Arvoisa puhemies ja kaikki, täynnä oleva sali! Asia on kiinnostava, koskee perussuomalaisten koko ryhmän yhdessä tekemää lakialoitetta, ja minulla on ilo ryhmän puheenjohtajana kertoa tämän lakialoitteen sisällöstä. 

Me olemme viime päivinä hyvin paljon keskustelleet täällä tiedustelusta, turvallisuudesta, terrorismista ja nyt myös viime vuosina laittomasti maassa olevista ihmisistä. Viime syksynä elokuun maissa Suomessa valitettavasti tapahtui ensimmäinen terroristinen teko, ja tässä yhteydessä hallitus lupasi toimenpiteitä. Muun muassa ministeri Terho kertoi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pitää voida ottaa paremmin säilöön. Samana päivänä 21.8. pääministeri Sipilä ehätti kertomaan, että ei ole mitään paineita maahanmuuttolainsäädännön muuttamiseen, ja toppuutteli keskustelua, elikkä epäselväksi jäi, mikä on hallituksen linja, mitä tälle laittomasti maassa olevalle joukolle ja ihmisille tehdään. Siihen emme ole saaneet vastausta. Moni silloin tietysti keskustelujen perusteella odotti, että nyt varmaan tulee tiukennuksia, kun ensin ministeri Terho sanoi näin hallituksen niin sanotusta maahanmuuttokriittisestä siivestä, mutta kuitenkin pääministeri sitten kertoi, että emme aio tehdä yhtään mitään, että Terhon puheet olivat hänen puheitaan. 

Olemme myöskin viime päivinä saaneet lukea, ja viime syksystäkin lähtien, Ruotsin tilanteesta. Muun muassa Helsingin Sanomat 1.9.2017 alkoi keskustella siitä, että Tukholman kaduille on syntynyt varjoyhteiskunta. Helsingin Sanomien otsikon mukaan paperittomat nuoret pukeutuvat merkkivaatteisiin, nukkuvat baarien terasseilla ja myyvät mitä käsiinsä saavat, ja tämän ilmiön ennustetaan tulevan myös Suomeen. Tämä haastattelu ja juttu perustuu tukholmalaisen poliisin näkemyksiin. 

Muutamia päiviä sitten todettiin, että Ruotsissa on noin 50 000 laitonta maahanmuuttajaa, elikkä heillä ei ole oleskelulupaa ja varmasti moni heistä on saanutkin kielteisen päätöksen ja vielä lisäksi käännytyspäätöksen. 

Meillä oli äsken puhetta kirkkolaista, ja siitä tulikin mieleeni, että tähän keskusteluun laittomasta maahanmuutosta on viime päivinä ja aikaisemminkin liittynyt myös kirkko. Kirkkohan ilmoittaa antavansa kirkkoturvaa. Esimerkiksi Ylellä 20.2. käydyssä keskustelussa kirkkoherra Kari Kanala ilmoitti, että hän uskoo, että Maahanmuuttoviraston käsittelyssä ja tuomioistuinkäsittelyssä ei ole käsitelty asianmukaisesti esimerkiksi irakilaismiehen turvapaikkahakemusta. Häntähän oltiin käännyttämässä, ja kirkko antaa sen perusteella kirkkoturvaa. 

Minä pidän tietysti hieman kummallisena sitä, jos me kerran tässä salissa tunnustamme ja tunnistamme, että meillä on oikeusvaltio, riippumattomat tuomioistuimet, oikeusapua, oikeusavustajat, asianajajat, että meillä nyt sitten olisi kuitenkin, vain joidenkin tahojen ilmoituksen mukaan, päätöksiä, joista ihmiset itse yksipuolisella ilmoituksella ilmoittavat, ettei tämä ole nyt mennyt heidän mielestään hyvin. 

