuokrassa perii sen vuokralaiseltaan takaisin. Siinä mielessä en aivan tätä logiikkaa tästä nyt löytänyt. 

Mutta vielä olisin muistuttanut siitä, että yleishyödyllisten yhteisöjen kohdalla kunnat voivat tukea niitä [Puhemies koputtaa] myöntämällä niille verovapauden. Tämä on sellainen asia, joka tuolla kunnissa kannattaisi ottaa huomioon, kun käydään näitä keskusteluja kiinteistöverojen kohdalla. Se voi olla yllättävänkin iso summa sen yhdistyksen näkökulmasta. 

15.02 
Touko Aalto vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ehkä se kaikkein tärkein kiteytyy siihen, että verotus on aina kokonaisuus. Aina kun tehdään verotuksen uudistuksia, olisi syytä miettiä, miten se vaikuttaa tulonjakoon kokonaisuutena. Tulonsiirtojen kautta voidaan kompensoida ihmisille niitä menetyksiä, joita jotkut veronkorotukset aiheuttavat. Minusta tuntuu, että tässä salissa ovat kaikki tuoneet esiin yhteisymmärryksen siitä, että tarvitaan kiinteistöjen arvostamismenettelyn uudistus, ja kaikki ovat ottaneet ihan hyvin huomioon sen, kuinka paljon eri kiinteistöverojen korotukset saattavat eri ihmisryhmiin vaikuttaa. Paljon fiksumpaa on esimerkiksi se, että kunnallisveron perusvähennystä korotetaan, sen kautta nettohyöty pienituloiselle ihmiselle kasvaa, ja sen kautta kuitenkin ne miinusmerkit ovat kokonaisuus ja pystytään vahvistamaan pienituloisen ihmisen taloudellista asemaa ja hän pystyy sitten kompensoimaan itse tilannetta paremmin. Kun mietitään mitä tahansa tulonsiirtoja, ihminen katsoo, minkä verran kokonaisuudessaan viivan alla on miinusta, minkä verran plussaa. Kokonaisuutta pitää aina katsoa, [Puhemies koputtaa] ei vain yhtä verolajia. 

15.03 
Maria Tolppanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täällä nyt on ihmetelty, minkä takia on vastalauseita, kun alaraja ei nouse. Mutta kun yläraja nousee. Se on nytten kuultu täällä hallituspuolueiden useamman edustajan suulla, että se antaa kunnille mahdollisuuden nostaa kiinteistöveroa. Toisaalta toteatte, että eihän tätä kukaan käytä, kun ei sitä ylärajaa ole nytkään käytetty, ja toinen suupieli sanoo, että se antaa mahdollisuuden. Tässä kohdassa täytyy lainsäätäjällä olla jonkinlaista vastuuta. Meillä on köyhiä kuntia, joissa ei arvokiinteistöjä ole, joissa on hyvin paljon mummonmökkejä ja rintamamiesveteraanitaloja, ja siellä asuu leski tai siellä asuu yksinäinen nainen erittäin monessa paikassa, ja kun siellä nostetaan sitten kiinteistöveroa, niin se on pois siitä jokapäiväisestä leivästä. Se vain toimii tämä asia näin. 

Sitten siihen, että kun kuluja nostetaan, niin niitä ei maksatettaisi jollakin: kyllä meidän talossa ainakin maksatetaan. 

15.04 
Olavi Ala-Nissilä kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Miksi sitä pitäisi nimittää, kun eduskunnassa kuullaan asiantuntijoita huolellisesti, käydään keskusteluja vaikutuksista, hankitaan aivan viimeinen informaatio siitä, mikä on esimerkiksi verotuotto, ja sitten verojaostossa tämä on huolellisesti tehty ja valiokunnan yhteistyökykyinen puheenjohtaja neuvottelee hallituksen kanssa ja päästään tällaiseen ratkaisuun? Miksi sitä pitäisi kutsua? Onko se outo näytelmä, vai onko se hyvää eduskuntatyötä? Minä väitän, että se on hyvää eduskuntatyötä, se on kansanvaltaa, se on demokratiaa. Olkaamme ylpeitä tästä meidän työstämme. 

Sitten edustaja Paaterolle: Nythän on ensimmäistä kertaa kuntatalous julkisen talouden kokonaisuudessa. Siitä hallitus on lähtenyt. Me emme säästä nyt kuntien kustannuksella, siirrä taskusta rahaa toiseen, vaan katsomme kokonaisuutta ja tätä verotulokertymää. Sillä tavalla on aivan oikein tämä varhaiskasvatusalennus, joka kohdistuu pienituloisiin, nyt kompensoitu kolmella tavalla hyvin kunnille. Olkaa Kuntaliitossa iloisia siitä. 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Nyt tässä vaiheessa debattia myönnän puheenvuorot niille henkilöille, jotka eivät vielä ole päässeet ääneen, ja sen jälkeen katsotaan, onko vielä debatin tarvetta. 

15.05 
Juho Eerola ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tuulivoimapuistojen tuleminen kiinteistöverojen piiriin on erinomaisen hyvä asia, sillä tämä tulee lähestymään näiden muiden energiamuotojen verotustapaa ja samanaikaisesti myös houkuttelevuus kunnille satsata tuulivoimaan tulee nousemaan. Samaten kiinteistöveron alarajan pitäminen ennallaan on hyvä juttu myöskin, sillä se olisi toteutuessaan nostanut asumiskustannuksia etenkin niillä, jotka tätä maata ovat pyörittäneet ja edelleen myöskin pyörittävät. Eli sillä lailla voidaan kyllä todeta hallituksen tulleen arvopohjaltaan tässä perussuomalaisten linjoille. Mutta kuten edustaja Paatero tuossa jo aikaisemmin totesi, tällä viikolla nämä asiat esimerkiksi meillä Kotkassa ja monessa muussakin kunnassa on jo päätetty, että vielä ei tähän hätään ehtinyt vaikuttaa. 

Mutta siihen keskusteluun, onko tässä nyt kyseessä show, komedia vai tragedia: kyllä oikea sana, jos teatteritaidetta tunnette, on farssi. 

15.06 
Lasse Hautala kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Tuulivoimaloiden siirtäminen voimaloiden verotuksen piiriin on tervetullut uudistus niiden osalta ja myös siitä syystä, että silloin kun tuulivoimapuistoja alettiin kunnissa rakentaa, aika monet kunnat arvioivat, että niiden verokertymä olisi voimalaitosveron suuruinen, elikkä se jäi käytännössä paljon arvioitua pienemmäksi. 

Mitä tulee sitten kiinteistöveron alarajan nostamattomuuteen: Se päätösvalta oli eduskunnalla, [Toimi Kankaanniemi: Missä asiassa ei olisi?] ja meidän on aivan turha hylkiä sitä mahdollisuutta, mikä meille on suotu. Nyt jatkossa, kun kiinteistöverouudistusta ryhdytään tekemään, on kiinnitettävä huomiota näiden maaseutualueiden rakennuksien arvoon. Esimerkkinä maatalousrakennukset: tällä hetkellä uuden navetan tai sikalan rakentaja joutuu heti alusta alkaen maksamaan korkeaa kiinteistöveroa, vaikka kyseinen rakennus ei tuottaisi juuri mitään. 

15.07 
Satu Hassi vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tuulivoiman kiinteistöveron nostossa on kaksi puolta: Toinen puoli on se, että ala itse pelkää, että se hidastaa tuulivoimarakentamista. Toinen puoli on sitten se, että se todennäköisesti lisää kunnissa myötämielisyyttä tuulipuistojen rakentamiseen, koska se lisää kuntien tuloja. — On totta, että koska silloin, kun nykyinen syöttötariffi laadittiin silloisen ministeri Pekkarisen johdolla, ei otettu huomioon sitä, miten nopeasti tuulivoimateknologian hinta alenee, niin siitä on tullut käytännössä ylikompensoiva. Siksi vihreätkään eivät nyt erityisesti protestoi tätä korotusta vastaan. 

Mitä tulee sitten tähän muuhun kiinteistöveroon, niin kiinnittäisin huomiota siihen, että kiinteistövero on siitä erinomainen vero, että sitä ei voi kiertää. Kiinteistöjä ei voi piilottaa ulkomaille. Se kohdistuu kuitenkin kaikkein järeimmin niihin, [Puhemies koputtaa] jotka omistavat arvokkaimpia kiinteistöjä, eli rikkaimpiin. 

