Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että arpajaislakia täytyy uudistaa, ja tämä uudistus pakollisesta tunnistautumisesta on ilman muuta asianmukainen. Kannattaa muistaa, että Veikkaus toimii vähän skitsofreenisesti puun ja kuoren välissä, vähän niin kuin Alkokin: paljon pitäisi myydä, mutta haittoja pitäisi torjua. Ja kumpaakaan puolta ei kannata vähätellä. Rahapeliongelmat koskettavat useimmiten nuoria aikuisia, ja kun vielä muistetaan, että lähes kolmannes Suomen rahapelituotoista tulee työttömiltä, eläkeläisiltä ja lomautetuilta eli yleensä niiltä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, niin kyseessä ei ole aivan vähäpätöinen asia. Toisaalta sitten taas veikkausrahoilla tehdään paljon hyvää ja moni järjestö on niistä riippuvainen. Jos muistan oikein, niin liikunta- ja kulttuurijärjestöille menee noin 53 prosenttia, sosiaali- ja terveysjärjestöille 43 ja hevosalalle 4 prosenttia veikkaustuottovaroista.
Veikkaus on itse arvioinut, että tämä sinänsä tarpeellinen pakollinen tunnistautuminen ja sen läpivienti tulevat maksamaan jopa 17—170 miljoonaa euroa. Siitä syystä on ensinnäkin hyvä, että hallitus on esityksessään tullut vuoden Veikkausta vastaan. Tämä esitys mahdollistaa paremmin vaiheittaisen etenemisen, kun muistetaan, että tällä hetkellä suomalaisista pelaajista vasta noin 10 prosenttia on tunnistautunut.
Mutta muutama toive minulla olisi niin valiokunnalle kuin ehkä myöskin ministerille:
Kun tätä lakia viedään eteenpäin, kannattaa tarkkaan miettiä se tunnistautumismenettely ja ‑keino, koska mitä vaikeampi ja monimutkaisempi siitä tehdään, sitä enemmän suomalainen yhteiskunta häviää. Jos siitä tehdään helppo, yhdellä kortilla tapahtuva ja jopa kannustava, se voidaan saada pienilläkin menetyksillä aikaiseksi. Eli paljon riippuu uudistuksen hintalappu näistä ratkaisuista.
Toinen asia on se, että valiokunnan tulisi pohtia mobiilimaksamisen mahdollisuutta. Se on kuitenkin nykyaikaa hyvin monella alalla, ja on aika vaikeasti perusteltavissa se, miksi Veikkaus-pelien pelaaminen ei ole sillä mahdollista. Meidän yhteinen murheemme asiassa on se, että jo tällä hetkellä noin 200 miljoonaa euroa pelataan Suomesta ulos eli kansainvälisiä nettipelejä. Ja se tarkoittaa sitä, että siitä rahamäärästä ei makseta veroja mutta toisaalta sitä rahamäärää ei saada myöskään hyödyksi niille pelihaitoista kärsiville — eli koko yhteiskunta menettää.
Se kolmas asia, jota toivon, on se, että huolehdittaisiin siitä, että tämän tulevan lain tulkinta olisi riittävän selkeää, niin että viranomaiset ja keräystahot tulkitsevat lakia samalla tavalla. Meillä on nimittäin useampia esimerkkejä siitä, että Poliisihallituksen kanta on monesti ollut vähän erilainen kuin mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Siihen olisi hyvä saada muutos.
Ja vielä asia, joka ei liity tähän arpajaislakiin mutta jonka toivoisin jäävän ministerille korvan taakse, ja se on Veikkauksen hallintoneuvosto. On ollut hyvin perusteltavissa se, että Veikkauksen hallintoneuvosto on tässä muutosvaiheessa, kun peliyhtiöitä ja pelijärjestelmää uudistettiin, peliyhtiöiden määrää vähennettiin, järjestelmää selkeytettiin, valittu nyt... [Puhemies koputtaa]
Puhemies Paula Risikko
:Puhukaa vain loppuun, mutta nyt on kohta 4 minuuttia jo ohi.
Tulenko pömpeliin?
Puhemies Paula Risikko
:Ei tarvitse.
Kiitos. — On hyvin perusteltavissa, että tässä vaiheessa hallintoneuvostoon valittiin erilaisista kohderyhmistä ja myöskin eduskunnasta laaja edustusto, mutta kyllä täytyy tunnustaa, että jokainen yhtään yritysmaailmaa tunteva ymmärtää, että lähes 30 hengen hallintoneuvosto ei ole minkään yrityksen etu. Ja sanon silläkin uhalla, että oma paikkani on vaarassa, että toivon vilpittömästi ministerin, hallituksen ja eduskunnan arvioivan sitä, että hallintoneuvoston jäsenten määrää voitaisiin vähentää, jotta saataisiin dynaaminen, toimiva ja myöskin yhteiskunnalle mahdollisimman edullinen kokoluku myös Veikkauksen hallintoneuvostolle.