Me puhumme täällä myös siitä, että meidän tulee kuunnella kansalaisia. Hallituskin kirjasi muun muassa rikoslain käytön osalta, että kansalaisten mielipiteille pitää antaa hyvin suuri merkitys. Perussuomalaiset ja perussuomalaisten puoluetoimisto teettikin viime syksynä TNS Gallupilla tutkimuksen, jossa kysyttiin Suomen kansalaisilta sitä, mitä mieltä he ovat siitä, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat otettaisiin heti säilöön, ja peräti 59 prosenttia eli lähes 60 prosenttia vastaajista halusi, että käännytyspäätöksen saaneet otetaan talteen. 

Tässä on huomionarvoista myöskin se, että erityisesti vihreiden kansanedustajat ovat monissa puheenvuoroissaan tuoneet esille sen, että heidän mielestään keskustelu säilöönotosta ei ole hyvä asia. Kuitenkin esimerkiksi vihreiden kannattajista 48 prosenttia tämän tutkimuksen mukaan kannatti säilöönottoa, ja myös SDP:n kannattajista 59 prosenttia oli perussuomalaisten kannattajien kanssa samaa mieltä, että kuunnellaan kansaa. Täällä aina puhutaan siitä, että heidän edustajinahan ja heidän mandaatillaan me täällä kuitenkin viime kädessä olemme. 

Tämä lakialoite koskee ratkaisua tähän asiaan. Lakialoite on ulkomaalaislain 121 §:n muuttaminen, ja siinä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia niin, että ulkomaalaisen säilöön ottaminen olisi mahdollista käännyttämistä seuraavana turvaamistoimena. Eli säilöönoton edellytyksiä muutettaisiin niin, että ulkomaalainen voitaisiin ottaa säilöön silloin, kun ulkomaalainen on käännytetty ilman oleskelulupaa maasta poistamisen edellytysten täyttyessä. Tällä turvataan myös sitä, että henkilö saadaan poistettua maasta. 

Nythän meillä on ollut myös ongelmana se — olemme keskustelleet siitä täällä salissa — miten laittomasti maassa oleville tarjotaan palveluita. Kunnat näidenkin ongelmien kanssa painiskelevat, ja valtiohan on antanut tähän hallituksen esitysten mukaisesti lisärahoitusta, jota kyllä perussuomalaiset vaihtoehtobudjettiäänestyksessä vastustivat. 

Tästä syystä perussuomalaisten koko eduskuntaryhmä on allekirjoittanut tämän ja esittää, että ulkomaalaislain 121 §:ää muutetaan, otsikko ”Säilöön ottamisen edellytykset”, ja todetaan: ”Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön sen estämättä, mitä tässä pykälässä säilöön ottamisesta säädetään, kun ulkomaalainen on käännytetty 142 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetyn ilman oleskelulupaa maasta poistamisen edellytysten täyttyessä.” 

Pyydän, puheenjohtaja, pöytäkirjaan merkittäväksi, että tässä on ollut kirjoitusvirhe. Tässä itse lakialoitteessa lukee 124 §, mutta siinä on tullut väärin. Se on 142 §. Eli kirjataan pöytäkirjaan, jotta se lähtee oikealla pykäläviittauksella valiokuntaan käsittelyyn. 

Toivon, että tätä käsitellään tosiaan huolella ja kansaa kuunnellen ja käydään hyvä keskustelu. Meillä on täällä kansalaisia nyt kuulemassa ja perussuomalaisia paljon paikalla ja näköjään muitakin, eli aloitetaan keskustelu. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on tarpeen siinäkin mielessä, kun me tällä viikolla keskustelimme tästä tiedustelulainsäädännön muutoksesta ja sitten tästä sotilastiedustelulaista ja yleensä tästä turvallisuudesta oli tällä viikolla paljon keskustelua. 

Moni Euroopan maa on ryhtynyt uudenlaisiin toimenpiteisiin, kuten nyt vaikka Unkari, jos otetaan yksi ääripää: Siellä kaikki laittomasti rajan yli tulevat henkilöt, jotka tulevat tarkoituksenaan mahdollisesti vaikka vain kulkea läpi tai jollakin tavalla kadota sinne yhteiskuntaan, otetaan säilöön. Ja mikäli he haluavat poistua maasta, he pääsevät kyllä pois sieltä säilöstä, mutta koko turvaprosessin ajan he ovat säilössä, jotta he eivät katoa sieltä Unkariin tai sen enempää myöskään muualle Eurooppaan. 