15.08 
Jani Mäkelä ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiinteistöverosta on sanottu, että se on varallisuusvero, joka ei ota huomioon varallisuutta, ja olen melko lailla tähän päivään asti olettanut, että lähes kaikki ovat sitä mieltä, että se on periaatteessa huono vero mieluumminkin kuin hyvä vero. Nyt kuitenkin kuulin hieman toisin, elikkä vihreät ovat usealla suulla täällä esittäneet suorastaan kannattavansa kiinteistöveroa, että perittäisiin tällaista varallisuusveroa, joka ei ota huomioon varallisuutta. Toivonkin, että teidän kannattajanne ja äänestäjänne maakunnissa, joita on viime aikoina tullut lisää, kuuntelisivat näitä puheita täällä salissa herkällä korvalla ja vetäisivät johtopäätökset siitä, mitä te ajattelette heidän asumiskustannuksistaan. 

Yleisesti ottaen on hyvä, että hallitus on päättänyt muuttaa tätä esitystä opposition kritiikin ja painostuksen myötä, että nämä pakkokorotukset perutaan. Ne olisivat todellakin korottaneet monen suomalaisen asumiskustannuksia kohtuuttomasti 170 kunnassa pakolla. 

On erinomaista huomata, että oppositiossa voi suomalaisessa demokratiassa vaikuttaa, vaikka eräs hallituksessa takiaisena roikkuva ryhmä muuta koettaakin väittää. Ihmettelen kuitenkin tätä tempoilua, että tätä asiaa on täytynyt tuoda tänne saliin puolivalmiina ja tätä muutosta ei voitu tehdä [Puhemies koputtaa] jo hallituksen käsittelyssä. 

15.10 
Lea Mäkipää si 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että tästä kiinteistöverolakiasiasta tulee varmaan hyvä, kun sitä on nyt puitu ja kuinka vain. 

Mutta minäkin haluan vielä ehdottaa sitä, että tulevaisuudessa tätä koko kiinteistöverolakia tulisi muuttaa. Ja miksi? Esimerkiksi Rakennusteollisuuden raportin mukaan on sanottu, että yli puolet noin miljoonasta omakotitalosta sijaitsee maaseudulla, siellä väestökatoseudulla, ja rakennusten käyttöarvo lähentyy lähelle nollaa. Tästä monta kertaa ajatellaan, ettei kannata enää edes korjatakaan, mutta me maksamme siitä kuitenkin käyvän hinnan, että tietysti hiukan tulee alennuksia niistä huonoista rakennuksista. Ja mitä me sitten saamme? Muistamme, että vuonna 93 tuli kiinteistövero ja se osin korvasi tämän niin sanotun katumaksun, oli siinä muitakin. Mutta me maaseudulla, siellä korvessa, emme saa kiinteistöverolla yhtään mitään, [Puhemies koputtaa] emme palveluja. Maksamme tiemaksut, auraukset, mutta täällä tulee valot ja kaikki, tienpidot ynnä muut. [Puhemies koputtaa] Eli tämä on semmoinen suuri asia, että jos pidetään koko maa asuttuna, niin tähän pitäisi [Puhemies koputtaa] kiinnittää huomiota. 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Joo, ja pidämme me kiinni tästä minuutin puheajasta. 

15.11 
Ari Torniainen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kiinteistöverojen alarajoja ei koroteta, sillä ne korotukset olisivat kohdistuneet asumiskustannuksiin erittäin monissa kunnissa ja nimenomaan suomalaisilla, tavallisilla veronmaksajilla. 

Kun näistä asioista lähetekeskustelussa keskusteltiin, niin kyllä tosiasia on, että me keskustalaiset toimme selvästi esille, että kiinteistövero ei ole ongelmaton tällä hetkellä. Siksi on tärkeää, että kiinteistöverojärjestelmää ollaan uudistamassa, ja siinä tulee myöskin päivittää maapohjien verotusarvot lähemmäs vallitsevaa hintatasoa ja korjata eri alueiden välisiä suhteellisia eroja arvostuksessa vastaamaan vallitsevia hintaeroja — ne ovat eri puolilla Suomea hyvinkin erilaiset. Tosiasia on se, että mikäli kiinteistöverojen alarajoja olisi korotettu, niin se olisi kohdistunut hyvinkin kaupunkiseuduille ja etenkin pääkaupunkiseudulla [Puhemies koputtaa] oleville asukkaille. 

15.12 
Arja Juvonen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Mikä vero on turha, mikä tarpeellinen? Koiravero on turha, ehkä kokoomus huolehtii siitä, että se poistuu myös Helsingistä. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] 

Tuulivoimapuistot verotuksen piiriin on hyvä asia, muun muassa Tervola, Kemi, Tornio, Posio, Muonio, Enontekiö ja Sodankylä hyötyvät siitä. Se siirtää tuottoa niille, jotka myös kärsivät esimerkiksi edustaja Meren mainitsemista tuulivoiman haitoista. Niistä perussuomalaiset ovat pitäneet kovasti ääntä. 

On hienoa, että kiinteistöveron alarajan pakkonosto peruttiin. Se on todellakin niin, että se on se asukas siellä asunnossa, vuokra-asukas. Viestejä tulee todellakin paljon, että asumisen kustannukset ovat liian korkeita, ja sitä myötä totta kai kiinteistöveron nostaminen nostaa asumisen kustannuksia, vai onko se vain kupla, ja käytetäänkö sitä vain tekosyynä sitten, että vuokrat nousevat? Tämä on mielenkiintoinen kysymys nyt sitten selvittää. Ei tämä suinkaan meitä vaivaa, kuten, edustaja Ala-Nissilä, sanoitte; tämä oli muistutus teille, että kannattaa aina vaikutukset arvioida ja miettiä, että ei sitten ihmisiä kurjuuteta turhaan. 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Sitten voimme ottaa vielä yhden kierroksen, jossa painotan valtiovarainvaliokunnan jäseniä. Sen jälkeen menemme puhujalistaan. Myönnän siis vielä seuraavat puheenvuorot: Uotila, Viitanen, Yanar, Kankaanniemi, Zyskowicz ja Kalli. Sen jälkeen menemme puhujalistaan. 

15.14 
Kari Uotila vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä hyväksyttävyys kunnissa tuulivoimalle ehkä pikkasen tämän seurauksena lisääntyy ja varmaan totta on myös se, mitä edustaja Hassi totesi tästä tukijärjestelmän ylikompensoivasta vaikutuksesta tällä hetkellä, niin kyllä täällä aika ihmeellisiä väitteitä on esitetty: että se parantaa tämän liiketoiminnan kannattavuutta, että jonkun elinkeinotoiminnan, tässä tapauksessa tuulivoimateollisuuden, tuulivoimatuotannon, verotus 2014 kaksinkertaistettiin — kun ajatellaan koko elinkaaren verotusta — ja nyt se tällä uudistuksella kolminkertaistetaan. Näinköhän toimii muillakin liiketoiminnan osa-alueilla, että kun muutaman kerran korotetaan verotusta ja moninkertaistetaan se, niin kyllä pöhinä lisääntyy? Kyllä minä vähän tätä ihmettelen. 

15.15 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Sen verran tässä nyt täytyy vielä kerran palata näihin veronkorotuksiin ja veronalennuksiin ja kaikkeen tähän kokonaisuuteen, että kuulimme täällä, että kokoomus ei koskaan halua nostaa veroa, ellei ole pakko, ja kuitenkin kokoomus nyt halusi nostaa kiinteistöveroa. Eilen keskusteltiin siitä, kun nostetaan lämmityspolttoaineiden verotusta. Mielestäni todella surullista on, että nyt ollaan nostamassa ensi vuodelle myös lapsiperheiden verotusta. Kyllä näitä veroja kokoomus on valmis nostamaan, vai onko kokoomus sitä mieltä, että huomenna ne sitten eivät ole välttämättömiä mutta juuri tänään ovat? Toivottavasti seuraavaksi perutaan tämä lapsiperheiden veronkiristys, mitä olemme tässä nyt jo kerran peräänkuuluttaneet, nimittäin koska kerran on vaikutusta näillä puheenvuoroilla täällä, toivon, että tämä olisi se seuraava kohde. 

Sen sijaan, puhemies, tämä on mielestäni väärää arvopolitiikkaa, että nyt kun meillä kerran kuitenkin joitain veroja on varaa myös laskea, niin miksi lasketaan [Puhemies koputtaa] juuri miljoonaperintöjen, suurten metsäomistusten ja apteekkarien verotusta. 

15.16 
Ozan Yanar vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Me uskomme siihen, että tuulivoiman verotuksen muokkaus vaikuttaa myönteisesti siihen, kuinka tuulivoimaan paikallisesti suhtaudutaan, eli muutos voi osaltaan tukea tuulivoimaa, ja se on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Se lisää kuntien halukkuutta kaavoittaa tuulivoimaloita, mikä on uusiutuvan energian lisäämisen näkökulmasta erittäin tärkeä asia, ja tämän myönsi myös edustaja Myllykoski, vaikka puolueensa jätti asiasta vastalauseen. 

