Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen luvun 3 otsikko on ”Hyvän hallinnon ja valtion taloudenhoidon perusta on läpinäkyvyys ja sääntöjen noudattaminen”, ja samassa luvussa on kappale koskien yliopistojen valtionrahoitusta ja teksti: ”Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi varmistua siitä, että eduskunnalla on valtion talousarviosta päättäessään käytössään oikeat ja riittävät tiedot siitä, miten valtion talousarviosta maksettava tutkimusrahoitus tosiasiallisesti kohdentuu yliopistoissa.” Luvussa 4 tarkastustoiminnan kehittämisen painopisteistä mainitaan, että viraston tieteellinen neuvosto on arvioinut menetelmien laatua ja tarkastustoiminta on koettu laadukkaaksi, olennaiseksi ja luotettavaksi. Luvussa 5 todetaan, että ”tarkastusvirasto varmistaa riippumattoman tarkastustyön avulla, että valtion varoja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja talousarvion mukaisesti” ja että ”tarkastusvirasto toimii eduskunnan yhteydessä riippumattomana valtionhallinnosta”.
Miksi haluan nostaa nämä seikat vuosikertomuksesta? Avainasioina siis läpinäkyvyys, hyvä hallinto, se, että eduskunnalla tulee olla käytössään oikeat ja riittävät — ja korostan sanaa ”riittävät” — tiedot asioista, ja se, että tarkastusvirasto toimii eduskunnan yhteydessä riippumattomana valtionhallinnosta. Nostan nämä seikat esiin siksi, että koen, etteivät laatuvaatimukset ole aina toteutuneet aivan kaikilta osin, ja toivon, että jatkossa asiat hoidetaan avoimemmin lain sallimissa puitteissa.
Kerron nyt esimerkin siitä, miten asioiden ei tulisi mennä:
Eduskunnan tarkastusvaliokunta kävi läpi muun muassa liikenneministeri Anne Bernerin ja Finavian johdon toimia koko syksyn 2016 ja alkukevään 2017. Ennen eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvitystä Valtiontalouden tarkastusvirasto teki Finaviaan sekä tuloksellisuustarkastuksen että laillisuustarkastuksen. Tarkastukset paljastivat epäkohtia sekä yhtiön päätöksenteossa että sen valvonnassa. Mietinnössä todettiin, että liikenne- ja viestintäministeriö puuttui valtionyhtiön operatiiviseen toimintaan kyseenalaisella tavalla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan liikenneministeriön toiminta ei ollut syksyllä 2015 vakiintuneen omistajaohjauksen käytännön mukaista. Johdannaiskaupoissa oli tapahtunut selkeitä virheitä ja riskinottoa, joka ei kuulu valtionyrityksen periaatteisiin. Liikenneministeri Anne Berner oli tällöin vastuussa omistajaohjauksesta.
Pyysin syksyllä 2016 erillisellä tietopyynnöllä käyttööni Valtiontalouden tarkastusvirastosta laillisuustarkastukseen liittyvän taustamuistion kokonaisuudessaan, koska osa muistion tiedoista oli salattu. En pyynnöistäni huolimatta saanut muistion salattuja osia. VTV perusteli tietojen antamatta jättämisen julkisuuslakiin vedoten. VTV salasi muistiosta sivukaupalla kohtia, jotka koskivat muun muassa Finavian hallituksen päätöksentekoa, hallituksen jäsenten keskusteluja, yhtiön käyttämien asiamiesten kommentteja, valtio-omistajan toimintaa ja Finavian yhteistyö- ja sopimuskumppaneiden nimiä. Muistiosta salattiin myös tietoja, jotka koskivat yksittäisten yhtiön työntekijöiden tai luottamushenkilöiden toimia ja tarkastusviraston niihin kohdistamaa kritiikkiä. Myöhemmin muistio toimitettiin kokonaisuudessaan tarkastusvaliokunnan käyttöön, mutta salaiseksi leimattuna.
Muistio on tarkin kuvaus siitä, miten liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ministeriö ohjasi Finaviaa tilanteessa, missä selvitettiin yhtiön vuosina 2009—2011 teke-mien johdannaiskauppojen purkamisen seurauksena 34 miljoonan euron tappioihin johtanutta ja sen jälkeistä päätöksentekoa. Salaamisessa lienee osaltaan ollut kyse siitä, että haluttiin suojata julkisuudelta henkilöitä, jotka olivat olleet tehtäviensä vuoksi mukana Fin avia-sopassa.
Valitin salauspäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka päätti tämän vuoden maaliskuussa, että Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n muistio on täysin julkinen Finavian hallituksen päätöksentekoa ja hallituksen jäsenten keskusteluja myöten, kuten olin vaatinutkin. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kyseisten tietojen salassapidolle ollut säädettyä perustetta ja kyse on ollut VTV:n Finaviaan lain nojalla kohdistamasta laillisuustarkastuksesta, jossa tarkastettavana on ollut omistajaohjauksen ohella myös yhtiön toiminta. VTV ei valittanut päätöksestä.
Pidän erikoisena asioiden salaamista, koska olin tietoja pyytäessäni sekä kansanedustaja että Finavian johdannaiskauppoja käsittelevän tarkastusvaliokunnan jäsen. Tässä ominaisuudessa minulle olisi pitänyt suoda erityisen laaja tiedonsaantioikeus. Perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvittavat tiedot ja kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja. On hyvä, jos VTV nyt on huomannut tämän ja noudattaa jatkossa tätä avoimuusperiaatetta hieman paremmin. Näen koko vyyhdin ongelmallisena myös kansalaisen kannalta, koska kyse on päätöksenteon avoimuudesta ja yhteisistä rahoista, joita hävisi yli 30 miljoonaa.
Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että myös vallankäyttäjien tulee noudattaa oikeuden päätöksiä. Niille ei voi viitata kintaalla. Viranomaisten lainkäytön oikeellisuutta tulee valvoa, ja oikeuden päätöksiä on noudatettava. Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus sinänsä on hyvin rakennettu ja tehty. — Kiitos.