Suomessa on aikanaan ollut tämä säilöönottokäytäntö, kun mennään muutama vuosikymmen taaksepäin. Se oli ihan normikäytäntö. Jos oli riski olemassa, niin otettiin kaikki tämmöiset maahan tulleet säilöön ja tutkittiin heidän taustansa. Erityisesti huolissani olen niistä henkilöistä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja oleskelevat täällä, ja suojelupoliisikaan ei pysty seuraamaan niitä vaaralliseksi todettuja henkilöitä, resurssit eivät riitä siihen. Heidän säilöön ottamisensa olisi äärimmäisen tärkeää, jos he [Puhemies koputtaa] kuitenkin ovat riskiluokassa korkealla siinä, että voivat [Puhemies koputtaa] aiheuttaa vahinkoa suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Arvoisa puhemies! Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin maahanmuuttopolitiikka. Tämä on tosiasia, ja mielestäni onkin todella surullista, että Suomi on jumittunut tässä suhteessa menneeseen aikaan. Muut Pohjoismaat tiukentavat maahanmuuttopolitiikkaansa ja karsivat vetovoimatekijöitä samaan aikaan, kun Suomen hallitus katselee toimettomana vierestä. 

Löysä maahanmuuttopolitiikka on suuri vetovoimatekijä. Suomen kohdalla vetovoimaisuus näkyy käytännössä siinä, että Suomella on ainoana Pohjoismaana turvapaikkahakemusten määrä käynyt vuositasolla korkeammaksi kuin aikana ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä. Väestöllisesti Suomen kokoisiin Tanskaan ja Norjaan jätettiin kumpaankin viime vuonna vain 3 500 turvapaikkahakemusta, joka on tuntuvasti alempi luku kuin Suomen yli 5 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2017. Myös Ruotsissa turvapaikanhakijamäärät ovat laskeneet alimmilleen sitten 2000-luvun alun. Olisikin täysin perusteltua, että hallitus viimein ajaisi voimaan ja käytäntöön muun muassa tämän perussuomalaisten aloitteesta laaditun 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman. Arvoisa puhemies, tämä näin alustukseksi ja tiedoksi kaikille siitä, missä tämän asian suhteen tällä hetkellä Suomessa mennään. 

Nyt käsittelyssä oleva perussuomalaisten eduskuntaryhmän laatima lakialoite ulkomaalaislain muuttamisesta säilöönoton parantamiseksi toisi osaltaan helpotusta nykyiseen kaoottiseen tilanteeseen. Suomi on siis ajautunut tilanteeseen, jossa kaduillamme vaeltaa tuhansia ihmisiä vailla oikeutta oleskella maassa. Erityisesti vuonna 2015 alkaneen turvapaikanhakijatulvan jälkeen hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin estääkseen ihmisiä jäämästä laittomasti Suomeen. Nämä ihmiset ovat valtava turvallisuusuhka Suomen kansalle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Voisikin sanoa, että tämä aloitteemme tähtää hallituksen politiikasta aiheutuneen olemassa olevan ongelman jälkihoitoon. 