Valiokunnan lausumaehdotuksissa on tärkeitä näkökulmia, ensinnäkin se, että patistetaan hallitus seuraamaan ja selvittämään, miten kiinteistöveron korotus vaikuttaa uusiin tuulivoimainvestointeihin, ja samalla on erittäin tärkeää kiirehtiä uuden tukijärjestelmän käyttöönottoa, koska epävarmuus vaikuttaa tuleviin investointeihin. 

15.17 
Toimi Kankaanniemi ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Todellakin on syytä tarkastella esimerkiksi lapsiperheitten tilannetta kokonaisuudessaan. Lapsivähennyksen poistaminen, lämmityskustannusten kasvattaminen ja tämä hallituksen yritys kiristää kiinteistöveroa — kaikki — kohdistuvat sellaiseen lapsiperheeseen, jolla on pienet tulot ja joka ei hyödy päivähoitomaksujen poistamisesta tai alentamisesta. Tällaisia perheitä on, jotka ovat nollaluokassa, ja tämä kertoo kyllä aika kylmää ja karua kieltä näille perheille. Hyvä siis, että edes tältä osin saimme nyt muutoksen valiokunnassa, että näin ei tapahdu. 

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä yhtyä edustaja Mäkipään erinomaiseen puheenvuoroon siitä, että tämä järjestelmä on vinossa, ja odotankin, että siniset nyt voimallisesti lähtevät ajamaan kiireellä sitä, että nämä pahat järjestelmän epäkohdat korjataan. Ne luovat nopeasti yhä syvenevää eriarvoisuutta tässä maassa ja johtavat kohtuuttomaan tilanteeseen. 

15.18 
Ben Zyskowicz kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen, joka edustaa ”rakastakaa verojanne” -puoluetta, kuvittelee, että kokoomus kuuluu samaan puolueeseen, [Pia Viitanen: En todellakaan kuvittele!] mutta voin kertoa, että ei kuulu. 

Mitä sitten tulee, näin debatin lopuksi vielä, tähän peruskysymykseen: Kokoomus ei halunnut korottaa kiinteistöveroa. Kokoomus halusi alentaa pieni- ja keskituloisten perheiden päivähoito- tai — niin kuin tänä päivänä sanotaan — varhaiskasvatusmaksuja. [Pia Viitanen: Hyvä, sillä aiemmin halusitte korottaa niitä!] Siinä onnistuimme, siinä onnistuimme. Useat tuhannet suomalaiset tulivat uutena ryhmänä maksuttoman päivähoidon, varhaiskasvatuksen, piiriin. Tämä tulonmenetys haluttiin kompensoida kunnille ja siinä päädyttiin kiinteistöveron korottamiseen. Kun kävi ilmi, että kiinteistöveron tuotot ovat kehittymässä niin, että tätä korotusta ei tarvita, kokoomus ilomielin perui tämän korotuksen. 

15.19 
Timo Kalli kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ehkä tähän lopuksi on syytä todeta, millä tavalla me jatkossa voisimme varmistaa, että kiinteistöveroja ei tulevaisuudessakaan tarvitsisi korottaa. Siihen on olemassa lääke: harjoitamme sellaista talouspolitiikkaa, jossa Suomeen kannattaa rakentaa, Suomeen kannattaa investoida, Suomeen kannattaa tehdä voimalaitoksia. Näin kiinteistömassa mahdollistaa sen, että nämä verotuotot tulevaisuudessakin voivat kasvaa. 

Se, miksi varhaiskasvatusmaksujen kompensaatio on jo täyttynyt vuoden 18 osalta ja vuonna 19 vaje on enää 10 miljoonaa, johtuu siitä, että sekä viime vuoden lopulla että tämän vuoden alkupuolella on kaavoitettu maata entistä enemmän ja on rakennettu asuntotuotantoa entistä enemmän ja nyt tämä massa alkaa tuottaa kiinteistöveroa entistä enemmän. 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Ja nyt puhujalistaan. 

15.20 
Olavi Ala-Nissilä kesk :

Arvoisa puhemies! Tässä on jo hyvää keskustelua käyty, ja voin yhtyä tuohon, mitä edustaja Kalli tuossa todella äsken totesi. Ehkä yleisemmin voisi todeta, että asumiskustannukset todella nousevat ja varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla ne ovat karanneet jo käsistä osittain tavalliselta palkansaajalta, ja tämä on ongelma. Se on laajempi yhteiskunnallinen ongelma, mihin meidän pitää puuttua. Sehän näkyy ehkä myöskin sillä tavalla, että esimerkiksi vientiteollisuutta pääkaupunkiseudulle ei ole kovin paljon. Se on tuolla rannikolla ja Itä-Suomessa, missä asuminen on paljon halvempaa ja missä muutkin kustannukset ovat halvemmat. Tätä ei ehkä huomata pormestarikeskustelussa täällä Helsingissä. 

Yksi seikka, millä kiinteistövero voi tähän vaikuttaa, on rakentamattoman maan kiinteistövero. Sillä on osin se taipumus, että se on insentiivi, että näitä maita otetaan rakennuskäyttöön, ja sillä tavalla saadaan uusia asuntoja, mikä osiltaan ainoastaan voi pitää tätä hintakehitystä kurissa. 

Viittaan myöskin tuohon verotuksen tiekarttaan, mistä edustaja Kalli puhui. Se on minusta erittäin tärkeä päätös hallitukselta, että me katsomme — kun maailma muuttuu, työ muuttuu, digitalisaatio lisääntyy, verokilpailu kovenee, harmaan talouden ongelmat ovat olemassa — mikä on se ympäristö, missä me tulevaisuudessa keräämme veroja, ja miten politiikan pitää siihen sopeutua, jotta me voimme turvata siinä uudessakin tilanteessa hyvinvoinnin pohjaa. 

Ja todella on tärkeätä, että yleisempänä kuviona nyt kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja talous on käynyt nousuun. Se on se asia, mikä myöskin osaltaan lisää yhteiskunnan pyöriin lisää vauhtia. 

15.22 
Ozan Yanar vihr :

Arvoisa puhemies! Tässä aika moni näkökulma tuli jo esille, mutta voisi vielä puhua tästä kiinteistöveron ylärajojen nostamisesta. Sen vaikutuksethan ovat aika vähäisiä, ja siksi äsken kysyin, kun hallitus olisi sillä rahoittanut varhaiskasvatusmaksujen kompensaatiot, miten tullaan nyt toimimaan eli ovatko uudet leikkaukset tulossa. Mitä tässä on oikein tapahtumassa? Edustaja Outi Mäkelä vastasi hyvin, mutta kyllä minä edustaja Paateron tavoin ihmettelen uusia yhtäkkisiä verotuottojen lisäyksiä, kun me kaikki luulimme, että tilanne on sama kuin aiemmin, ja nyt nämä uudet verotuottoarviot tulevat vaikuttamaan tähän lopputulokseen. Tähän toivotaan hallitukselta vastauksia. 

Tuulivoimaloiden osalta vielä kerran se, että me uskomme siihen, että tuulivoiman verotuksen muokkaus vaikuttaa myönteisesti siihen, että tuulivoimaan paikallisesti suhtaudutaan suopeammin, ja se lisää sitten näitä uusiutuvan energian panostuksia tulevaisuudessa. 

15.23 
Toimi Kankaanniemi ps :

Herra puhemies! 90-luvun alussa asuntotuloverotus, manttaalimaksu ja katumaksu kumottiin ja tilalle säädettiin kiinteistövero. Se oli erinomainen uudistus sinänsä ja on ollut siis kunnille selkeä malli kerätä verotuloja. Silloin alkuun 93 kiinteistöveron alaraja asumisen osalta oli 0,1 prosenttia kiinteistön verotusarvosta. Nyt se on jo yli 0,4 prosenttia, eli se on nelinkertaistunut 25 vuoden aikana, ja näin on tehty eri hallitusten aikana, ja sosiaalidemokraatitkin ovat olleet sitä nostamassa. Siitä on tullut varallisuusvero, joka kohdistuu siis hyvin vahvasti asumiseen, ja näin ollen nämä korotukset kertovat siitä, että siitä on tullut aivan fiskaalinen tapa kerätä veroja. Sosiaalidemokraattien johdolla kumottiin kuitenkin varallisuusvero, joka koski vain äärettömän rikkaita suomalaisia, ja tilalle ei tehty yhtään mitään, niin että mielenkiintoista tämmöinen pitkän linjan politiikka. Nyt myös kotona asuvalta eläkeläiseltä, joka saa 760 euroa takuueläkettä kuukaudessa, melkein kuukauden eläke saattaa mennä kiinteistöveron maksamiseen. Kun sitä hallitus aikoi vielä nostaa, niin kyllä se oli kohtuutonta. Oli siis erinomaisen tärkeää, että me saimme sen valtiovarainvaliokunnassa ja verojaostossa kumottua tai kaadettua niin, että hallitus tästä kohtuuttomasta toimenpiteestä luopui. Asumiskustannuksiahan tämä ilman muuta nostaa. 

