Arvoisa puhemies! Tässä jälleen on kysymyksessä siis hallintovaliokunnan mietintö, jossa olemme jälleen ulkomaalaisasioiden ja lupaprosessien ja oleskelulupakäytänteiden äärellä, ja tällä hallituksen esityksellähän ja tämän mietinnön kauttahan olemme pistämässä täytäntöön EU-direktiiviä koskien tutkimusta, opiskelua, työharjoittelua ja vapaaehtoistyötä tekevien ihmisten osalta sitä, millä perusteella he voivat sitten oleskella Suomessa, jos oleskelu kestää yli 90 vuorokautta.
Sinänsä tässä asiassa todella, kun ollaan direktiiviä laittamassa täytäntöön ja tämän direktiivin määräaikahan toukokuussa jo muistaakseni oli, Suomessa ollaan hieman jälkijunassa, mutta se tuskin haitannee suuresti. Tähän esitykseen nyt ei suurempia poliittisia intohimoja ole liittynyt, niin että tämä on yksimielisesti pystytty hallintovaliokunnassa viemään eteenpäin. Mutta ehkä on paikallaan, että tästä asiasta nyt muutaman pointin nostaa esille.
Ensimmäinen on se, että on hyvä muistaa, että kun näitä erilaisia käytäntöjä sitten kehitetään ja säädetään uusia, millä perusteella oleskeluoikeuden Suomessa saa, niin tässäkin esityksessä kaikkiin näihin liittyy kuitenkin vaatimus tästä turvatusta toimeentulosta, jolloin voidaan turvata se, että tällä nyt ei ihan sellaista negatiivista vaikutusta olisi, että sen kautta pystyisi sitten tietyllä tapaa takaoven kautta tuomaan maahan ihmisiä, jotka eivät oikeasti tämän direktiivin soveltamisalaan kuulu.
Toinen huomio varmaan liittyy siihen, että kun tässä puhutaan opiskelijoista, niin opiskelijoiden määräthän ovat pitkälti kiinni myös siitä, millä tavalla Suomessa esimerkiksi näillä uusilla korkeakoulujen lukukausimaksuilla on vaikutusta hakijamääriin. Niin kuin Ruotsista ollaan nähty, voi päätellä, että se jonkun verran kyllä tiputtaa sitten hakijamääriä. Työharjoittelun osalta todella, niin kuin totesin, sielläkin myös tämä turvatun toimeentulon vaatimus on.
Sitten ehkä se toinen isompi huomio liittyy siihen, että kyllähän tällä vaalikaudella poikkeuksellisen paljon tätä lainsäädäntöä liittyen näihin ulkomaalaisasioihin on muutettu ja ulkomaalaislakihan on ollut pitkälti koko ajan semmoisen jatkuvan muutoksen alla. Tämä tietenkin herättää varmaan sen kysymyksen myös, että tulevaisuudessa olisi vähän järkevää pohtia, millä tavalla tämä lainsäädännön kokonaisuudistus sitten tehtäisiin, olisiko järkevää, että työperusteisia oleskelulupia koskevat asiat eriytettäisiin siitä humanitäärisestä puolesta ja niin edelleen. Nythän tässä tehdään erillistä lainsäädäntöä niin, että tämä ei tue ulkomaalaislakia.
Ehkä viimeisimpänä totean, että niin kuin olemme Euroopasta nähneet, on hyvä nyt pohtia muitakin väyliä tulla Eurooppaan kuin sitten se, että ihmiset käyttäisivät tätä turvapaikkajärjestelmää hyväkseen, mikä kyllä on ruuhkauttanut koko järjestelmän, josta nyt myös päämiehet tuolla huippukokouksessa joutuvat keskustelemaan.