Aloitteemme mukaan käännytyspäätöksen saanut henkilö tulisi ottaa säilöön käännytyspäätöksen voimaansaattamiseksi sen sijaan, että tällaiset ihmiset saisivat liikkua vapaasti Suomessa tai niin sanotusti kadota maan alle tai siirtyä johonkin toiseen EU-maahan seuraavan vastaanottajamaan harmiksi. Kun ihmiset kulkevat vapaina, käännytyspäätöstä on hankala saattaa voimaan ja henkilön seuranta on käytännössä täysin mahdotonta. Kielteisen päätöksen toistuvasti saaneita turvapaikanhakijoita myös tiettävästi piilotellaan viranomaisilta erilaisten kansalaisaktivistien, seurakuntien ja järjestöjen toimesta, joten säilöönotto on tästäkin syystä ainoa oikea ratkaisu ongelman korjaamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Maassamme laittomasti oleskelevan henkilön vapaudenmenetys on todella pieni hinta siitä, että pystymme siten paremmin suojelemaan omia kansalaisiamme. Ulkomaalaisrikollisuus ja jatkuva islamististen terrori-iskujen uhka ovat todellisuutta, enkä tästä syystä voi lainkaan ymmärtää sitä, miksi hallitus ei ole jo saanut aikaan tällaista lakimuutosta. Kansalaiset ovat kantansa ilmaisseet, ja iso osa on sitä mieltä, että kaikki laittomasti maassa olevat henkilöt kuuluisi ottaa säilöön. Miksi emme nyt vihdoin ja viimein antaisi kansalaisten yleisen oikeustajun näkyä myös täällä eduskunnassa lakeja säätäessämme? 

Arvoisa puhemies! Nyt olisi jo korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin, ja näiden sanojen myötä kannatan tätä edustaja Meren esittelemää lakialoitetta. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Meren ja myös meidän kaikkien muiden perussuomalaisten kansanedustajien allekirjoittama lakialoite ulkomaalaislain muuttamiseksi helpottaisi ulkomaalaisten ilman oleskelulupaa käännytettyjen henkilöiden maasta poistamista mahdollistamalla säilöönoton silloin, kun maasta poistamisen edellytykset täyttyvät. 

Tämä meidän lakialoitteemme hyväksyminen ehkäisisi ennalta monia ongelmia, joita syntyy, kun hylätyn oleskelulupapäätöksen saaneita henkilöitä jää runsain mitoin laittomasti Suomeen. Edustaja Meri käsitteli omassa puheenvuorossaan hyvin näitä ongelmia, joihin me perussuomalaiset yritämme löytää ratkaisuja. 

Arvoisa puhemies! Valitettavasti Suomi on jo pahoin jäljessä yleiseurooppalaista kehitystä, jossa vuoden 2015 turvapaikkakriisin paljastamia lainsäädännöllisiä aukkoja paikataan nyt ympäri Eurooppaa. Maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädäntöään ovat tiukentaneet muutkin kuin aiemmin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuneet Itä-Euroopan maat, joihin edustaja Niikkokin äsken viittasi. 

Useat hallitukset Keski- ja Pohjois-Euroopassa ovat heränneet korjaamaan lakejaan ja ehkäisemään hallitsematonta maahanmuuttoa, ja nyt on siis Ranskan vuoro tiukentaa tuntuvasti maahanmuuttolainsäädäntöään. Presidentti Macronin hallituksen lakiesitysten tarkoituksena on muun muassa pidentää luvattomasti maahan tulleiden henkilöiden säilöönottoaikaa nykyisestä 45 päivästä 90 päivään sekä lyhentää määräaikaa turvapaikan hakemiseen. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Immonen äsken totesi, perussuomalaisten johdolla laadittu 80‑kohtainen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma tarjoaisi yhä edelleen Sipilän hallitukselle erinomaisia työkaluja tarpeellisten uudistusten tekemiseen myös Suomessa. Valitettavasti hallitukselta ei ole odotettavissa konkreettisia toimenpiteitä jatkossakaan, mutta toivon, että eduskunta edistää tätä lakialoitetta ripeästi. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Meri ja kumppanit esittävät, että ulkomaalaislain säilöön ottamisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että ulkomaalainen voitaisiin ottaa säilöön silloin, kun ulkomaalainen on käännytetty ilman oleskelulupaa edellytysten täyttyessä. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tätä esitystä ongelmallisena. Lakialoitteessa ehdotetaan, että esitettyjen edellytysten täyttyessä säilöön ottamista ei tehtäisi yksilöllisten arvioiden perusteella. Tämä on nähdäksemme sekä EU-oikeuden että kv-oikeuden vastaista. Säilöönotto on viimesijainen keino ja se edellyttää aina muiden turvaamistoimien harkintaa ja mahdollisuutta saattaa säilöönottopäätös myös tuomioistuimen harkittavaksi. 