Vihreät ovat kyllä hakoteillä tuossa, kun puhuvat tyhjistä tonteista. Eihän niillä asu kukaan, mutta asunnossa asuu, ja siitä maksetaan kiinteistöveroa. [Jyrki Kasvi: Kyllä tyhjästä tontistakin maksetaan!] 

15.26 
Antti Rantakangas kesk :

Arvoisa puhemies! Todella hallituksen hyvästä politiikasta johtuen kokonaisveroaste on laskemassa, ja se kertoo siitä, että Sipilän hallituksen talouspolitiikan iso linja on tuottamassa tulosta. Talous kasvaa, työttömyys vähenee, ja kaikella tavalla sellainen optimistisuus lisääntyy kansalaisten keskuudessa. Se on tietysti pitkäjänteisen työn tulos, joka perustuu siihen, että on tehty monia toimenpiteitä, joilla tätä talouden kuvaa on pystytty kääntämään: on parannettu yritysten toimintaedellytyksiä, on tehty tarpeellisia säästöratkaisuja, on saatu työmarkkinoilla sopimuksia aikaan. Tästä kokonaisuudesta nyt päästään nauttimaan siinä mielessä, että kokonaisveroaste nousee. 

Tämä yleinen kiinteistövero on tietysti monienkin toimialojen osalta ongelmallinenkin. Otan nyt esiin tämän maatalouden. Maatalouden investoinnit ovat miljoonaluokkaa tällä hetkellä. Uusien tuotantorakennuksien ja kiinteistöveron osuus on siitä todella huomattava. Sen takia oli hyvä, että tätä kiinteistöveron alarajaa ei lähdetty nostamaan eli hallitusryhmissä löytyi yhteinen näkemys, jonka sitten puolueitten johtajat myöskin kuittasivat, ja näin pitää ollakin, että valiokunnalla pitää olla mahdollisuus harkita asioita ja silloin, kun hallitusryhmät löytävät yhteisen näkemyksen, myöskin tarvittavia tarkennuksia näihin esityksiin tehdä. Tässä mielessä tämä oli myöskin parlamentarismin voitto. 

Mitä tulee vielä tähän tuulivoimakiinteistöveroon, niin todella kunnissa on otettu erittäin myönteisesti vastaan se, että kunnat voivat saada kiinteistöveroja tuulivoimasta nykyistä enemmän, mikä mahdollistaa sitten peruspalveluitten, koulutuksen, terveydenhuollon ja työllistämistoimien rahoittamisen. Tässä mielessä vielä kerran ihmetys tuonne vasemmistoliiton suuntaan, joka ei tätä verolähdettä halua käyttää kansalaisten ja kuntalaisten palveluitten turvaamiseen. 

15.28 
Li Andersson vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Vielä kerran ihan lyhyesti: Ymmärrän sinänsä, että ne tahot, jotka suhtautuvat ylipäätänsä kriittisesti tuulivoimaan, tai ne tahot, jotka eivät halua suosia mitään tiettyä energiantuotantomuotoa verotuksessa, kannattavat tätä kiinteistöveron korotusta. Se on mielestäni johdonmukaista. Sen sijaan en ymmärrä niitä tahoja, jotka sanovat kannattavansa tuulivoiman kannattavuutta ja siitä huolimatta kannattavat sellaista verotuksellista muutosta, joka kyllä vähentää tuulivoiman kannattavuutta sijoittajien näkökulmasta. Tätä on sitten perusteltu sillä, että houkuttelevuus lisääntyy, mutta toisaalta ei ole pystytty näyttämään toteen, minkälaisia ongelmia tällä hetkellä olisi kaavoituksessa, jotka ikään kuin estäisivät kuntia kaavoittamasta tuulivoimapuistoja. Päinvastoinhan esimerkiksi Kristiinankaupunki tässä omassa lausunnossaan toi esille, että mitään tällaisia kaavoituksellisia esteitä ei ole. Eli vasemmistoliiton huolena tässä on ollut se, että tehdään muutos, joka heikentää kannattavuutta, kun toisaalta on kaksi isoa rakenteellista uudistusta tulossa koskien sekä tuotantotukea että kiinteistöveroa. 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Vielä edustaja Rantakangas, ja sen jälkeen puhujalistaan. 

15.29 
Antti Rantakangas kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tosiasia on se, että tuulivoimasähkön tuotanto on tällä hetkellä kannattavinta energiabisnestä. Se on kaikkien asiantuntijoitten mukaan näin, ja se perustuu tähän syöttötariffihinnoitteluun, joka perustui aikoinaan tiettyyn oletukseen sähkön hinnasta. Eli tässä mielessä se huoli tuulivoiman kannattavuuden heikentämisestä ei ole aiheellinen. Voisi sanoa näin, että siitä ylituotosta, mitä tällä hetkellä kertyy tuulivoimasähkön tuotannossa, pieni siivu otetaan kuntien peruspalveluitten rahoittamiseen, niitten koulujen ylläpitämiseen, terveydenhuollon ylläpitämiseen, työllistämistoimiin ja niin edelleen, jotka ovat keskustalle tärkeitä, että kunnat voisivat hoitaa kansalaisten kannalta tärkeitä peruspalveluita. Elikkä tämä edustaja Anderssonin mainitsema huoli tuulivoiman huonosta kannattavuudesta ei perustu tosiasioihin eikä faktoihin, ja tässä mielessä on aivan yllättävää, että tätä käytetään perusteena. 

Tämä uusi energiatukijärjestelmähän tulee tuomaan kaikki energiamuodot samalle viivalle uusiutuvan energian osalta, mikä on hyvä asia. 

15.30 
Ville Tavio ps :

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ollessa hallituksessa syöttötariffijärjestelmää tiukennettiin säätämällä, että tuulivoimala voidaan hyväksyä mukaan tariffijärjestelmään vain, jos sille on vahvistettu kiintiöpaikka tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetista. 

Perussuomalaiset kannattavat myös tätä esitystä, jossa käytännössä kohdistetaan veronkorotus etenkin tuulivoimapuistoihin. Tekniseltä kannalta esitys on looginen, koska nykyisin pienten tuulivoimaloiden nimellistehoraja määräytyy kunkin yksittäisen tuulivoimalan perusteella, vaikka voimalat eivät yleensä käytännössä ole eristettyjä toisistaan. Jatkossa tehoraja määräytyisi usean yksikön muodostamissa tuulivoimapuistoissa voimaloiden yhteistehon perusteella. Suurin osa tuulivoimapuistoista on kytketty sähköverkkoon yhteisen liittymispisteen kautta, ja on perusteltua siis käsitellä näitä tuulivoimapuistoja ja tuulivoimaloita teknologisesti yhteen kytkettyinä kokonaisuuksina eikä vain hahmottaa niitä näennäisesti yksittäisinä laitoksina. 

Ikävä asia tässä Suomen tuulivoimapolitiikassa on ehkä se, mistä tämäkin esitys on ikään kuin yksi osoitus jälleen: miten ailahtelevasta politiikasta on kyse, miten ailahtelevaa tämä tuulivoimalle annettu talouspoliittinen kohtelu Suomessa on. Sitä vaivaa johdonmukaisuuden puute. Se on ollut Suomea kohdannut tragedia, että tuulivoimaloiden tukitaso määrättiin aivan liian suureksi ja tuulivoimasta tehtiin syöttötariffilla vapaan kilpailun ja markkinoiden näkökulmasta keinotekoisen kannattavaa. [Timo Kalli: Perussuomalaiset esittivät vielä korkeampaa tukea!] Energiaviraston arvionkin mukaan tuulivoimalle maksettiin pelkästään viime vuoden aikana jopa 150 miljoonaa euroa tukea syöttötariffin kautta. Kyllä Suomi ansaitsisi parempaa energiapolitiikkaa. 

15.32 
Markku Pakkanen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu tuulivoimasta ja sen tulosta kiinteistöveron piiriin on tietenkin myönteinen asia. Se tuo kunnille lisää verotuloja, mitä pidän sinällänsä tärkeänä, ja niillä pystytään aina paremmin kuntien palveluita tuottamaan, ja toki se varmaan tuulivoiman hyväksyvyyttäkin parantaa siltä osin. Tämä syöttötariffijärjestelmä tuulivoimaloille kaiken kaikkiaan on kuitenkin kyllä epäoikeudenmukainen järjestelmä ollut muita energiantuotantomuotoja kohtaan, ja on hyvä, että siinäkin varmaan lähitulevaisuudessa saadaan merkittäviä parannuksia ja saadaan nämä energiamuodot tasavertaisesti keskenään samalle viivalle. 

Toinen asia, mitä tässä kiinteistöverokeskustelussa on myös nostettu, on kiinteistöverolla saatavat palvelut. Täällä on muutamissa puheenvuoroissa muisteltu 90-lukua, kun vielä oli katumaksut ynnä muita näitä, ja silloin katumaksuilla taajamissa ja kaupungeissa palveluja tuli. Olisi tärkeää, että nyt kun kiinteistöveroa maksetaan joka puolella Suomea, niin kaikille tulisi näitä palveluja, ja tämä onkin se asia, missä varmaan tulevaisuudessa joudutaan miettimään, miten niitä palveluja haja-asutusalueille ja maakuntiin saadaan maakuntauudistuksen muodossa, jotta siellä asuminen mahdollistuu. 

Vielä haluaisin nostaa uudelleen kiinteistöjen arvon, markkina-arvon tai millä nimellä sitä nyt halutaan kutsuakin. Se olisi syytä saada ajan tasalle siltä osin, että selvästi täällä pääkaupunkiseudulla ja tuolla maakunnissa kiinteistöjen arvot eivät ole niissä oikeissa mittasuhteissa, mitä niiden pitäisi olla, ja niiden arvojen päivittäminen tai ajantasaistaminen olisi tärkeää, jotta tämä vero olisi oikeudenmukainen. 

15.34 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä tuulivoiman verotuksen pieni kiristäminen on mielestäni aivan hyvä ja perusteltu. Tosiasia on kuitenkin se, että tuulivoimalle annettava syöttötariffi 12 vuoden ajalta on erittäin kannattavaa bisnestä ollut joillekin. Jonkun tapauksen luin lehdestä, jossa oli todettu muuankin tuulivoimafirma, jolla ei ole yhtään palkattua työntekijää, vuotuiset tuotot olivat aivan huikeat. Elikkä kyllä voi sanoa, että siinä pikkuisen liian reilulla kädellä tukea annettiin, mutta se oli senhetkinen päätös ja 12 vuotta kestää sen sopimuksen jälkeen, mitä niitä sopimuksia silloin aikoinaan tehtiin. 

Mutta joka tapauksessa tämä veronkiristys nyt ei maailmaa kaada, koska esimerkkilaskelman mukaan se pienentäisi voittoja vain keskimäärin noin 4 prosentilla, elikkä sillä prosenttiluvulla ei kyllä maailma kaadu. Ja kun se menee, kuten edustaja Pakkanen puheenvuorossaan totesi, yhteiskunnalliseen hyvään, kuntien verokassaan, jolla sitten tarjotaan kuntalaisille palveluja, se on ihan perusteltu ajatus ja hyvä esitys sinänsä. 

Mitä tulee sitten kiinteistöveron alarajan nostoon, josta nyt on paljon tänäkin päivänä puhuttu, niin on aivan todella hyvä asia, että verotulot valtiolle ja kunnille kehittyvät positiiviseen suuntaan. Ja voidaan todellakin verotuksessakin tarvittaessa vaikka helpottaa vielä lisääkin, koska se on selvä asia, ihan kiistämätön taloustieteellinen tosiasia, että kun veroja kevennetään ja taloudellista intensiteettiä lisää, ihmisten ostovoima kasvaa ja koko talous elpyy. Siitä meillä on nyt hyvät esimerkit, ja kun katsoitte illalla televisiosta, esimerkiksi Äänekosken tehtaan yhteydessä, kun siellä muuan pörssianalyytikko analysoi Suomen taloustilannetta tällä hetkellä, viesti oli erittäin positiivinen. Iltauutisissa — muistamani mukaan se oli kymppiuutisissa, mutta kuitenkin jossakin illan pääuutislähetyksessä — tämä oli, ja siinä oli hyvää tekstiä siitä, miten kannattaa talous hoitaa. 

Lopuksi, arvoisa puhemies: Kun katsoo budjettikirjaa, todellakin siellä näkyy verotulojen kehitys, mikä valtiolla on ensi vuodelle arvioitu. Ne ovat todella rohkaisevia lukuja, [Puhemies koputtaa] mikä tarkoittaa sitä, että politiikka on vaikuttavaa ja se toimii. 

15.36 
Esko Kiviranta kesk :

Arvoisa puhemies! Märkä syksy on aiheuttanut Suomessa poikkeuksellisen ongelmalliset vilja-, öljy- ja palkokasvien korjuuolot. Kuvaavaa on, että nyt ollaan kääntymässä marraskuulle ja korjuutyöt ovat Etelä-Suomessakin edelleen käynnissä, puhumattakaan Pohjanmaasta, Itä-Suomesta, Keski-Suomesta, Pohjois-Suomesta. Nyt olisi etsittävä erilaisia keinoja, sellaisia luontaisia, käytettävissä olevia keinoja, joilla maataloutta voidaan auttaa tässä tilanteessa. Ruotsissahan maatalouden tuotantorakennuksilla ei ole koskaan ollut kiinteistöveroa, ja samaan tilanteeseen pitäisi päästä meilläkin. Meillähän kiinteistöveroa tuotantorakennuksista maksavat nimenomaan nuoret ja äskettäin investoineet viljelijät, jotka muutenkin ovat tarpeeksi hankalassa tilanteessa. Ainakaan minä en ole saanut valtiovarainministeriöltä kunnollista selvitystä siitä, miksei meillä voisi toteuttaa sitä samaa, mikä Ruotsissa on ollut alusta alkaen voimassa, eli maatalouden tuotantorakennuksista ei siellä koskaan ole maksettu kiinteistöveroa. 

15.37 
Kari Kulmala si :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä tuulivoimarakentaminen tulee normaalin voimalaitoskiinteistöveron piiriin, joka on korkeampi kuin yleinen kiinteistövero kunnissa. Kunnat itse päättävät kiinteistöveroprosentistaan. Yleinen kiinteistövero on maksimissaan 1,8 prosenttia ja voimalaitoksille kiinteistövero on maksimissaan 3,1. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki tuulivoimamyllyt tulisivat tämän korkeamman eli voimalaitoskiinteistöveron piiriin, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli yhteen kytketyt tuulivoimalat, joissa on yksi syöttöputki valtakunnan verkkoon, ylittävät sen 10 megavolttiampeeria. Käytännössä tällä hetkellä tuulivoimamyllyt ovat olleet yleisen, alemman prosentin piirissä. Nyt nämä puistot, jotka ylittävät tämän rajan 10 megavolttiampeeria ja joilla on se yksi syöttökaapeli valtakunnan verkkoon, tulevat tämän ylemmän kiinteistöveron piiriin. 

Tällä hetkellä Verohallinnon rekisterissä on noin 450 tuulivoimalaa, jotka sijaitsevat 43:n eri kunnan alueella. Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu verotusarvo vuonna 2017 on 320 miljoonaa euroa ja laskennallinen kiinteistövero 3,6 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä lakimuutos tarkoittaa sitä, että kuntien verotuotto tältä osin kasvaa merkittävästi. Pidän tätä hallituksen esitystä tältäkin osin erittäin hyvänä. 

15.39 
Satu Hassi vihr :

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat ovat aivan perustellusti muistuttaneet siitä, että tuulivoimaloiden kiinteistövero menee kunnan hyvien ja tarpeellisten palvelujen rahoittamiseen. Muistuttaisin arvoisia kollegoja siitä, että aivan sama koskee muutakin kiinteistöveroa: muukin kiinteistövero menee kunnan hyvien ja tarpeellisten palvelujen rahoittamiseen. 

Moni puheenvuoron käyttäjistä on iloinnut siitä, että hallitus perui ehdotuksensa nostaa kiinteistöveron alarajaa vedoten sen vaikutuksiin niin sanottuihin mummonmökkeihin eli muuttotappioalueilla omakotitaloissa asuviin ihmisiin — taloissa, joiden myyntiarvo on hyvin alhainen [Markku Rossi: Onko huono asia?] ja kiinteistöverotusarvo on suurempi kuin niiden todellinen markkina-arvo. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan se, että kiinteistöveron alarajaa ei nosteta, vaikuttaa kuitenkin ensisijaisesti pääkaupunkiseutuun ja Uudenmaan maakunnan kuntiin eli pääsääntöisesti aivan muualle Suomeen kuin niihin, joita tässä keskustelussa on tiuhaan mainittu. 