Säilöönoton edellytyksiä sääntelee EU:n paluudirektiivi. Se ei jätä juurikaan liikkumavaraa jäsenvaltioille. Vastaanottodirektiiviäkin sovelletaan ainoastaan siihen asti, kun kv-suojelun hakuprosessi on käynnissä. Säilöönotto on siis viimesijainen keino, jota käytetään vain, jos muut turvaamistoimet eivät ole tehokkaita. Paluudirektiivi edellyttää, että maasta poistamista varten tehdyn säilöönoton on oltava oikeasuhteista. Se on perusteltua ainoastaan palauttamisen valmistelemiseksi tai henkilön poistamiseksi maasta ja edellyttää, ettei lievempien keinojen käyttäminen ole riittävää. Säilöön ottamisen yleiset edellytykset ovat ulkomaalaislain 117 §:ssä ja erityiset edellytykset 121 §:ssä, jonka kohdat 1, 3 ja 4 perustuvat maasta poistamisen täytäntöönpanoon. 

Olisi myös epäselvää, miten tämä lakiehdotus tosiasiallisesti muuttaisi nykytilaa. Ehdotuksessa näet esitetään, että kyseiseen lainkohtaan lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säilöönoton edellytyksenä olisi ilman oleskelulupaa olevan ulkomaalaisen käännyttäminen. Aloitteessa ehdotetaan siis, että säilöön ottamista ei tällöin tehtäisi 121 momentissa edellytetyn yksilöllisen arvioinnin perusteella, mikä siis olisi EU- ja kv-oikeuden vastaista. Lakialoitteessa viitataan myös hieman erikoisesti valtion maksimaaliseen harkintamarginaaliin sekä lain ja EU-oikeuden yhdenmukaisuuden testaamiseen komission rikkomismenettelyssä. Kuulostaa erikoiselta kansalliselta linjaukselta. 

Päinvastoin vihreiden mielestä esimerkiksi lasten säilöönotosta tulisi kokonaan luopua. Tämän ihmisoikeusepäkohdan myös Amnesty on viimeksi eilen torstaina nostanut vuosiraportissaan kansainvälisen oikeuden vastaisena esiin. Lapsen edun mukainen ratkaisu olisi, ettei lasta koskaan huoltajan kanssa tai yksin otettaisi säilöön. Lasten kohdalla tulisi turvautua vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin, jolloin myös perheen yhtenäisyys turvattaisiin alistamatta lasta säilöönoton vaikutuksille. Tutkimusten mukaan säilöön otetut lapset kärsivät hyvin tyypillisesti mielenterveyden ongelmista mutta myös alentuneesta immuniteetista ja kivuista. Taustalla ovat vapauden, luonnollisten sosiaalisten kontaktien ja toimintamahdollisuuksien rajoitukset sekä ahdistuneisuuden, jännityksen ja jopa väkivallan kohtaaminen säilöönottoyksikössä, vaikka ei itse joutuisi niiden kohteeksi. 

Tämäntyyppiset esitykset eivät nähdäkseni tuo lisäarvoa turvapaikkapolitiikan moninaisten haasteiden ratkaisemiseksi. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Me tarvitsemme EU-tason yhteisvastuuta, me tarvitsemme pitkäjänteistä politiikkaa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja muuttoliikkeen juurisyiden ratkaisemiseksi. Me emme tarvitse kärjistyksiä, me emme tarvitse pelottelua, me emme tarvitse myöskään kansainvälisen oikeuden vastaisia ratkaisuja. On Suomen kaltaisen pienen maan etu, että turvapaikkapolitiikkaan haetaan kansainvälisen tason yhteisiä ratkaisuja, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] jotka paitsi takaavat turvapaikkajärjestelmän toimivuuden myös turvaavat ihmisoikeuksia. Toivonkin, että kun perussuomalaisten ryhmä tunnetusti on aktivoitunut näissä ulkomaalaiskysymyksissä, niin te myös pidätte linjan siinä, että te olette valmiit kannattamaan sellaisiakin kansainvälisen tason ratkaisuja, jotka tarkoittavat, että Suomikin kantaa vastuuta. Me emme halua olla vapaamatkustajavaltio tässä asiassa. Toivon, että tekään ette halua Suomen sellainen olevan. 