Aivan kuten Touko Aalto totesi, tarkasteltaessa verotusta ja tarkasteltaessa sen tulonjakovaikutusta on syytä tarkastella koko verotusta. On perusteltua keventää verotusta kaikkein pienituloisimmilta. Siinä tehokkaimpia keinoja on kunnallisveron alarajan nosto, aivan kuten edustaja Aalto totesi. 

Kiinteistöveroa käytetään monissa maissa leikkaamaan kiinteistön niin sanottua ansiotonta arvonnousua, joka tuntuu erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Suomessa vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Silloin se leikkaa nimenomaan varakkaimpien tuloja ja [Puhemies koputtaa] arvokkaimmilla tonteilla sijaitsevien kiinteistöjen ansiotonta arvonnousua ja tuloa. 

15.41 
Sami Savio ps :

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty tänään hyvää talouspoliittista keskustelua, ja varsinkin esitetty kiinteistöverotuksen pienvoimalasäännöksen muutos syöttötariffeista nauttivien tuulivoimapuistojen saamiseksi korkeamman kiinteistöveron piiriin on hyvin kannatettava. 

Joitakin asioita on toki tänäänkin jäänyt hieman epäselväksi. Ensinnäkin tämä hallituksen kaavailema logiikka, jolla kiinteistöveroprosenttien alarajoja aiottiin nostaa, ei sellaisenaan olisi tuonut kunnille euroakaan sellaista lisärahaa, jota ne eivät olisi jo aiemmin voineet veronmaksajilta halutessaan kerätä omilla lähidemokraattisilla päätöksillään. Ainoastaan kuntien liikkumavara olisi kaventunut, jos tämä hallituksen alkuperäinen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta olisi mennyt läpi sellaisenaan. Tämä kysymys, miksi tätä alarajojen nostoa alun perin yritettiin tehdä, on sellainen, johon en ole saanut vastausta lukuisista yrityksistä huolimatta. Toivottavasti hallitus kuitenkin ottaa tästä tämän viikon sähläilystä opikseen ensi vuoden budjettiesitystä varten. 

Arvoisa puhemies! Toisena asiana vielä mainittakoon: Edustaja Vartia otti esille sen, että kiinteistöveron nousu jäisi aina vuokranantajan maksettavaksi eikä siten nostaisi vuokria. Valitettavasti edustaja Vartia on näköjään jo ehtinyt poistua tästä täysistunnosta, mutta hän kuitenkin tietänee sen, että markkinatalouden perusteisiin kuuluvat sellaiset termit kuin kysynnän ja tarjonnan hintajousto, eikä ole mitään syytä olettaa, että vuokrienkaan osalta vuokra-asuntojen tarjonnan hintajousto olisi nolla tai kysynnän hintajousto ääretön. Näin ollen ainakin osa veronkorotuksista väistämättä valuisi vuokralaisten maksettavaksi. Erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, missä nyt olemme, on pulaa tarjonnasta ja paljon kysyntää vuokra-asunnoista, ja siten vuokra-asuntojen hinnat, jotka ovat jo hyvin korkeat nykyisin, nousisivat todennäköisesti ennestään ja jopa [Puhemies koputtaa] saattaisivat pahentaa asunnottomuutta. 

15.43 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Se varmasti tässä keskustelussa kiinteistöverosta on ollut myönteistä, että siitä lopputuloksesta, että pakkonosto peruttiin, olemme tietenkin kaikki samaa mieltä: se on mukava, hyvä ja tarpeellinen asia. 

Mutta, puhemies, halusin tämän puheenvuoron käyttää siksikin, että haluan nyt vielä kerran alleviivata ja kiinnittää huomiota siihen kysymykseen, miksi ylipäätään tällainen esitys kannatti tuoda. Täällä on viitattu näihin kiinteistöverotuoton uusiin arvioihin, ja kuten totesin jo kerran ja haluan sen vielä toistaa, ettei jää väärää käsitystä kellekään täällä salissa olijalle, tämä ennakkotieto, joka tuli maaliskuussa, kertoi, että kertymä olisi 1 804 miljoonaa, ja tämä sitten lokakuun 2. päivänä maksuunpannun perusteella tullut tieto oli 1 794 miljoonaa eli ei suinkaan enemmän vaan jopa hieman vähemmän, mutta kutakuinkin se oli samoissa, eli ei ollut tullut mitään olennaista. Tämä on viimeksi tänään verojaostossakin kysytty, eikä ole tullut mitään olennaista uutta tietoa budjettiriihen teon jälkeen, eikä ole viikossa tullut, eikä muutenkaan ole olemassa mitään uutta julkista tietoa joistain uusista taloista, joita tänne salamannopeasti nyt olisi sitten tullut ihan viime hetkillä. Eli tällaista ei ole ollut, ja siksi kysyn, miksi tämä ylipäätään on ollut tarpeellista tehdä, koska nämä kaikki samat tiedot ovat olleet käytettävissä aiemmin. 

Toinen mielestäni hyvä kysymys tässä yhteydessä on se, että kun nyt tehdään näitä paljon puhuttuja muutoksia näihin arvostuksiin, olisi hyvin viisasta ja maltillista pidättäytyä kiinteistöveroprosentin jatkuvista nousuista, kunnes tämä uudistus tulee valmiiksi. 

Olemme kysyneet myös, miksi sitten ylipäätään tehdä tällaista lakia, joka nyt sitten lopulta, jos nämä korotukset jätetään ennalleen, ei oikeastaan johda mihinkään eikä auta yhtäkään kuntaa. Miksi tarvitsee tehdä laki vain lainsäätämisen ilosta, sekin on jäänyt kaiken kaikkiaan hieman epäselväksi. 

Puhemies! Lopuksi voin tulla sinne, jos haluatte, esittämään tämän viimeisen kysymyksen. [Ben Zyskowicz: En usko, että halutaan!] 

Toinen varapuhemies Arto Satonen
:

Joo, edustaja voi jatkaa puheenvuoroaan pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] 

Lohdutettakoon edustajia sillä, että tämä on vain loppukysymys, mikä on mielestäni kuitenkin tärkeä. Nimittäin kun vähän meitä moitittiin siitä, miksi sitten tätä ylärajaa ei saisi nostaa, kun meidän vastakysymyksemme oli, että miksi täytyy nostaa, kun se ei johda mihinkään ja se on turhaa, niin olisin halunnut kysyä vielä: Hallitus itse perustelee tätä kiinteistöveron ylärajan nostoa omassa esityksessään sivulla 8 sillä, että kiinteistöveron alarajoja ensinnäkin haluttiin korottaa, jotta voidaan kompensoida, ja sitten ylärajoja korotetaan, koska halutaan tasaisesti muuttaa veron rakennetta, mikä siis tarkoittaa, että ylärajoja perusteltiin aikoinaan alarajojen korotuksella. Nyt jos sitten alarajojen pakkokorotus poistuu, miksi ihmeessä on sitten pakko tämä ylärajan korotus tehdä? 

Tällaisia kysymyksiä meillä mielestäni, puhemies, ihan aiheellisesti on kysytty, ja siksi on tärkeää, että meillä on mahdollisuus siinä lain toisessa käsittelyssä esittää koko paketin hylkyä, ja siinä yhteydessä, toistan vielä, meillä on tarkoitus saattaa eduskunnan toivottavasti hyväksyttäväksi ponsi, jossa sitten puututaan näihin asumiskustannuksiin ja tähän tietynlaiseen sosiaaliseen ja alueelliseen oikeudenmukaisuuteen. Se on mielestäni tärkeä kannanotto, ja toivottavasti se tiistaina etenee. 

15.47 
Ben Zyskowicz kok :

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitasta sitkeästi hämmentää se kysymys, että miksi tämä kiinteistöveron alarajan korotus alun perin tuotiin tänne eduskuntaan. Yritän taas kerran selostaa, mistä oli kyse. 

Kun hallitus päätti puoliväliriihessä, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ennen kaikkea kannustinloukkujen vähentämiseksi ja lapsiperheiden tukemiseksi, niin tuo päätös merkitsi laskennallisesti sitä, että kunnilta jäi maksutuloja saamatta noin 70 miljoonaa euroa. Tässä tilanteessa hallitus ei tehnyt sitä vanhanaikaista, että olisi vain korotettu verotuottoja, vaikka tämä on usein hyväksi — eli huonoksi — havaittu tapa rahoittaa erilaisia menonlisäyksiä tai tulonvähennyksiä ja vaikka on sinänsä aivan totta, että esimerkiksi 70 miljoonan euron määrä mahtuu hyvin niin sanottuihin virhemarginaaleihin, kun arvioidaan kaiken kaikkiaan verotuottoja valtiolle tai kunnille. 

No, joka tapauksessa, näin hallitus päätti, olla rehellinen, että kun kunnilta tuloja lähtee, niin kunnille tuloja tuodaan lisää sillä, että kiinteistöveroa korotetaan. Kun sitten valtiovarainvaliokunnassa tätä esitystä käsiteltiin, niin siellä tuli esiin se, että näyttää siltä, että kiinteistöveron tuotto kehittyy sillä tavoin myönteisesti, että ilman tätä alarajan korotustakin päästään niihin lukuihin, jotka merkitsevät, että ei tarvita tätä veronkorotusta. [Pia Viitasen välihuuto] — Ja edustaja Viitanen, tämä ei välttämättä ollut hirveän järkevää kaiken kaikkiaan, mutta tämä on rehellinen selitys sille, mitä tapahtui. [Pia Viitanen: Arvostan rehellisyyttä!] 

15.49 
Krista Kiuru sd :

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin aloitan tästä kiinteistöveron korotusesityksestä, joka tänään on käsiteltävänä. On syytä alkuun todeta, että tämän esityksen matka tähän saliin on ollut varsin mielenkiintoinen. [Markku Rossi: Ihan normaali!] Aivan normaalissa järjestyksessä on asiaa käsitelty ja löydetty edestämme nyt sellainen kiinteistöveron korotusehdotus, joka tosiasiassa tuottovaatimuksiltaan ei tule saavuttamaan sitä esitettyä tuottoa, ja silti tänne eduskuntaan tuodaan suuren salin käsittelyyn torsoksi jäänyt kiinteistöveron korotusesitys. Perustelen tätä näkökulmaa joillakin huomioilla. 

Ensinnäkin hallitus esitti eduskunnalle lähetekeskustelussa, että kiinteistöveron alarajaa nostettaisiin ja sen takia sitten myös ylärajaa nostettaisiin. Kun tätä esitystä sitten käytiin valtiovarainvaliokunnassa läpi, huomattiin, että tähän esitykseen alarajojen korotuksesta sisältyy monenlaisia ongelmia. Hallituspuolueet päättivät samana aamuna, kun asia valtiovarainvaliokunnassa tuli viimeiseen ratkaisevaan käsittelyyn, että tätä alarajan korotusta ei tehdä. [Markku Rossi: Näin oli!] — Näin oli. — Olen iloinen siitä, että hallituspuolueet kuulivat tähän asiaan liittyvän kritiikin ja ottivat sen vakavasti. Lopputuloksena ollaan tilanteessa, jossa alkuperäinen korotusehdotus alarajojen osalta ei mennyt läpi. Tällä samalla kannalla SDP on ollut, siltä osin onnistunut esitys. 

Tämän esityksen ongelmaksi tulee se, että saliin tulee nyt esitys siitä, että kiinteistöverojen ylärajaa nostettaisiin. Tarjottaisiin siis kunnille vapautta ja mahdollisuutta korottaa kiinteistöveron ylärajoja. Nyt jokainen meistä joutuu kysymään, onko tämä ongelma, koska yleensä lakiahan muutetaan silloin, kun on kädessä joku huomattava ongelma. Minun tiedossani ei ole tällaista ongelmaa, että kunnat olisivat suurilla joukoilla pyytäneet, että tätä ylärajaa saataisiin korotettua. Pikemminkin ongelma on siinä, että alarajojen korotus olisi koskenut noin 170:tä kuntaa, ja sen takia he kokivat, että tämän korotuksen tekeminen kolmatta kertaa tällä hallituskaudella peräkanaa olisi suuri ongelma juuri siksi, että kiinteistöveroa on jo korotettu niin roimasti. Samaan aikaan tämä vaativa kuntakenttä näki myös järkevänä, että alarajan korottaminen kolmatta kertaa tällä toimin ei ole myöskään vastaus siihen, mitä lähdettiin hakemaan. 

Kiinteistöveron korotusehdotushan tuli käsittääkseni hallituksen pöytään siksi, niin kuin tässä on jo todistettukin, että vaka-maksujen eli näiden varhaiskasvatusmaksujen alentamisen johdosta syntyi kustannusvajetta se 70 miljoonaa, josta päätettiin hallituspöydässä 25 miljoonaa korvata tällä kiinteistöveron korotuksella. Tuntuu tosi pahalta. Se porukka, joka kiinteistöveron alarajaa korottamalla — eli nämä 170 kuntaa — olisi käytännössä hankkinut tulot vaka-maksujen alentamiselle, olisi ollut se kuntakenttä, joka sitten olisi maksanut kaikkien puolesta tämän varhaiskasvatusmaksujen alentamisen. Siltä osin ei olisi suoraan verrannollisesti kohdennettu näitä kustannuksia siihen kenttään, joka sitten oikeasti tämän uudistuksen maksaisi. Sanon tämän siitä huolimatta, että kannatan lämpimästi varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja niiden poistamista pitkällä aikavälillä niin, että varhaiskasvatus olisi kokonaan maksutonta. Mutta ymmärrän kuntakentän kritiikin siitä, että varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatiota olisi pitänyt hakea jostakin muualta kuin kiinteistöveroa korottamalla. 

Nyt tullaankin siihen ongelmaan. Nyt kun kiinteistövero ei nouse, niin mistä tämä uudistus ja myöskin loppumiljoonat, jotka kiinteistöveron korottamisella oli tarkoitus hankkia, nämä rahat, sitten hankitaan, kun tämän ylärajan korottamisella tosiasiassa kassaan ei merkittävää värähdystä kilahda? Tältä osin on turhaa täällä selittää, turhaa selittää, kun budjetointia tehdään, että ne kerrat, kun aikaisemmin on kiinteistöveroa korotettu ja ennuste on jäänyt jälkeen todellisesta, lisää rahaa on tullutkin kiinteistöveron korottamisilla jo aikaisemmin. Niitä valitettavasti tämän esityksen yhteydessä ei käsitellä, vaan me käsittelemme täällä eduskunnassa tätä hallituksen nimenomaista ehdotusta, jonka tuotto-odotukset ovat 66 miljoonaa. Siltä osin eduskunnassa kai on syytä kysyä, mistä nämä 66 miljoonaa sitten tosiasiassa otetaan, kun tällä käsittelyssä olevalla esityksellä niitä ei kerry. [Markku Rossi: Verotulot kasvavat!] 

Hyvä puhemies! Totean nyt tässä yhteydessä siis, että SDP:hän pitää kiinteistöveroa sinänsä hyvänä verona siksi, että se on omaisuuteen kohdistuva vero. Me olemme taannoin myös itse korottaneet kiinteistöveroa, mutta sillä on myös huomattavia negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi vuokralla asuvien mutta myöskin kaikkien suomalaisten asumiskustannuksiin. Tämä on ollut yhteinen hanke, että asumiskustannuksista ei tehdä liian kalliita tässä maassa, minkä vuoksi on syytä kysyä aina vain uudelleen, onko harkittua, että kahden vuoden aikana jo kolmatta kertaa kiinteistöveron korotusta harkittiin hallituksen piirissä. Minusta on hyvä, että hallituksen joukot täällä eduskunnassa ovat pitäneet tiukkaa linjaa tässä ja olette lähteneet siitä, että hallituksen tavoitteet 100 miljoonan veronkorotuksista ovat jo täynnä ja siihen vedetään viiva. Tämä on minusta tässä kiinteistöveroasiassa aivan oikea johtopäätös. 

Mitä tulee siihen, mihin tämän esityksen hyväksyminen eduskunnassa johtaa, niin voidaan todeta, että turhaa sääntelyä, turhaa byrokratiaa, ja siltä osin hallituksen suuri kärkihanke on ollut kuitenkin byrokratiaa ja turhaa sääntelyä vähentää. Siltä osin SDP peräänkuuluttaa tässäkin, että miksi ylipäätään tätä esitystä tänne tuodaan, kun sellaisia kuntia, jotka haluaisivat ylärajalta vielä pyrkiä uudelle ylärajalle, tietääkseni ei ole, ainakaan tarvetta ei ole missään esittänyt vielä kukaan näistä kunnista. 

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean sitten tästä toisesta käsittelyssä olevasta esityksestä eli korkeammasta kiinteistöverosta tuulipuistoille. Totean ensinnäkin sen, että kiitos myös siinä valtiovarainvaliokunnalle suuresta yhteistyöstä — myöskin oppositiossa voi vaikuttaa tähän asiaan. Olen erityisen iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunnassa haluttiin tehdä yhteistyötä yli hallitusrajojen ja siltä osin saatiin tämä tuulipuistojen kiinteistöveron korotus vietyä läpi niin, että myöskin kaikki näkökulmat otettiin huomioon. Siihen liittyy kaksi lausumaa, jotka SDP sai tässä käsittelyssä läpi. Kiitän vielä kerran siitä, että tämä tekee nyt mahdolliseksi sen, että tätä korkeampaa kiinteistöveroa voidaan periä näillä tuulisilla alueilla, mikä varmasti mairittelee kuntalaisia ja kunnan päättäjiä siinä, että myöskin hyötyä tuulipuistoista tulee, mutta se riittävällä tavalla ottaa huomioon myös sen, että tulevatkin tuotannon edellytykset voidaan pitkällä aikavälillä turvata. Tältä osin pidän sitä varsin tasapainoisena kokonaisuutena. Nyt kun valiokunnan puheenjohtaja on paikalla, niin kiitän tästä myös Timo Kallia henkilökohtaisesti. 