Arvoisa puhemies! Olipa kerran valtio, joka ei valvonut rajojaan. Sen pituinen se. 

Pitäisi olla itsestään selvää, että valtio valvoo rajojaan ja kysyy rajalla paperit. Näin me voimme vastata kansalaistemme turvallisuudesta. Onneksi Tanskan sosiaalidemokraatit ja myös Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat jo heränneet tähän todellisuuteen. Ruotsin ministeri Shekarabi, sosiaalidemokraattinen ministeri, ilmoitti, että hyvinvointivaltio ei pysy hyvinvointivaltiona, jos emme voi käännyttää ihmisiä rajalta. Tanskan sosiaalidemokraatit ovat tekemässä uudistusta, että ottaisimme turvapaikkahakuoikeuden pois rajalta. 

Me haluamme tehdä sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, mikä on onnistunutta. Perussuomalaiset eivät ole maahanmuuttovastaisia, me olemme erittäin maahanmuuttomyönteisiä sellaiselle maahanmuuttopolitiikalle, mikä onnistuu, kuten Sveitsissä. [Puhemies koputtaa] Miksi Sveitsissä ei ole yhtään maahanmuuttokriittistä puoluetta? [Puhemies: Minuutti!] Ei ole tarvetta, he ovat tehneet hyvää politiikkaa. 

Arvoisa puhemies! Minusta on aika huvittavaa, että kun me olemme keskustelleet täällä tosi asiallisesti, niin vihreiden eduskuntaryhmästä tulee esityksiä, että älkää pelotelko ja puuttukaa juurisyihin. Juurisyihin on hyvä puuttua, mutta nyt kun sitä ongelmaa on täällä ja on tätä laitonta maahanmuuttoa, niin eihän se poistu, ne, ketkä täällä jo ovat, sillä, että me poistamme juurisyitä. 

Minusta on aika merkillistä myöskin toiseen suuntaan asiaa kärjistää. Jokainen meistä tietää, että merkittävä osa näistä käännytetyistä on ollut yksinäisiä miehiä, ja te tuotte aina tämän lapsiasian esille. Kukakohan täällä nyt sitten näitä asioita kärjistää? Ja miten niin keskustelu tästäkin aiheesta ei tuo mitään lisäarvoa? Sanoitte, että tämä ei tuo mitään lisäarvoa. Minä uskon, että te toivoisitte, että tästä asiasta ei puhuttaisi, sehän on ilmeisesti vihreiden toive, mutta kyllä me ihan oikeasti jatkossa puhumme kaikista ongelmista ja hyvistä asioista, mitä tästä Suomesta löytyy. 

Arvoisa rouva puhemies! Olen saanut itse toimia hallintovaliokunnassa vuodesta 2011 asti, ja tässä valiokunnassa on ollut useampi perussuomalainen jäsen valiokunnan puheenjohtajana. Nyt erityisesti tämän vuoden 2015 jälkeen voi sanoa, että hallintovaliokunnassa on äärimmäisen hyvä työskentelyilmapiiri, yksimielinen ja laajasti näkemyksellinenkin ilmapiiri, eikä tämäntyyppiselle lakiehdotukselle siinä pöydässä ole ollut tilaa. Kun tässä viitattiin SDP:hen Tanskassa, niin viittaan perussuomalaisiin Suomessa: perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, silloinen puheenjohtaja Soini kutsui myöhemmin perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa ihmisvihamieliseksi. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Tämäntyyppisen asiantuntijalausunnon jälkeen haluan vielä alleviivata sitä, että tämä hallintovaliokunta, jossa olen saanut työskennellä ja josta olen itse hyvin ylpeä, ei ole ihmisvihamielinen vaan asioihin, tosiasioihin, kriittisesti suhtautuva, rakentava ja ongelmia korjaava.