15.58 
Satu Hassi vihr :

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä tuoda esille eilen julkaistussa VATTin blogissa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen blogissa, esitettyjä näkökohtia siihen, korottaako kiinteistöveron korotus vuokria. Tämän VATTin blogin, joka on tietysti netissä jokaisen luettavissa, logiikka on suunnilleen se, että niillä alueilla, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, joilla vuokrat ja asuntojen hinnat määräytyvät käytännössä sen mukaan, mikä on vuokralaisten ja asunnonostajien kipuraja, kiinteistöveron korotus ei tätä kipurajaa nosta, ei nosta maksuhalukkuutta. Sen sijaan se on tulonsiirto kiinteistöjen omistajilta, asuntojen omistajilta ja vuokranantajilta kunnille. Muuttotappiopaikkakunnilla, joissa tilanne on toinen, on enemmän vuokralaisen markkinat ja ostajan markkinat. Tilanne on hyvinkin toinen, ja sen takia on hyvin tärkeää, että tässä keskustelussa on joka ryhmästä havaintojeni mukaan tuettu sitä ajatusta, että tehdään laajempi kiinteistöveron kokonaisuudistus, jossa tarkistetaan myöskin kiinteistöjen arvotusta. [Markku Rossi: Ehdottomasti!] 

Sitten vielä tästä tuulivoimasta haluaisin todeta sen, että mielestäni on erittäin hyvä asia, että valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt ponnen, jossa todetaan, että kun tuulipuistojen kiinteistöverotusta nostetaan, niin tämän korotuksen vaikutusta tuulivoimainvestointeihin ja niiden kustannustasoon seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimiin, jotta meidän energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet toteutuvat ja uusiutuvan energian rakentaminen toteutuu vähintään tavoitellulla tavalla. 

16.00 
Ari Torniainen kesk :

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on nyt käyty käytännössä lähes tarkalleen kaksi tuntia keskustelua siitä, miksi nyt päätetään, että kiinteistöverojen alarajoja ei nosteta. Omasta mielestäni on nimenomaan vain hyvä asia se, että kiinteistöverojen alarajoja ei nosteta, että ollaan eduskunnassa päädytty tähän ratkaisuun. En oikeastaan ymmärrä, mitä ongelmaa oppositio näkee tässä prosessissa, koska nyt on nimenomaan päästy hyvään lopputulokseen. 

Tässä on tärkeää omasta mielestäni se, että kiinteistöveroista nyt ja myöskin tulevaisuudessa päätetään kunnissa, nimenomaan kunnanvaltuustoissa. Siellä se päätöksenteko on nimenomaan lähellä ihmisiä. 

Omasta mielestäni kiinteistövero ei ole ongelmaton asia. Siinä on ongelmakohtia, ja nyt pitäisi pikemminkin katsoa tulevaisuuteen, kiinteistöverotuksen uudistukseen, miten sitä tehdään. Siinä on tärkeää, että tontin ja rakennusten verotusarvo päivitetään siten, että katsotaan sijaintiin perustuva maan arvo, rakentamiskustannukset, ikä, mikä rakennuksella on, ja myöskin ne yksilölliset ominaisuudet, mitä kyseisellä rakennuksella on. Tässäkin uudistuksessa sitten on omasta mielestäni tärkeää se, että meillä digitaalisuus huomioidaan siellä, että sijaintiin perustuvasta maan arvosta ja hinta-alueista laaditaan jatkuvasti päivittyvää tietoa, hinnastoa ja niin poispäin. Sitten myöskin rakennuksen verotusarvo perustuu todelliseen kustannukseen sillä alueella. Omasta mielestäni se on tärkeää. 

Se, mikä myöskin kiinteistöverossa ihmisiä keskusteluttaa aina, on se, mitä vastinetta kiinteistöveroillaan [Puhemies koputtaa] kuntalainen saa. Siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Se vastine on eri kunnissa, kaupungeissa ja eri kaupunginosissa hyvinkin erilaista. 

16.02 
Timo Kalli kesk :

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintöluonnos, jossa esitetään kolmen pykälän muuttamista. Mietinnössä kuvataan hallituksen esitystä, mutta sitten tulee varsinainen valiokunnan mietintöluonnos. Nyt monet keskusteluun osallistuvat tai osallistuneet hiukan sekoittavat näitä kahta asiaa. Minusta olisi parempi, että enemmän keskityttäisiin käsittelyn pohjana olevaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön, jossa selvästi lähdetään siitä, että se kompensaatio, jolla varhaiskasvatusmaksuja kompensoidaan, on jo täyttynyt 2018 osalta ja 2019 osalta [Riitta Myllerin välihuuto] vaje on 10 miljoonaa euroa. Itse henkilökohtaisesti uskon, että tällä laajemmalla pohjalla tämä 10 miljoonaa tulee täyttymään. Siihen palataan sitten vuoden päästä, ellei näin ole. Tämä on selkeästi mietinnössä tuotu esiin, ja toivottavasti jokainen tämän rekisteröi tällä tavalla. 

16.03 
Ville Vähämäki ps :

Kunnioitettu puhemies! Totean vielä tuulivoimamietinnöstä sen, että tämä sisältää siis kaksi lausumaehdotusta, joista ensimmäinen on oikein hyvä ja kannatettava, mutta toinen, kun sitä lähemmin tutkii, on kyllä hiukan sekavan oloinen. Tässä ehkä täytyisi vielä miettiä sitä, pitäisikö kyseistä lausumaehdotusta muokata eli täytyisikö opposition tehdä siihen vastaesitys, jolla tämä saataisiin sitten oikeampaan suuntaan. Tämä kuitenkin tulee ohjaamaan aika voimakkaasti meidän hallintokoneistoa, ja näin ollen voisi olla, että jonkunlainen toinen ehdotus voisi olla sopivampi. 

16.04 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän tuulivoimaesitykseen, niin kyllä me SDP:ssä olemme vakain tuumin ja harkiten tämänkaltaisia lausumia tänne esittäneet. Ideahan näissä on nimenomaan se, että hallituksella on velvollisuus kehitellä sellaiset mallit tulevaisuudessa, joilla turvataan uusiutuvan energian, muun muassa tuulivoiman, toimintaedellytykset, ja mielestäni tämä itse sanoma, mikä tässä on sisällä, on yksiselitteinen ja tärkeä sinänsä. 

Todettakoon myös, kuten tuossa jo kävi ilmi, että olemme tässä sitten itse mietinnön kanssa kyllä samaa mieltä emmekä jättäneet tähän juuri siksi vastalausetta, koska koimme, että oli tärkeää, että esityksemme huomioitiin. 

Mutta, puhemies, ihan minä tässä lopuksi nyt vielä sanon, että ei tämä keskustelu mielestäni mitenkään turhaa ole, [Markku Rossi: Se jatkuu seuraavassa ponnessa!] vaikka valiokunnan puheenjohtaja viittasi siihen, että pitäisi puhua tästä jollakin tavalla erikaltaisesti. Nimittäin tässä nyt aivan lopussa tuli jälleen kerran tämä yksi tärkeä asia esille: hallituspuolueethan ovat sopineet niin, että mikäli nyt sitten tämä tuotto tästä ei jollakin tavalla muutu parempaan suuntaan, niin he ovat sitoutuneet ensi vuonna edelleen etsimään tätä edustaja Kallinkin mainitsemaa 10 miljoonan aukkoa. Ja tietenkin, jos nyt saa ennakoida — tämän keskustelun nähneenä ja tämän tällaisen tietynlaisen jojoliikkeen, että ensin annetaan laki ja sitten onneksi perutaan huonot esitykset — niin jotta voitaisiin välttyä siltä, että jälleen ensi syksynä tulee tämä hullu alarajan pakkonosto, joka sitten perutaan, kehottaisin jo nyt, että kannattaa etukäteen sitten katsoa ja harkita. Tämä ihan vain sellaisena rakentavana toimena tähän keskustelun päätteeksi. 

Riksdagen avslutade den allmänna debatten. 

Riksdagen godkände innehållet i lagförslaget i proposition RP 96/2017 rd enligt betänkandet. Första behandlingen av lagförslaget avslutades.